Piirin vastine Anne Kalmarille

Suden ja koiran risteymät ovat tutkimuksen avulla tunnistettavissa. Koirasusien poistaminen luonnosta on erittäin tärkeää susien lajipuhtauden ja luontaisen käyttäytymisen säilyttämiseksi. Risteytymät poistetaan nykyisen metsästyslain mukaisin poikkeusluvin tai poliisilain nojalla. Koirasusien tunnistaminen ja poistaminen edellyttävät aina viranomaistoimia, vapaasti niitäkään ei  saa metsästää. 2000-luvulla tapauksia on ollut 3 : Juva 2004, Parkano 2010 ja Sotkamo 2010. Kyseisissä tapauksissa risteymät on tunnistuksen jälkeen poistettu.

Metsästyskautena 2013-2014 pantasusien liikkeitä pystyi seuraamaan netistä ja palvelu hyödytti oleellisesti metsästyskoirien omistajia. Tänä talvena kyseistä palvelua ei ole, koska pantojen uusiminen ei huonon lumitilanteen vuoksi viime kevättalvella onnistunut. Metsästyskoiravahingot ovatkin olleet tänä syksynä yleisempiä kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Pantatietoja käytetään  myös poikkeuslupia myönnettäessä.

Tutkijoiden mukaan pannoitus on sudelle epämiellyttävä tapahtuma: pannoitettu susi välttelee ihmistä kokemuksensa jälkeen ja uusintapannoitukset ovat vaikeampia. Susien pannat eivät ole aiheuttaneet fyysisiä ongelmia kun taas karhujen pannoituksista luovuttiin. Susien pannoituksilla kerätään tietoja myös eläinten liikkumisesta ja reviirien koosta. Suomessa susilauman reviiri on noin 700-1000 km2. Pannoituksilla saatava tieto on tärkeää myös susien kokonaismäärän selvittämisessä.

Luonnonpuistojen yhteenlaskettu pinta-ala on Metsähallituksen mukaan 1535 km2. Edellä mainittu suden reviiritarve huomioonottaen tuo ala riittäisi kahden susilauman tarpeisiin. Kansallispuistot mukaanlukien kaikkien suojelualueiden yhteenlaskettu pinta-ala on reilu 16 000 km2. Ongelmana on alueiden pirstaleisuuden lisäksi se että suuri osa suojellusta pinta-alasta sijaitsee poronhoitoalueella. Aidataanko alueet sekä susille että poroille yhtäläisesti? Kansanedustajalla on ilmeisesti ajatus siitä miten aitaaminen käytännössä toteutettaisiin? Vai tarkoittaako kansanedustaja sitä että tulemme saamaan huomattavasti lisää suojelualueita?

Maa-ja metsätalousministeriön mukaan muiden kuin poronhoidolle aiheutuneiden petovahinkojen osuus oli v.2013 hieman yli 550 000€. Tässä ovat mukana mm. koiravahingot (16%) ja karhun mehiläishoidolle aiheuttamat kulut. Ilveksen osuus kotieläinvahingoista on edellä mainitussa summassa noin puolet. Aidataanko siis myös muut suurpedot karhu, ilves ja ahma sekä riista, kuten hirvieläimet aidan sisään vai miten petojen ruokahuolto järjestetään? Samaa mieltä olemme siitä, ettei korvausten maksamisessa saa viivytellä. Keskustan kansanedustajana Kalmarilla lienee enemmän vaikutusvaltaa korvausmenettelyyn.

Kalmari kirjoittaa vielä että ”Poliisilla tulisikin yksiselitteisesti olla oikeus ottaa kiinni tai lopettaa susi, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle tai vahinkoa omaisuudelle tai liikenteelle.” Poliisilain 2 luvun16§ mukaan poliisilla on jo tällainen oikeus, jota on myös käytetty.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri on ollut mukana lukuisissa petoaitatalkoissa, myös kuluneena kesänä on laitettu tiloille petoaitaa pystyyn. Kokemukset ovat olleet hyviä. Toivotamme edustaja Kalmarin mielihyvin mukaan talkoisiin!

Sari Kantinkoski, Suomen Luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri

Niina Laihonen, Ala-Satakunnan ympäristöseura