Rauman yhdistyksen vastaselitys hallinto-oikeudelle koskien kalojen kasvattamista verkkoaltaissa Eurajoen edustalla ja talvisäilytystä
Suomen luonnonsuojeluliitto Rauman seudun vastaselitys valitukseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä koskien Kalojen kasvattamista verkkoaltaissa Eurajoen edustan ulkomerialueella ja talvisäilytystä Iso-Lampoorin niemen edustalla sisäsaaristossa sekä toiminnan aloittamislupaa ja valmistelulupaa
VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE
ASIA:
Vastaselitys valitukseemme Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä 19.6.2018 nro 97/2018/2 (Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Eurajoen edustan ulkomerialueella ja talvisäilytys Iso-Lampoorin niemen edustalla sisäsaaristossa sekä toiminnan aloittamislupa ja valmistelulupa, Eurajoki, luvan hakijana Offshore Fish Finland Oy)
Suomen luonnonsuojeluliiton Rauman seutu ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry:n paikallisyhdistys Raumalla ja Eurajoella
Viitaten vastaselityspyyntöönne 4.12.2018 Dnro 00894/18/5302 ym.
Suomen luonnonsuojeluliiton Rauman seutu ry kiittää vastaselityspyynnöstä sekä sille 11.1.2019 saakka myönnetystä lisäajasta.
Toistamme esittämämme vaatimukset ja toteamme, ettei Etelä-Suomen aluehallintovirasto ole lausunnossaan ottanut kantaa kaikkiin valituksessamme esittämiimme kohtiin:
PERUSTELUT
1 Päätöksen kumoaminen
Etelä-Suomen aluehallintoviraston Offshore Fish Finland Oy:lle myöntämän luvan lisäkasvu ja talvisäilytysalueella säilytettävä kalamäärä ovat noin kolmanneksen hakemuksessa esitettyä pienemmät. Silti myönnettyyn lupaan ja sen perusteluihin on jäänyt mielestämme suuria puutteita ennen muuta kalojen talvisäilytyksen sekä laitoksen koon osalta. Lupa aiheuttaisi varsinkin talvisäilytyksen osalta ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua pilaantumista, joka vaarantaisi myös vesienhoitolain tavoitteet sekä olisi myös vesilain vastaista. Siksi vaadimme luvan kumoamista.
2 Lupaehtojen muutostarve
Mikäli Vaasan hallinto-oikeus kuitenkin päättää myöntää Offshore Fish Finland Oy:lle luvan, vaadimme laitoksen lupaehtojen tiukentamista seuraavilta osin:
1. Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa yhdistyksen mielestä olla enintään 8 000 m².
Altaiden pitää olla hylkeenkestäviä. Lisäksi altaat pitää kattaa merimetsojen ja lokkien torjumiseksi.
Perustelut: Myönnetyssä luvassa määrätään, että kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja
laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa ja altaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät
suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä
olevaa haittaa. Hylje- tai lintuvahinkoihin hakija ei ilmoita varautuneensa ollenkaan, vaikka
laitoksen talvisäilytyspaikan ruoppauslupaa (ESAVI/54/04.09/2014) perusteltiin merkittävillä ja
toistuvilla hyljevahingoilla.
Suomen suurimmalle kalankasvattamolle 10.5.2017 myönnetyn luvan Nro 32/2017/1 (Dnro
PSAVI/1977/2016) hakemuksessa on mainittu altaiden hylkeenkestävyys sekä kaloja saalistavilta
linnuilta suojaavat verkot.
Offshore Fish Finland Oy:n suunniteltu kalankasvatuslaitos sijaitsee noin 2 km Luvian saariston
(F10200074) Natura 2000 -verkoston alueesta. Alue on sisällytetty Naturaan sekä luontodirektiivin
(SCI) että lintudirektiivin (SPA) perusteella. Alue on luontodirektiivin II lajin, harmaahylkeen
elinaluetta. Yhdistyksen mielestä on vaarana, että Natura-alueen harmaahylkeet kiinnostuvat
suojaamattoman kalanviljelylaitoksen tarjoamasta helposta ravinnosta ja tulevat myöhemmin
ammutuiksi.
Lokkeja sekä muita kaloja syöviä lintuja suunnitellun laitoksen alueella elää runsaasti, sillä Luvian
saaristo kuuluu linnustoltaan Selkämeren arvokkaimpiin. Siksi on luultavaa, että
kalanviljelylaitoksella voi tulla ongelmia altaista kaloja saalistavien lintujen aiheuttamasta
hävikistä. Luvian ulkosaaristossa pesii merimetsoja, myös suunnitellun kalanviljelylaitoksen
lähivesillä. Kalanviljelyn aiheuttaman rehevöitymisen arvioidaan välillisesti lisäävän merimetsojen
määrää alueella.
5. Päästöt
Yhdistys paljoksuu luvan sallimia fosfori- ja typpipäästöjä.
Perustelut: Luvan mukaan kalankasvatuspaikalla käytettävä rehu saa vuodessa sisältää enintään 5
100 kg fosforia ja enintään 44 000 kg typpeä. Kalojen talvisäilytyksessä vuosittain käytettävä rehu
saa sisältää enintään 78 kg fosforia ja enintään 660 kg typpeä. Talvisäilytyskauden ulkopuolella
kaloja ei saa ruokkia talvisäilytyspaikalla. Tavoitteena on, että ominaispäästö kalankasvatuksessa ei
ylitä 5,5 g fosforia eikä 40 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan
vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut
ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on
0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto edellyttää viime vuonna myöntämässään luvassa Nro 32/2017/1
(Dnro PSAVI/1977/2016) 1 000 000 kilon vuotuisen lisäkasvun kalankasvatuslaitokselta
Perämerellä pienempiä ravinnepäästöjä kuin Etelä-Suomen aluehallintovirasto Eurajoen edustalla
Selkämerelle suunnitellulta 600 000 kg lisäkasvun laitokselta, jota tämä valitus koskee. Molemmissa
laitoksissa rehukerroin on sama, 1,1.
Perämeren laitoksella laskennalliset ravinnepäästöt saavat olla fosforin osalta enintään 3 600 kg
vuodessa ja typen osalta 35 130 kg vuodessa. Selkämerelle suunnitellulla laitoksella luparatkaisun
Nro 97/2018/2 (Dnro ESAVI/9566/2017) mukainen kuormitus olisi 2 800 kg fosforia ja 27 000 kg
typpeä. Tämä lisäisi Eurajoen Luvian edustan fosforikuormitusta 7 % ja typpikuormitusta 2,4 %.
Tämä on yhdistyksen mielestä edelleen liian paljon, koska esimerkiksi Eurajoensalmessa mereen
laskevaa Eurajokea rasittavat useiden jätevedenpuhdistamojen purkuputket sekä huonosti
hallittavissa oleva hajakuormitus. Siksi 600 000 kilon lisäkasvun kalankasvattamon ravinnepäästöt
heikentäisivät Selkämeren alueen kokonaiskuormituksen vähentämistavoitteiden saavuttamista
merenhoitosuunnitelmassa. Eurajoen Luvian edustalla merialueella fosfori- ja klorofyllipitoisuuden
vähentämistavoitteeksi on asetettu vähintään 10 % nykytilanteesta.
Varsinais-Suomen ELY-keskus ei lausunnossaan (VARELY/1138/2016) hankkeen
ympäristövaikutusten arvioinnin selostuksesta pitänyt kumpaakaan tutkittua vaihtoehtoa (VE1) ja
(VE2) toteuttamiskelpoisena. Sen mukaan, koska kasvatusalue sijoittuu Varsinais-Suomen ja
Satakunnan vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmassa alueelle, jonne ei pääsääntöisesti tule
sijoittaa hakijan suunnittelemien 1 000 tai 2 000 tonnia vuodessa tuottavia laitoksia. Siksi se esitti
laitoskooksi enintään 400 – 600 tonnia lisäkasvua vuodessa.
Yhdistyksen mielestä Offshore Fish Finland Oy:n kalankasvatuslaitoksen pitäisi olla kooltaan ELYkeskuksen
esittämän kokohaarukan alapäästä eli vain noin 400 tonnin lisäkasvun mahdollistava.
Tällöin kalankasvatuksen ravinnepäästöt pienenisivät ja vastaavasti Selkämeren alueen kuormitus
vähenisi. Nykyisin Luvian sisä- ja ulkosaariston merialueen ekologinen tila on hyvä. Osansa tähän
on varmasti kalankasvatuksen vähentymisellä, sillä ympäristöllä on ollut aikaa palautua sen
ravinnekuormituksen aiheuttamista haitoista. Koska vesienhoidon tavoitteena on, että vesialueiden
ekologinen tila vähintään pysyy ennallaan, on kaikki ekologisen tilan heikkeneminen nykyisestä
estettävä.
Tähän haluamme lisätä seuraavat perustelut:
Vuosiksi 2016–2021 laaditun Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen
vesienhoitosuunnitelmassa esitetään riskiarvio, että Eurajoen Luvian rannikkoalueen vesien tila on
uhkaa heiketä tulevaisuudessa. Saariston uloimmissa kohdissa on seurannoissa saatu havaintoja
veden ravinnepitoisuuksien ja levien määrän kasvusta. Myös koko Selkämeren alueella on ollut
havaittavissa lievää rehevöitymistä. Lisäksi pohjan syvänteissä veden happipitoisuus on vähentynyt.
Tutkijoiden vesinäytteillä on varmistunut, että jopa vain hetkellisesti erittäin korkeaksi noussut veden
fosforipitoisuus näkyy aina selvästi leväkasvun lisääntymisenä jonkin ajan kuluttua ja siten riittää
lisäämään alueen rehevöitymistä. Kaikki tämä tukee johtopäätöstä, että laajamittainen kalankasvatus
voi heikentää Luvian saariston vesialueen ekologista tilaa.
Kalojen talvisäilytys on yhdistyksen mielestä edelleen hankkeen vakavin ongelma, ja se pitäisi
suunnitella uudelleen vakavien ympäristöriskien välttämiseksi.
Perustelut: Isojen kasvattamojen ongelma onkin juuri se, että kasvatuslaitteet kaloineen on tuotava
näin suureksi osaksi vuotta rannikon suojiin sää- ja jääolojen takia. Varsinais-Suomen ja
Satakunnan vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma ei ota kantaa vesiviljelyssä olevien kalojen
talvisäilytyspaikkoihin. Myönnetyssä luvassa laitoksen talvisäilytyskausi on 1.10.–15.5. Osa kaloista
voi viettää Iso-Lampoorin niemen edustalle ruopatussa syvänteessä jopa 7,5 kuukautta.
Vaikka kalojen elintoiminnot talvikuukausien matalissa lämpötiloissa hidastuvat ja ravinnontarve
vähenee, saatetaan talvisäilytyksessä helposti päätyä kalojen hyvinvoinnin riskirajoille.
Lupahakemuksen mukaan kalojen kuolleisuus vaihtelee 1–2 prosentissa saavutetusta lisäkasvusta,
joten kuollutta kalaa voi kertyä 6 000–12 000 kiloa vuodessa. Ulkomerellä kuolleet kalat kerätään
mahdollisimman nopeasti ja kootaan erilliseen jätesäiliöön. Talvisäilytyksen aikana tämä ei ole
mahdollista. Ulkomerialueella kasvatettavia kaloja on luvan hakijan mukaan tarkoitus tarkkailla
videolaitteiden avulla päivittäin kalatautiriskien välttämiseksi. Tämä ei ole mahdollista
talvisäilytyksen olosuhteissa, kokoon kurotuissa jättikasseissa ja, ainakin osan talvea, jääkannen
alla. Siellä veden virtaus ja laatu eivät enää voi olla sellaiset, mitä niiden on paremmissa oloissa
mitattu tai mallinnettu olevan. Silloin YVA-selostuksessa ilmoitetut arvot eivät voi pitää paikkaansa.
Ongelmatilanteessa alkutuotanto voi räjähtää ja saada aikaan matalissa lahdissa runsasta
rehevöitymistä, josta luonnon toipuminen on erittäin hidasta.
Tähän yhdistys lisää seuraavaa:
Talvisäilytyspaikalla myös pohjan alhainen happipitoisuus voi johtaa suureen kalakuolleisuuteen
pitkän säilytyskauden aikana. Tästä voi aiheutua huomattava ravinnepiikki, kun talvikaudella
syntyneet ravinteet odottavat säilytyskuopassa perustuotannon käynnistymistä vesien lämmetessä
keväällä. Lisäksi yhdistys haluaa muistuttaa, ettei vesi matalassa sisäsaaristossa vaihdu YVAselostuksen
tietokonemallinnuksissa väitetyllä tavalla.
Perämerelle myönnetyssä kalankasvattamon luvassa Nro 32/2017/1 (Dnro PSAVI/1977/2016)
1 000 000 kg lisäkasvun laitoksen talvisäilytys on järjestetty eri tavalla: Osa kalojen
talvisäilytyksestä tapahtuu maa-altaissa, joihin pumputaan merivettä. Maa-altaissa olevia kaloja ei
ruokita, koska ne menevät teurastettaviksi ja perattaviksi. Tiettävästi vastaavaa ei ole harkittu
Eurajoen Luvialla, mutta yhdistyksen mielestä järjestely voisi osaltaan vähentää talvisäilytyksen
riskejä.
Eurajoelle myönnetyn luvan Nro 97/2018/2 (Dnro ESAVI/9566/2017) perusteluissa kerrotaan
suunnitellun talvisäilytyksen ravinnekuormituksen kulkeutuvan pääasiassa rannikon suuntaisesti
pohjoiseen tai etelään. Vaikka ravinteita voi kertyä ajoittain suojaisiin lahdenpoukamiin,
aluehallintoviraston näkemyksen mukaan toiminta ei aiheuta sellaista haittaa luonnolle ja sen
toiminnoille, vähennä merialueen soveltuvuutta virkistyskäyttöön tai muutakaan haittaa, joka olisi
luvan myöntämisen esteenä.
Talvisäilytysalueesta alle 500 m:n etäisyydellä sijaitsee kuitenkin useita vakituisia tai vapaa-ajan
asuntoja, joiden virkistyskäyttöön suunnitellusta hankkeesta aiheutuva ravinnekuormitus vaikuttaa
haitallisesti. Talvisäilytys heikentää myös vesimaisemaa, mutta aluehallintoviraston mielestä
vaikutus on lievä ja ajoittuu virkistyskäyttökauden ulkopuolelle. Tästä yhdistys on jyrkästi eri mieltä:
Luonto on paikalla koko ajan, samoin alueen vakituiset asukkaat. Lisäksi Luvian saariston
virkistyskäyttö ei rajoitu koulujen tai teollisuuden loma-aikoihin, joten vapaa-ajan asuntoja,
retkeilyalueita sekä matkailupalveluja käytetään myös laitoksen talvisäilytyskauden aikana. Luvian
saariston matkailuyrittäjät myyvät elämyksiä puhtaassa, satakuntalaisessa luonnossa, samoja asioita
ovat ostaneet myös kiinteistöjen omistajat. Luonnon lisäksi näiden ihmisten ja yritysten etu on
vaarassa kärsiä Offshore Fish Finland Oy:n liiketoiminnan takia.
Näin suuren mittakaavan talvisäilytystä ei ole testattu KalaValtanen Oy:n toiminnassa tai Offshore
Fish Finlandin koetoiminnassa, josta päätökset: ESAVI/82/2017/2, ESAVI/83/2017/2,
ESAVI/131/2017/2 ja ESAVI/132/2017/2.
10. Haittojen vähentäminen ja kompensointi
Luvan esittämät suunnitelmat haittojen vähentämiseksi ja kompensoimiseksi eivät tyydytä yhdistystä.
Perustelut: Ei ole mitään varmuutta siitä, että särkikalojen poistokalastus poistaisi riittävästi
ravinteita, koska ravinteista vain osa on sitoutunut kaloihin. Mielestämme tämä haittojen
poistomenetelmä ei ole riittävä. Poistokalastuksissa piilee myös riski, että se vähentää myös muiden
kuin särkikalojen määrää ja heikentää näin myös alueen virkistyskalastajien saaliita.
Yritykselle määrätty kalatalousmaksu ei yhdistyksen mielestä korvaa talvisäilytyksen aiheuttamia
ekologisia haittoja.
14. Tarkkailu ja raportointi
Yhdistyksen mielestä tarkkailuohjelman määräyksissä on puutteita.
Perustelut: Luvan mukaan tarkkailuohjelma pitää esittää kahden (2) kuukauden kuluessa luvan
voimaantulosta, ja tarkkailu aloittaa ennen kasvatustoiminnan aloittamista. Yhdistyksen mielestä
tarkkailuun ja raportointiin pitää sisältyä myös Natura-seurannat muun muassa levien
lisääntymisestä.
3 Valmisteluluvan ja töiden aloittamisluvan kumoaminen
Vaadimme edelleen valmisteluluvan ja töiden aloittamisluvan kumoamista.
Perustelut: Aluehallintovirasto toteaa lausunnossaan, ettei valmistelu- ja toiminnanaloittamisluvalla
sallittu rajattu kalankasvatustoiminta, jossa talvisäilytettävän kalan ruokinta on kielletty, aiheuttaisi
sellaisia vaikutuksia tai muutoksia, jotka tekisivät muutoksenhaun hyödyttömäksi.
Yhdistyksen mielestä tällainen voi käytännössä olla mahdotonta, ja aiheuttaa kaloille ongelmia.
Pitkässä, jopa 7,5 kuukauden mittaisessa talvisäilytyksessä niin sanottu ylläpitoruokinta voi olla
kaloille välttämätöntä niiden hengen ja terveyden takia. Sen takia tällaisen varsin epärealistisen
ehdon sisältävän valmistelu- ja aloitusluvan myöntäminen ei ole perusteltua. Vesilain mukainen
valmistelulupa on tarkoitettu kirjaimellisesti hankkeen valmistelussa tarpeellisten töiden
aloittamiseen, ei täysimittaisen kalankasvatuksen aloittamiseen.
Kaikkeen edellä mainittuun viitaten toistamme Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä 19.6.2018
nro 97/2018/2 koskevassa valituksessamme 19.7.2018 esittämämme vaatimukset.
Mielestämme Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunnossa ei ole tullut esille mitään uutta, mitä ei
olisi jo ollut päätöksessä, josta valitimme. Siksi pidämme valitustamme yhä perusteltuna, ja
katsomme, että lupa on annettu vesilain ja ympäristönsuojelulain vastaisesti, ja että sen perustelut
ovat virheelliset ja puutteelliset.
Raumalla
11.1.2019
Suomen luonnonsuojeluliiton Rauman seutu ry:n nimenkirjoittajat
Aleksi Reini, puheenjohtaja
Susanne Ekroth, sihteeri