Luonto elpyy ennallistamalla

Ihmistoiminta on muokannut luontoa monin tavoin. Ennallistamalla muokattuja alueita palautetaan lähelle alkuperäistä tilaa niin maalla kuin vedessäkin. Ennallistamisen tavoitteena on lisätä monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjä. Lisäksi hiilen sidonta ja vesistöjen tila voivat parantua. Ennallistaminen on myös osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä.

Tämä on kiintoainekuormituksen vesistövaikutuksiin keskittyvän SELKIS-hankkeen kahdeksas tiedote. Vesistöjen kiintoainekuormituksen kannalta tärkeimpiä ennallistamiskohteita maalla ovat suot ja metsät, sillä niiden ennallistaminen hillitsee tehokkaasti kiintoaineen kulkeutumista vesistöihin. Myös vesistöjä voidaan kunnostaa, mutta kuormitusta on ensisijaisesti vähennettävä valuma-alueella.

Soiden ennallistaminen

Soiden ennallistamisella pyritään pääasiassa korjaamaan ojituksista aiheutuneita muutoksia. Ojituksia on tehty maaperän kuivattamiseksi maa- ja metsätalouden tarpeisiin sekä turpeennostoon. Seurauksena on ollut kiintoaineen, ravinteiden ja happaman veden kulkeutuminen vesistöihin sekä monimuotoisuuden ja hiilen sidonnan heikkeneminen.

Kiintoaineen hallinnan näkökulmasta tärkeimpiä toimenpiteitä on ojien tukkiminen tai patoaminen, mikä hillitsee kuormituksen kulkeutumista vesistöön. Samalla suon vedenpinnantaso nousee ja vedenpidätyskyky sekä vesien hallittavuus paranevat. Ennallistettu suo suodattaa kiintoainetta ja kasvit sitovat ravinteita itseensä, mikä parantaa vesistöjen tilaa. Ojien tukkimisen lisäksi toimenpiteet voivat olla muun muassa puuston poistamista tai kasvillisuuden palauttamista. Ennallistaminen käynnistää lopulta myös turpeen muodostumisen ja palauttaa suolajiston.

Metsien ennallistaminen

Metsien ennallistamisessa talousmetsiä palautetaan luonnolliseen tilaan. Myös metsien ennallistamisessa ojien tukkiminen on tärkeä toimenpide kiintoainekuormituksen hillitsemiseksi. Lisäksi metsää voidaan ennallistaa lisäämällä lahopuuta ja monipuolistamalla puulajistoa, mikä lisää metsän monimuotoisuutta ja hiilen sidontaa. Sekä soiden että metsien ennallistamiset hillitsevät veden virtaushuippuja ja auttavat näin vakauttamaan valuma-alueiden vesienhallintaa vähentäen myös tulvariskejä.

Vesistöjen ennallistaminen

Vesistöihin aiheutuu kuormitusta muun muassa maa- ja metsätaloudesta sekä turvetuotannosta. Vaikka kiintoainekuormitusta voidaan vähentää ennallistamalla soita ja metsiä valuma-alueella, voidaan myös vesistöjä ennallistaa. Tällaisia kunnostustoimia ovat muun muassa järvien ja jokien vedenpintojen nosto tai vesialtaiden ja -uomien uudelleen vettäminen. Tuore esimerkki tällaisesta ennallistamisesta löytyy Kuusamosta: Ylen uutisen mukaan kuivunut Piilijoki on ennallistettu.

Pienimittakaavaisemmin voidaan tehdä luonnonmukaista vesirakentamista kuten tukittujen tai umpeenkasvaneiden sivu-uomien tai järven lahtien ja matalikkojen virtausuomien aukaisemista. Jokiuomissa voidaan tehdä tasoruoppausta, jossa poistetaan liiallista vesikasvillisuutta ja lietettä, sekä hillitään tulvavirtaamia. Kosteikkojen kunnostus taas auttaa kiintoaineen pidätyksessä.

Vesistöjen tilaan vaikuttaa kuormituksen lisäksi vesirakentaminen. Vesirakentaminen, kuten patoaminen, vaikuttaa erityisesti vaelluskalojen elinoloihin. Vesistöjä voidaankin ennallistaa purkamalla vaellusesteitä. Lisäksi voidaan tehdä rakenteellisia ennallistamistoimia, kuten uoman mutkittelevuuden palauttamista tai soran ja kivien lisäämistä. Nämä toimet tekevät vesiympäristöstä monipuolisemman elinympäristön.

Virtavesikunnostustalkoot Harjunpäänjoen vesistössä vuonna 2019. Virtavesikunnostukset ovat yksi tapa ennallistaa vesistöjä. Talkoissa joen uomaan lisättiin kiviä ja luotiin suojapaikkoja kalanpoikasille.

Suon avo-oja voidaan tukkia käsipadolla, mikä hillitsee kiintoaineen kulkuetumista vesistöön. Kuvan käsipato rakennettiin Kakkerinsuolle Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen järjestämissä suon ennallistamistalkoissa. Kuva: Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry.