Kankaanpään Haukkasalon tuulivoimala-alueen osayleiskaavaehdotus

Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry. näkee Haukkasalon alueelle suunnitellussa tuuliteollisuusalueessa ristiriitoja aluesuunnittelun kanssa.

Kaavan tarkoituksesta

Käsillä olevan kaavaehdotuksen lähtökohdat on perusteltu ylimalkaisesti ja jopa vanhentuneella tiedolla, ottaen huomioon tuotetun sivumäärän ja hankkeen kokoluokan.

Kaavan tarkoitukseksi on kirjattu Suomen päästövähennystavoite (kpl 1.2). Tuulivoimaloista ei aiheudu kuormitusta ilmastolle, mutta ne eivät myöskään vähennä kuormitusta, ellei hanketta ole kytketty olemassa olevien päästölähteiden alasajoon. Haukkasalon hankkeesta eri tällaista löydy.

Suunnittelun lähtökohdiksi mainitaan mm. valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava (kpl 5). Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluu viisi osa-aluetta:

1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen
2. Tehokas liikennejärjestelmä
3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö
4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat
5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto

Luonnonsuojelupiirin huomautukset niihin liittyen:

1. Hanke ei tukeudu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, eikä eheytä sitä. Saasteettomien sähkövoimaloiden rakentaminen kauas kuluttajista ei ole resurssitehokasta.
2. Asumattomalle alueelle etäälle kuluttajista rakennettava sähköteollisuus ei tue eikä tukeudu olemassa oleviin liikenneyhteyksiin, vaan vaatii uusia.
3. Hanke hävittää laaja-alaisesti luonnonympäristöä sekä luonnonhiljaiseksi luokitellun alueen luoden haja-asutusalueelle uuden liikennemelun päästölähteen. On nurinkurista, että saasteettomat voimalat sijoitetaan mahdollisimman etäälle asutuksesta.
4. Hanke lisää luontokatoa eikä tue rakennettua ympäristöä, vaan rapauttaa metsien virkistyskäyttöä. Suomen tärkeimpiin kuuluvan luonnonvaran, metsän alueita hävitetään teollisuuslaitosten tieltä tilanteessa, jossa sen arvo on korostunut idänkaupan tyrehdyttyä. Tämä lisää luontokatoa talousmetsissä ja painetta luonnonsuojelualueita kohtaan.
5. Tuulivoimarakentamista ei ole sovitettu ympäröivään maankäyttöön, vaan se sijoitetaan kauas kuluttajista. Tuulivoimalat ovat saasteettomia ja taajamaympäristöissä ääni häviää olemassa olevan liikenteen taustalle. Hanke ei tukeudu olemassa oleviin sähkölinjoihin.

Hankkeen tavoitteiksi mainitaan myös Suomen energiaomavaraisuus (kpl 5.2). Se saavutettiin vuonna 2023 eikä ole enää tavoite.

Kaavan perusteluista

Alueella on 20 kilometrin säteellä kymmenen tuulivoimaosayleiskaavaa. Tällainen voimalaitosten ripottelu ympäriinsä on epätarkoituksenmukaista, epätaloudellista, vastoin alueidenkäyttötavoitteita ja kaavoitusperiaatteita (kuten kappaleessa 9.3 mainitut yleiskaavan sisältövaatimukset). Se maksimoi tuotettua sähköyksikköä kohden aiheutetun maisema- ja ympäristöhaitan. Voimalat (haja-asutusalueilla) tulisi koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin saavutettaisiin sama tuotanto säästäen suurempia alueita luontoa koskemattomana.

Vaikutusalueesta (kpl 9.10.2) kirjatut etäisyysvyöhykkeet antavat hankkeesta alimitoitetun kuvan. Siinä mainitut etäisyydet sopivat tällä hetkellä rakennettuihin 100-150 -metrisiin tuulivoimaloihin. Haukkasaloon suunnitellaan kaksi kertaa korkeampia, jollaiset näkyvät 77 kilometrin etäisyydelle. Toteutuessaan tämä kulttuurimaisema merkittävällä tavalla alentaa Haapa- ja Huidankeitaan erämaaluonnetta.

Alueen pohjois- ja itälaita on Satakunnan viherrakenneselvityksessä tunnistettu luonnon ydinalueeksi ja käytäväksi. Kappaleen 9.11.13 lopussa on tämä seikka vähätellen jätetty käsittelemättä. Teollisuusalue kaventaa luonnon ydinaluetta pohjoisessa ja katkaisee (hävittää) idässä määritetyn käytävän.

Samoin on alakanttiin arvioitu vaikutukset tavanomaisiin ja harvalukuisiin pesimälintuihin taulukossa 22. Teollisuusalue tieverkostoineen vähentää metsäalaa ja pilkkoo sen saarekkeisiin, tehostaen sen talouskäyttöä ja karkottaen pesimälinnustoa. Erityisesti kookkaiden lajien (kana- ja petolinnut, pöllöt) on todettu joutuvan laajentamaan reviirejään eli harvinaistumaan. Tuulivoimaloiden vaikutus näihin luokkiin on vähintään ”kohtalainen –”.

Suden osalta tuulivoimala-alue kaventaa reviirejä ja täten osayleiskaava ohjaa suurpetoja liikkumaan lähempänä asutusta. Metsäpeuralle, joka on suojelutoimien ansiosta palannut Suomeen ja palaamassa pohjoisen suunnasta Satakuntaankin, teollisuusalue asettaa leviämisesteen. Taulukon 24 arvio vaikutuksesta direktiivilajeille on aliarvioitu.

Meluasioita esittelevästä kappaleesta 9.12 on kokonaan jätetty käsittelemättä Satakuntaliiton rajaama Rynkänkeitaan luonnonhiljainen alue. Kappale ei muutenkaan huomioi olemassaolevia kuulumia (ns. ääniympäristöjä), kuten voimalahuminaa äänekkäämpiä rakennettuja ympäristöjä, jossa tuulivoimalan ääni häviää taustameluun. Taulukko 33 on suorastaan valheellinen: teollisuushanke toisi hiljaiselle alueelle liikennemelulähteen, eli hävittäisi sen. Satakunnassa hiljaiset alueet ovat ehdottomasti suojelun arvoisia.

Kaavaehdotuksessa tuulivoima mainitaan ympäristöystävällisenä. Se on ilmastoystävällistä, mutta jos teollisuuslaitosten tieltä hävitetään luontoa, ympäristöystävällisyyttä ei voi mainostaa.

Yhteenveto

Korkeiden tuulivoimaloiden sijoittaminen sopii rakennettuun ympäristöön ja alueille, jotka on jo ennestään valjastettu teollisuuden tai muun tuotantotoiminnan käyttöön, kuten pelloille. On nurinkurista, että rakennettuja ympäristöjä kaunistavat tuulivoimalat sijoitetaan kulttuurimaisemien ulkopuolelle. Saasteettomina sähkölaitoksina tuulivoimalat sopivat rakennetuille ja valmiiksi raivatuille alueille. Tällöin ne toteuttaisivat vihreää siirtymää.

Satakunnan luonnonsuojelupiiri esittää uutta suunnitelmakierrosta, jossa sijaintivaihtoehtona esitetään aluesuunnitteluperiaatteet ja ympäristöseikat huomioiva teollisuusalue.