Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Satakunnan piiri

Satakunta
Navigaatio päälle/pois

Säpilänniemen oikaisu-uoma on taloudellisesti kannattamaton ja vakava ympäristöriski

Varsinais-Suomen ELY-keskus on laatinut vuosille 2016 – 2021 Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman. Tulvariskien hallintasuunnitelmassa on jälleen nostettu esille Säpilänniemen oikaisukanavan rakentamishanke, joka on jo 1990-luvulla hylätty kannattamattomana.

Säpilän oikaisu-uoman rakentamisesta aiheutuisi vakavia ympäristöhaittoja ja joen virkistyskäyttöarvo heikenisi merkittävästi. Taloudellisesti kannattamaton kanavahanke uhkaa korvaamattomia luonnonarvoja, tuhoaisi pohjavesialueen ja aiheuttaa huomattavan saastumisriskin. Kokemäenjoen vesiensuojelussa viime vuosikymeninä aikaansaatu paraneminen uhkaa valua tyhjiin.

Kanava tuhoaisi kansallispuiston tulvametsät ja Köysikosken suojellun lehdon

UPM-Kymmene Oyj (Kokemäenjoen säännöstely-yhtiö­) on lähettänyt valtioneuvostolle hakemuksen, jossa haetaan poikkeusta luonnonsuojelulain 66 §:n kieltoon heikentää Natura-alu­een luontoarvoja. Hakemuksen tavoite on siirtää kanavahankkeen kannalta hankala Natura-alue Kokemäenjoen vesistöstä Karvianjoen vesistöön, koska aluehallintoviranomainen on lau­sun­nossaan yksiselitteisesti todennut, että ”hanke heikentää merkittävästi niitä luonnon­arvo­ja, joiden suojelemiseksi Puurijärvi-Isosuon alue on liitetty Natura 2000-verkostoon”. Valtioneuvoston mahdollinen myönteinen päätös tässä asiassa on vielä alistettava EU-komis­sion hyväk­syttäväksi.

Raskasmetalleja pohjasedimentissä

Kanavan rakentaminen muuttaisi merkittävästi Kokemäenjoen tämän­hetkistä tilaa ja virtausolosuhteita. Joen pohjassa on sedimentoituneena teollisuuden synnit lähes sadan vuoden ajalta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mukaan keskivirtaama Säpilänniemen kärjessä vähenee jopa 50-60%. Vedenpinnan lasku ja aiemmissa selvityksissä esiin tullut ajoittainen virtaussuunnan muutos voivat johtaa arvaamattomiin seurauksiin.  SLL Satakunnan piirin aluesihtee­ri Risto Vilen arvioi, että ”rajun vesistörakentamisen muuttamat joen virtaussuhteet aiheuttaisivat sen, että pohjasedimentit raskasmetalleineen lähtevät liikkeelle kohti alajuoksua. Palautammeko joen takaisin aikaan, jolloin korkeiden elohopeapitoisuuksien vuoksi kaloille oli asetettava syön­tirajoituksia?” Vilen muistuttaa vielä, että ”Kokemäenjoessa on maan ainoa jäljellä oleva alkuperäinen toutaimen lisääntymisalue.”

Ympäristövaikutusten arviointi on vanhentunut

Säpilänniemen oikaisu-uoman rakentamishankkeen ympäristövaikutusten arviointi on jo  noin 20 vuotta vanha. Tuolloinen YVA ei koskenut oikaisu-uomaa, kuin osin, minkä jälkeen kanavahankkeen suunnitelmiakin on muutettu moneen otteeseen. YVA:n jälkeen kohdealueella on tehty kaiken lisäksi rantaosayleiskaava. SLL Satakunnan piirihallituksen kokemäkeläinen jäsen Juhani Oksanen hämmästelee, että ”Pohjanmaan ELY-keskus hyväksyi vanhan YVA-arvioin­nin sellaisenaan päteväksi tähän Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ajamalle kanavahankkeelle. Pohjan­maan ELY-keskuksen paneutumisen syvällisyyttä kuvaa se, että sen päätöksessä Säpilänniemeä kutsuttiin systemaattisesti Sipilännie­meksi.”

Pohjavesialue tuhoutuu

Jos Säpilänniemen oikaisu-uoma rakennetaan, se katkaisee Säpilänniemen pohjavesialueen. Ympäristösuojelulain 17§ kieltää pohjaveden pilaamisen, joten hankkeen laillisuus on tältäkin osin kyseenalainen.

Hanke on taloudellisesti kannattamaton

Toteutuessaan Säpilänniemen oikaisu-uoman pituus olisi 2,1 kilometriä, syvyys 5-8 metriä ja leveys 32-100 metriä. Maa-ainesta poistettaisiin 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Laskennallinen, 30 vuoden ajalle arvioitu hyöty kanavan rakentamisesta on oletettu 4,2 miljoonaksi euroksi. Rakentamiskustannukset olisivat 8,7 miljoonaa euroa ja käyttökustannukset tuon saman 30 vuoden aikana 1-3 miljoonaa euroa. Hyöty-kustannusanalyysi on hankkeen kohdalla surkea, vaikka ei edes otettaisi huomioon hankkeesta aiheutuvia vakavia ympäristöhaittoja ja vapaa-ajan kiinteistöjen arvonlaskua.

Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry:n kevätkokous 2015