Lausunto Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnoksesta
Eurajoen-Lapinjoen kalatalousalueen hallitukselle
Yleistä:
Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry antavat yhteisen lausunnon käyttö- ja hoitosuunnitelmaluonnoksesta. Yhdistykset toteavat, että KHS -luonnos on kattavasti ja huolella tehty. Yhdistykset kannattavat sen hyväksymistä seuraavin korjauksin ja lisäyksin:
Kappale- ja sivunumeroinnit viittaavat KHS -luonnokseen. Lihavoidut kohdat ovat korjauksia tai lisäyksiä.
Johdanto
sivu 8, kuva 1-1
puuttuu Pappilankosken ja Tiironkosken vedenottamot
6.1 Perustiedot vesialueesta sekä kalakantojen ja kalastuksen nykytilasta
sivu 96-97
”Kuivat ja kuumat kesät ovat 97 kuitenkin tuoneet kaloille haasteita esimerkiksi veden riittävyyden, korkean veden lämpötilan ja siitä johtuvan happipitoisuuden laskun muodossa.” Kuivina kausina vaelluskalojen nousun yksi keskeisin ongelma on Eurajoen riittämätön ympäristövirtaama erityisesti Pappilankosken alapuolella. Virtaaman vähäisyyttä kuivana aikana pahentaa teollisuuden ja yhdyskuntien merkittävä vedenotto joen alajuoksulla Pappilan- ja Tiironkoskilla. Vedenotto on suurimmillaan juuri kesän kuiva-aikana, jolloin se on jopa kaksi kuutiometriä / s ja vastaa joen lähtövirtaamaa Kauttuan säännöstelypadolla. Tällöin ympäristövirtaama on minimaalinen ja veden riittävyys kalateissä on uhattuna. Riittävän ympäristövirtaaman takaaminen niin vaelluskaloille kuin muullekin virtavesieliöstölle tulee asettaa KHS:n yhdeksi tavoitteeksi. Kuivuus aiheuttaa myös sulfidimaiden hapettumista ja sen seurannaisvaikutuksena vesien happamoitumista. Etenkin joen keskiosiin laskevissa ojissa on havaittu merkittävää happamuutta Eurajoen suojeluohjelman toteuttamissa ojavesiseurannoissa. ….
sivu 98
”Vuonna 2020 myös Pappilankosken yläpuolisessa Faltunkoskessa havaittiin luonnossa syntyneitä taimenenpoikasia. Vuoden 2019 sähkökoekalastuksissa Eurajoen alaosasta saatiin saaliiksi niin taimenen kuin lohenkin poikasia, jotka olivat syntyneet luonnonkudusta (kuva 6-2) ja vuoden 2021 siikatarkkailussa saatiin Faltunkoskesta joessa kuoriutuneita siian poikasia.”
6.2 Kalakantojen ja kalastuksen tavoitetila ja osatavoitteet
sivu 105 osatavoite 1
”Kalastuksen valvonnan kehittämisellä on myös tärkeä rooli tämän osatavoitteen saavuttamisessa.” Valvontaa tulee erityisesti keskittää Kauttuan koskille ja alajuoksun koskille, joissa vaelluskalat jo liikkuvat sekä Eurajoen salmeen, jossa kutuvaellus tulee myös turvata riittävillä kalastuskieltoaluilla. Kaikille virtapaikkojen rannoille tulee asettaa opaste- ja kietokyltit.
6.4.1 Ehdotukset kalastuksen säätelytoimenpiteiksi
sivu 107
”Valtakunnallisten pyynti- ja alamittarajoitusten kautta saadaan pitkälti turvattua uhanalaisten vaelluskalakantojen kutuvaellus ja lisääntyminen Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueen vaelluskalavesistöissä, mikäli kalastuksen valvonta on riittävää” ja opaste- ja kieltotaulut ovat selvästi esillä koskialueilla ja joen suistoissa Eurajoensalmessa.
6.4.2 Suunnitelma kunnostustoimenpiteistä ja istutuksista
Eurajoki, Köyliönjoki ja Juvajoki
sivu 108
”Suunnittelukauden aikana tulee selvittää ja edistää mahdollisuuksia Eurajoessa sijaitsevien vaellusesteiden, etenkin Eurakosken padon ja Kauttuan säännöstelypadon sekä Köyliönjoessa Harolankosken ja Tuiskulan patojen ohittamiseen. Ensisijaisena vaihtoehtona tulee olla nykyisten vaellusesteiden purkaminen tai korvaaminen luonnonmukaisilla menetelmillä. Kauttualla vaelluseste tulee kuitenkin poistaa ohitusuoman avulla. ”
”Seurantojen perusteella istutukset ovat alkaneet viime vuosina myös tuottaa tulosta, sillä viimeisimmissä tarkkailuissa Eurajoen alaosista on saatu saaliiksi luonnossa syntyneitä lohen- ja taimenenpoikasia.” Vuoden 2021 siikatutkimuksessa löytyi myös siian luonnonpoikasia Faltunkoskesta sekä alaosan muista koskista.
8 Yhteistoiminnan kehittäminen kalatalousalueella
sivu 114
”Järjestäytymisestä maksetaan vahvistamismaksu Aluehallintovirastolle.”
10 Vaelluskalojen, uhanalaisten kalakantojen ja biologisen monimuotoisuuden huomioon ottaminen toimenpiteissä
sivu 116
”Raumanjoessa, Pyhäjoessa ja Eurajoen yläosan Kauttuankoskella elää geneettisesti eriytyneet taimenkannat, joiden suojelua tulee edistää virtavesikunnostuksin ja kalastuksen valvonnan kautta. Lisäksi läheisille vesialueille suunniteltavissa taimenistutuksissa tulee huomioida nämä kannat, ja käyttää istutuksissa tarkkaa harkintaa geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.” Paikallisia taimenkantoja tulee hoitaa uusimman iktyologisen tiedon perusteella. On muun muassa tutkittava, mikä on meritaimenkannan geenipoolin vaikutus paikallisen taimenkannan
elinvoimaisuuteen.
Säkylässä 24. elokuuta 2021
Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry:n puolesta:
Seppo Varjonen puheenjohtaja
Jari Lainio varajuheenjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliitto Satakunnan piiri ry:n puolesta:
Ilpo Koppinen puheenjohtaja
Karri Jutila aluesihteeri