Pohjan Voima Oy:n Siikaisten Santakankaan sähkövoimalan ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Suomen luonnonsuojeluliitto Satakunta kiittää mahdollisuudesta lausua otsikon aiheesta ja lausuu seuraavaa:

Luontoarvot

Suomessa on tällä hetkellä kasvava tarve uusiutuvan energian tuotannolle. Tuuli- ja aurinkovoimaa suunnitellaan paljon. Siksi pidämme tärkeänä suunnittelukohteiden ekologisten vaikutusten huolellista ja laaja-alaista arviointia, mikä tarkoittaa muutakin kuin lajiston ja hallinnollisesti rajattujen kohteiden inventoimista. Hankkeessa hävitettäisiin uusiutuvien luonnonvarojen syntyalueita ja muutettaisiin niitä teollisuusalueiksi. Suomen luonnon mittava ongelma on tehometsätalouden aiheuttama luontokato. Se, että talousmetsää hävitettäisiin rakentamisen tieltä, kiihdyttäisi luontokatoa entisestään.

Alue kuuluu susireviiriin. Lajin elinympäristön heikentäminen on EU:n luontodirektiivin mukaan kiellettyä. Myös uhanalainen metsäpeura on 2000-luvulla suojelutoimien auttamana levittäytynyt kohti Pohjois-Satakuntaa. Teollisuusalue merkitsisi leviämisestettä ja ohjaisi isot nisäkkäät (hirvieläimet ja suurpedot) lähemmäs liikennettä ja asutusta. Alueelle suunnitellut ilmakaapelit ovat tuulivoimala-alueilla eniten törmäyksiä aiheuttava rakenne.

Metsäalueiden käyttötapoja ovat marjastus, sienestys, metsästys ja retkeily. Metsän ohella menetetään nämä arvot, jos alueet rakennetaan. Elinvoimaisten luontoympäristöjen ja luonnonvarojen säilyttäminen kuuluvat valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin samoin kuin vihreän siirtymän periaatteisiin.

Yva-selostuksessa toimintaa mainostetaan puistona. Se on energiayhtiön viherpesua ja johtaa lukijoita harhaan, kun ensimmäisenä toimenpiteenä teollisuusalueelta kaadettaisiin puita. ”Puisto” on syytä korvata aluesuunnittelun käytössä olevalla käsitteellä. Olemme huomauttaneet asiasta useaan otteeseen.

Selostusta leimaa luonto- ja ympäristövaikutusten vähättely. Olennaiset tiedot Satakunnan viherrakenneselvityksestä (Ahlman & Hankonen 2021) ja hiljaisista alueista (Karvinen & Savola 2004 – Hiljaisuuden keitaat Satakunnassa; Nummela, Rintala, Roslöf & Savola 2022 – Satakunnan tuulivoimaselvitys), joiden pitäisi ohjata aluesuunnittelua, hukkuvat sivutulvaan. Alueiden jääminen pois metsätalouskäytöstä lisää hakkuupaineita muilla alueilla, mikä entisestään kiihdyttää luontokatoa Satakunnan alueella tilanteessa, jossa suomalaisen luonnon suojelulle on vastikään asetettu uusia haasteita. Vaikutuksia muihin elinkeinoihin, luonnonsuojelun toteuttamismahdollisuuksiin ja ilmastoon tulee arvioida muutoinkin kuin liikeyrityksen toiminnan kannalta.

Hankkeen vaikutukset luonnolle on arvioitu kautta linjan negatiivisiksi. Kappaleissa 9.4 ja 9.5 arviointi on näkemyksemme mukaan suoritettu luontoarvoja aliarvioiden. Maakunnallisesti arvotetut luonnonarvot (luonnon ydinalue ja hiljainen alue) katoavat, jos teollisuusalue toteutuu. Luonnonvarojen taulukossa 45 nollavaihtoehdolle ei ole kirjattu kuin negatiivinen arvo, unohtaen talousmetsän sekä muiden luonnonhyödykkeitten arvon.

Ilmastovaikutukset

Aurinko- ja tuulivoima ovat sähköntuotantovaiheessa päästöttömiä. SLL Satakunta pitää tärkeänä uusiutuvan päästöttömän energiatuotannon lisäämistä korvaamaan uusiutumattomilla luonnonvaroilla tuotettua sähköä. Hankkeessa suunnitellaan hiiltä ja vettä sitovan ekosysteemin poistoa huomattavilta alueilta. Suunnitelman mahdollisesti toteutuessa alueilla ei nähdä metsää lähes 200 vuoteen, mikä on vastoin ilmastotavoitteita. Kuitenkin perusteluna teollisuushankkeelle esitetään, että se vähentäisi riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Jotta tämä pitäisi paikkansa, kappaleeseen 9.10 tulee kirjata, mitkä hiilidioksidilaitokset suunnitelma korvaa. Muutoin ilmastovaikutusten arviointitaulukko kappaleen lopussa on katteeton ja harhaanjohtava. Suomi saavutti sähköomavaraisuuden vuonna 2023, uusia sähkövoimaloita on suunnitteilla runsaasti, mutta niiden ylimääräsähkö myydään pääosin ulkomaille. Toive vihreästä siirtymästä ja hiilitaselaskelma jäävät sanahelinäksi ylimääräisen sähkön myynnille, eivätkä yva:ssa mainitut perusteet pidä paikkaansa.

Huomionarvoista on, että aurinkosähköä ei tuoteta silloin, kun suomalaiset sitä eniten tarvitsevat eli talvella.

Käyttöiän jälkeen voimaloista tulee jätettä. Osa pystytään kierrättämään nykyään, lapoja ei. Kierrättämiseen on syytä olla valmius, ennenkuin ympäristövaikutusten arviointia voi hyväksyä.

Aluesuunnittelu

Maakuntakaavassa aluetta ei ole kaavoitettu teollisuudelle. Alueella ja sen ympärillä on sen sijaan suojeluun ja matkailuun liittyviä varauksia. Teollisuusalueen perustaminen tällaiselle alueelle on huonoa aluesuunnittelua – jos sitä ollenkaan. 20 kilometrin säteellä on käynnissä kymmenen tuulivoimaosayleiskaavaa. Voimalaitosten ripottelu ympäriinsä on epätarkoituksenmukaista, epätaloudellista ja se maksimoi tuotettua sähköyksikköä kohden aiheutetun maisema- ja ympäristöhaitan. Haja-asutusalueilla voimalat tulisi koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin saavutettaisiin sama tuotanto säästäen suurempia alueita luontoa koskemattomana.

Kaavoituslainsäädännössä ja valtakunnallisissa alueidenkäyttösuunnitelmissa on kirjattu aluesuunnittelun suuria linjoja. Alueidenkäyttösuunnitelmassa on viisi pääkohtaa, joista neljään ensimmäiseen Pohjan Voiman hankkeella on kielteinen vaikutus. Näitä periaatteita ovat muun muassa:

• Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen ja ottaa huomioon ekologisen viherrakenteen toimivuuden.
• Vaikutetaan liikkumistarpeen vähentämiseen ja kulkutapoihin sekä päästöjen pitkän aikavälin kehitykseen yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon energiaviisaalla suunnittelulla.
• Painotetaan yhdyskuntarakenteen suunnittelussa päästöttömän energiantuotannon mahdollistamista.
• Edistetään energiatehokkaiden rakennusmateriaalien käyttöä, puurakentamista ja hiilineutraalia rakentamista alueella näyttämällä esimerkkiä julkisten kiinteistöjen rakentamisessa ja kunnostamisessa.
• Edistetään tyhjilleen jäävien rakennusten innovatiivista uusiokäyttöä.
• Huomioidaan luontoon ja liittyvät arvot sekä elinympäristön viihtyvyys.

Näiden seikkojen valossa taulukon 29 voimakkaasti painotetut teollisuusmyönteiset vaikutukset ovat virheellisiä: saasteetonta sähköntuotantoa suunnitellaan mahdollisimman etäälle kuluttajista ja olemassaolevista yhteyksistä. Toiminta-aikana voimalat eivät vaadi henkilökuntaa Siikaisissa, yrityksen toimisto sijaitsee Espoossa.

Aikaisemmassa lausunnossamme tästä hankkeesta sekä sen yleisötilaisuuksissa olemme moneen kertaan maininneet, että suunnitelma-alueen läheisyydessä toimii retriittikeskus Samje. Sitä ei ole kuitenkaan listattu mukaan hankealueen virkistyskohteissa, eikä retriittikeskuksella ollut mitään tietoa käynnissä olevasta hankkeesta 15.7.2024.

Muuta

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on 441 sivua. Tieto hankkeesta ei ole saavuttanut kaikkia tahoja, joita asia koskettaa. Heistä harva ehtii sisäistää tämän romaanin. Viranomaisilla on painava vastuu edustaa julkisia tahoja.

On nurinkurista että suunnittelun lähtökohtana on sijoittaa saasteettomat sähkövoimalat kauas kuluttajista ja valmiista yhteyksistä.