Lausunto Satakunnan maakuntakaavan 2050 tavoiteluonnoksista
Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne
Alueen elinkelpoisuuden määrittelee ekosysteemin kunto ja sen vuoksi se tulee asettaa kaavan tavoitteissa lähtökohdaksi. Satakunnan alue- ja yhdyskuntarakennetta tulee kehittää niin että luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta selvitään ja maakunnan elämää voidaan viedä omavaraisempaan suuntaan ruokaturvan ja energian osalta. Tällä turvataan kestävän elinkeinoelämän edellytyksiä ja kriisivalmiutta muuttuvissa tilanteissa pitkällä tähtäimellä. Satakunnasta tulee maailmanluokan edelläkävijä kestävän ja hyvinvoivan yhdyskunnan käytännön toteutuksessa
Merellisten toimintojen suunnitteluun on tarpeen kirjata, että toimia kehitetään Selkämeren kansallispuiston ehdoilla ja kestävä luonnonkalatalous edellä.
Alueiden käytön ekologinen kestävyys
Kappaleessa on nostettu esille tärkeitä seikkoja. Maakunnan luonnon kantokyky lopulta määrää, montako ihmistä täällä voi elää. Satakunnan metsissä on meneillään huomattava luontokato valtaosan metsistä ollessa puunviljelyalueina. Tavoitteena tulee olla että maakuntakaavalla varmistetaan luonnon monimuotoisuuden elpyminen ja ilmastokriisistä selviytyminen.
Viimeisessä kappaleessa kerrotaan luontoverkoston (kapulakielellä ”ekologinen viherverkosto”) sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä: seuraavassa lauseessa mainittu pelto ei kuulu tähän yhteyteen.
Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt
Liikenne:
Asumisen ja liikenteen verkostojen kanssa samaan aikaan kannattaa suunnitella myös viherrakenne. Muuten eri verkostot törmäävät toisiinsa ja aiheuttavat toisilleen ongelmia. Silloin hirvet tulevat tielle ja pihoihin sekä hulevedet pihoihin ja kellareihin.
Energiahuolto, jätehuolto- ja kiertotalous:
Lähtökohtaisesti toiminnot tulee sijoittaa rakennetuille alueille. Jos toiminnoille joudutaan erityisestä syystä uhraamaan rakentamatonta maa-alaa, kompensoidaan tämä ennallistamalla luontoa muualla maakunnassa.
Tuuli- ja aurinkovoiman suuryksiköistä on tärkeätä kirjata, että saasteettomina teollisuuslaitoksina edistetään niiden sijoittamisesta taajamiin ja niiden lähialueille, kuluttajien luo. Näin toiminta olisi linjassa Tavoiteraportin (esim. kappaleessa 2.2 mainittujen maakuntakaavan sisällöllisten tavoitteiden) kanssa. Tällä hetkellä teollisuusalueita perustetaan yritysvetoisesti ilman kokonaisvaltaista näkemystä alueiden suunnittelusta.
Voimajohtolinjauksiiin on tarpeen lisätä, että ”..hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä sekä peltoalueita”.
Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö
Tavoitteiden viimeinen kappale turpeen käytön jatkamisesta on ristiriidassa monen Tavoiteraportin yleisten tavoitteiden sekä kansainvälisisten sopimusten kanssa. Ympäristöturpeet (joihin kuuluu tekstissä eritelty kasvuturve) on korvattavissa kotimaisilla uusiutuvilla materiaaleilla.
Sen sijaan on tärkeätä lisätä: Vesistöt kunnostetaan monimuotoisuutta tukeviksi valuma-aluelähtöisellä suunnittelulla, huomioiden kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat.
Luontoarvoiltaan arvokkaat alueet, joille kaivostoiminta ei sovi, tulee määrittää malminetsintään sopimattomiksi. Kaupallisesti toimivat kalliolouhosalueet olisi hyvä näkyä maakuntakaavassa: paitsi että se on järkevää aluesuunnittelua, sillä ehkäistään vuosikymmeniä jatkuvia kallionottokiistoja ikuisesti vaarallisesta ympäristöstä.
Maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset
Tavoitteiden viimeinen lause ”Satakunnan vetovoimaisuutta asumiselle ja elinkeinotoiminnalle edistetään huomioimalla meriympäristö, monimuotoinen luonto sekä monipuoliset kulttuuri- ja liikkumisympäristöt” sopii aloituslauseeksi.
Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen
Luonnonarvot on kappaleessa nurinkurisesti arvotettu viimeiseksi, vaikka se on maiseman ja kulttuurin lähtökohta. Maakunnassa sijaitsee Etelä-Suomen suurin kansallispuisto, Yyterin maine perustuu maankohoamisen seurauksena huuhtoutuvaan jäätikköjoen hiekkaan ja Sisä-Satakunnalle ovat leimaa antavia keidassuot. Tällä hetkellä maakunnalle tunnusomaisia metsäalueita muutetaan ennennäkemättömällä vauhdilla rakennetuiksi ympäristöiksi.
Ilmastomuutos ja luontokato
Tavoitteisiin on hyvä kirjata mukaan EU:n biodiversiteettistrategian tavoite saada luonnon monimuotoisuus elpymään vuoteen 2030 mennessä. Strategiassa on kolme suojelualueisiin liittyvää tavoitetta: 1) oikeudellisen suojelun piirissä tulee olla vähintään 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista, 2) tästä vähintään kolmannes eli 10 prosenttia pinta-alasta on suojeltu tiukasti ja 3) pinta-alasta riippumatta kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät on suojeltu tiukasti. Strategian mukaan suojelu tulee kohdentaa alueisiin, joilla on suuri monimuotoisuusarvo tai -potentiaali. Yksi keino edistää tätä on saada kansallispuisto Joutsi-, Koskel- ja Pinkjärvelle.
Satakunnan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi maakuntakaavaan tulee laskea ja määrittää riittävät hiilivarastoina ja -nieluina toimivat luontoalueet varovaisuusperiaatetta noudattaen.
Muuta lausuttavaa Satakunnan maakuntakaavan 2050 tavoiteraportin sisällöstä
Keskiön lentolause ”Ihminen – ympäristö – tulevaisuus” kuulostaa vaalilauseelta. Aluesuunnitteluhenkeä kuvastaa paremmin ”Ympäristö – ihminen – tulevaisuus”, sillä ympäristö on olemassaolomme ehto.