Valitus Sierilän rakennusluvasta

Valitusoikeus

Suomen luonnonsuojeluliitto Rovaniemi ry:llä on ensijaisesti valitusoikeus maankäyttö- ja
rakennuslain (MRL) 193 §:n 6 momentin perusteella seuraavin perustein. Hallintolain 11 §:n mukaan asianosainen se, jonka oikeuteen tai velvollisuuteen päätös kohdistuu. Hallintolain 34 §:n mukaan asianosaiselle on myös ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Suomen luonnonsuojeluliitto Rovaniemi ry on asiassa asianosainen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 193 §:n 6 momentin perusteella. Samaa asiaa koskevan aikaisemman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) 8.4.2020/1605 päätöksessä MRL:n 193 §:n 6 kohdan mukaan valitusoikeus poikkeamispäätöksestä on toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen. Jos rakennuslupa myönnetään sellaiselle hankkeelle, joka edellyttäisi rakennusluvan lisäksi MRL:n 171§:n mukaista poikkeamista, valitusoikeus rakennuslupaa koskevasta päätöksestä määräytyy MRL:n poikkeamista koskevan 193 §:n mukaisesti siltä osin kuin valitusoikeutta ei olisi lain 192 §:n 1 momentin nojalla.

Asian taustaa

Kemijoki Oy:n vesitalouslupa sai lainvoiman 22.5.2017. KHO 2017:87 Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä rakennuslupa kumottiin PSHaO:ssa 12.3.2019 (numero 19/0049/1), jonka KHO vahvisti 8.4.2020 (numero 2020/1605). Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä poikkeaminen rakentamisrajoituksesta on PSHaO:ssa vielä ratkaistavana.

Rakennuslupa on myönnetty lautakunnan päättämän poikkeamisen perusteella lähinnä kaavallisen tarkastelun pohjalta eikä siinä ole huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain, patoturvallisuus- ja vesilain edellytyksiä näin massiiviselle voimalaitosrakentamiselle. Päätöstä ei ole perustelu hallintolain edellyttämässä laajuudessa.

Vaatimukset hallinto-oikeudessa

Vaadimme rakennuslupapäätöksen kumoamista ja palauttamista lautakuntaan.

Perustelut

Virheellinen menettely päätöksenteossa

Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunnan päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska se ei ota huomioon maanomistajien tasapuolista ja yhdenvertaisesta kohtelua. Sovellettaessa MRL:n kaavoitus ja lupasäännöksiä tulee huomioida perusoikeutena voimassa olevasta Suomen perustuslain 6 §:stä, jonka 2 momenttiin sisältyy syrjintäkielto. Valituksen kohteena oleva rakennuslupapäätös ei ota huomioon maanomistajien tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaisesti kuten perustuslaissa ja maankäyttö- ja rakennuslaissa on edellelytetty. Rakennusluvan myöntämisestä seuraa, että nyt myönnetyn rakennusluvan ja aikaisemman vesitalousluvan perusteella Kemijoki Oy rakennusluvan ja vesitalousluvan haltijana on laitettu muita vastaavassa asemassa olevia maanomistajia parempaan asemaan ilman asiallista perustelua, joten ympäristölautakunnan rakennuslupaa koskeva päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä kuntalain (410/2015) 135 §:n 2monentin 1 kohdan mukaisesti.

Rakennusluvan valmistelussa ei ole huomioitu patoturvallisuutta

Patoturvallisuuslaki 3§

Patoihin sovelletaan tämän lain lisäksi, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) säädetään rakennusten, rakennelmien ja toimenpiteiden luvanvaraisuudesta. Tämän lain säännökset on otettava huomioon vesilain, ympäristönsuojelulain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista padon rakentamista ja käyttöä koskevaa viranomaispäätöstä tehtäessä. Viranomaisen on padon rakentamista koskevaa 3 §:n 6 momentissa tarkoitettua asiaa ratkaistessaan pyydettävä lausunto patoturvallisuusviranomaiselta tämän lain mukaisten patoturvallisuusvaatimusten täyttymisestä. Patoturvallisuusviranomaisen on lausunnossaan esitettävä tarvittaessa arvio padon mitoituksesta patoturvallisuuden kannalta.

9§ Patoturvallisuutta koskevat selvitykset lupa-asiassa

Padon omistajan on padon rakentamista koskevassa muun lain mukaisessa lupahakemuksessa selostettava tarpeellisessa määrin padosta aiheutuvaa vahingonvaaraa ja sen vaikutusta padon mitoitusperusteisiin.

Ennen rakentamista tehtävät toimenpiteet

Lautakunta ei ole edellyttänyt osayleiskaavan E- ja EO-alueilla toimenpidelupia läjitykseen. Lautakunta ei ole edellyttänyt kaavoittamattomalla alueella suunnittelutarveratkaisuja maa-, ranta ja työpadoille. Ilman näitä ei voida rakentaa kumpaakaan rakennusluvan kohteista, koska rakennukset sijoittuvat patojen päälle. Liitteissä 4a,b,c on Kemijoki Oy:n laatimia voimalaitosrakentamisen suunnitelmia lupaviranomaiselle. Liitteessä 5 on yleiskartta voimalaitosrakentamisesta. Hallituksen esityksessä HE 214/2008 vp (liite 3) tuodaan esille useassa kohdassa, että padot tarvitsevat MRL:n mukaisen luvituksen ja luvan yhteydessä on pyydettävä lausunto patoturvallisuusviranomaiselta. Esityksessä painotetaan varautumista ilmastonmuutoksen uhkiin. Ennen rakentamista tehtävät padot ovat 1-luokan patoja, jotka voivat aiheuttaa onnettomuuden sattuessa vaaran ihmishengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle. Patoturvallisuusviranomainen on ilmoittanut (Sulkakoski/sähköposti 24.7.2020), ettei työpadoista ole toimitettu heille aineistoa.

HE 214/2008 vp

Yksityiskohtaiset perustelut 3§: ”Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä otetaan myös huomioon maankäyttö- ja rakennuslain, luonnonsuojelulain ja koskiensuojelulain (35/1987) säännökset. Patoturvallisuuteen liittyvät näkökohdat voivat nousta esille myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa lupa- tai kaavoitusprosesseissa. Tapauskohtaisesti ratkaistaan, tarvitseeko pato rakennus- tai toimenpideluvan taikka maisematyöluvan. Pykälän 4 momenttiin otettaisiinkin viittaus maankäyttö- ja rakennuslakiin.” Aikaisemman rakennusluvan oikeuskäsittelyn yhteydessä (KHO 8.4.2020/1605 ) on selkeästi linjattu, että kaikki vesitalouslupaan liittyvä maankäyttö on ratkaistava MRL:n mukaisesti. Päätöksen perusteluista ei selviä onko rakennuslupakäsittelyn yhteydessä tarkistettu patojen luvitus.

Hallintolaki

31 § Selvittämisvelvollisuus

Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.

44 § Päätöksen sisältö
Päätöksestä on käytävä selvästi ilmi:
3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu.

45 § Päätöksen perusteleminen

Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet
ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Olemme pyytäneet vastinetta huomautukseemme rakennusluvasta (liite 2). Lautakunnan esittelijä on ilmoittanut sähköpostilla 26.10.2020, ettei rakennuslupakäsittelyssä huomautuksiin erikseen tehdä vastineita, vaan ne on otettu huomioon perusteluissa. Huomautuksessamme tuodaan esille vesilain valvontavelvollisuus, rakennusten rakentamisen esitöiksi katsottavien maanläjitysten ja patojen luvittaminen sekä patojen ja työpatojen osalta patoturvallisuus. Kuten pöytäkirjaotteesta (liite 1) ilmenee, rakennuslupaa ei ole perusteltu riittävän tarkasti eikä päätöksessä ole tuotu esille mihin säännöksiin päätös ylipäätään perustuu. Luvasta jätettiin 12 huomautusta.

Rakennusluvan valmistelussa ei ole valvottu yleistä etua

Ympäristölautakunta toimii vesilain ja ympäristölainsäädännön mukaisena valvontaviranomiasena. Lisäksi lautakunnan tehtävänä on valvoa yleistä etua.

Ympäristöministeriön ympäristönvalvontaohjeessa (liite 6) todetaan näin: ”Valvontaviranomaisen
tehtävänä on yleisen edun valvonta. Yleisen edun valvonnan voidaan katsoa edustavan kaikkia haitankärsijöitä ja sillä tavoitellaan yksityistä intressiä laajemman kokonaisuuden valvontaa. Ympäristölainsäädännössä yleinen etu määrittyy kestävän kehityksen tavoitteiden sekä ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Ympäristölainsäädännössä yleistä etua katsotaan kestävän kehityksen tavoitteiden sekä ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Tällöin yleistä etua ei tarkastella esimerkiksi taloudellisten, elinkeino- tai työvoimapoliittisten tai yleisten alue- ja kunnallispoliittisten intressien mukaisesti.” Yleisen edun vuoksi on vesitalouslupa annettu ehdollisena. Suurin osa lupaehdoista on pitänyt toteuttaa ennen rakentamisen aloittamista. Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ei ole noudattanut vesilain (1 luku 7§ ja 14 luku 1§) mukaista valvontavelvollisuuttaan myöntäessään rakennusluvan ilman selvitystä lupaehtojen noudattamisesta.

Ympäristöministeriön oppaassa koskien uutta vesilakia todetaan:

”Valvonta-asioissa on puolestaan kyse velvollisuudesta valvoa vesilain ja sen nojalla annettujen
säädösten ja määräysten noudattamista. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii itsenäisenä ja riippumattomana vesilain valvontaviranomaisena valtion valvontaviranomaisen (ELY-keskus) rinnalla”

Suomen luonnonsuojeluliiton kesällä tekemän kyselyn perusteella tuli selkeästi ilmi, että Rovaniemen kaupungin rakennusvalvonta- ja ympäristöasioita hoitavilla virkamiehillä oli tästä valvontavelvollisuudesta toisenlainen käsitys eli heidän vastauksissaan todettiin, että heillä ei ole valvontavelvollisuutta tässä Psavin myöntämässä vesitalousluvassa. Tämä virheellinen laintulkinta on ollut lähtökohtana asian valmistelussa ja esittelyssä. Katsomme, että rakennuslupa on myönnetty puuttellisten selvitysten ja sisältöpuutteiden johdosta lainvastaisesti.