Lähde liito-orava- ja maisemaretkelle Korttionmäkeen

Luonnonsuojeluyhdistyksen kevään yleisölle avoimet luontokävelyt  käynnistyvät lauantaina 10.5. kello 10  Valio-Areenan eli Ilveshallin parkkipaikalta, Korttiontie 2.

 Paluu retkeltä on noin kello 13.

Retkellä tutustutaan Riihimäen ainoaan uuteen liito-oravien elinalueeseen sekä  Korttionmäen uuteen luonnonsuojelualueeseen.

Liito-oravilla on parhaillaan pesimärauha 1.4.-31.7., eli liito-oravametsässä käydään vain lyhyesti, ettei tuoteta tarpeetonta häirintää.

Korttionmäessä päästään sen sijaan kiertämään kunnon lenkki.  Kaupunki päätti suojella 22,7  hehtaaria Korttionmäen suosittua virkistysmetsää  vuonna 2023.

Alueella on useita suojeltuja luontotyyppejä lehtolaikuista kalliopaljastumiin. Metsä on varttunutta pääosin tuoretta kangasmetsää kevään kukkaloistossaan.

Retkellä ihaillaan myös maisemia yli Riihimäen  entisen maankaatopaikan näköalapaikalta.

Se on myös monen lintuharrastajan suosima muuttolintujen seurantapaikka. Korttionmäen linnusto on runsas. Alueella on nähty jopa maakotkapari, varpushaukka ja siellä voi tavata palokärjen ja hömötiaisen sekä pensaikkojen ja lehtimetsien lajeja.

 Retkellä tuoksutellaan  myös suopursua  Silmäkenevan laidalla ja kuljetaan Vantaanjokivartta.

Retkelle kannattaa ottaa säänmukaiset varusteet ja maastokelpoiset kengät.

Parkkipaikalla on jaossa retkijuomaa mukaan.  Kannattaa myös ottaa omat eväät maisemapaikan piknikkiä varten. Retkeläisiä opastavat  Tarja Heikkonen ja Mikko Kalliokoski luonnonsuojeluyhdistyksestä.

Riihimäen tuorein liito-oravaselvitys on tehty yleiskaavaan liittyen vuonna 2023.

 FCG:n eli Finnish Consulting Groupilta tilatun raportin mukaan Riihimäen liito-oravilla on  hätätila: useimmat aiemmin tunnetut elinpiirit todettiin autioiksi ja vain yksi uusi asuttu liito-oravien elinpiiri löydettiin – Parooninmäestä. Yhteensä asuttuja liitureiden elinympäristöjä löytyi vain kuusi.

Syynä ovat metsähakkuut, metsien pirstaloituminen muun maankäytön takia, järeiden kuusten ja lehtipuiden  ja kolopuiden vähyys. Hakkuut ovat heikentäneet myös liito-oraville tärkeitä latvusyhteyksiä.

Kanta on jo kriittinen ja lajin säilyminen Riihimäen lajistossa vain muutaman naarasyksilön varassa. Naaras voi saada keväällä 1-3 poikasta, ja parhaimmillaan kahdet poikaset kesässä. Liito-oraville pitäisi löytyä suotuisaa elinympäristöä, hakkuuaukeilla liituri ei löydä ruokaa eikä pysty etenemään.

Liito-oravien asuttamat elinympäristöt ovat viimeisten 20 vuoden aikana keskittyneet Riihimäen etelä- Ja lounaisosien metsä- ja järviseuduille, mutta myös kaupungin itäpuolelle..

Luonnonsuojeluyhdistys kiinnitti huomiota liito-oravien ahdinkoon jo vuonna 2001 eli 24 vuotta sitten, Riihimäen kirjastossa pidetyn näyttelyn yhteydessä kysyttiin yleisöltä liito-oravahavaintoja. Havaintoja ilmoitettiin tuolloinkin vain 18, ja todennäköisiä pesimäalueita löytyi kymmenkunta. Yhdistys myös tarkasti havaintoja Matti Vattulaisen tekemillä maastokäynneillä. Selvitys annettiin Riihimäen kaupungille, joka tilasi virallisen kartoituksen liito-oravista, joka tehtiin vuonna 2004.

Sen jälkeen kaupunki on teettänyt liito-oravakartoituksia varsinkin kaavoitukseen liittyen ja LUMOS-eli luonnon monimuotoisuusalueiden inventointien yhteydessä. LUMOS-alueita ei ole kuitenkaan merkitty kartoille vaan kirjattu ylös lajin esiintyminen.

Raportin mukaan lajin suojelemiseksi tulisi mm. suosia jatkuvan kasvatuksen menetelmää metsänhoidossa, tavoitella jo taimikkovaiheessa sekapuustoa, minimoida ydinalueilla tuulituhojen mahdollisuutta ja säilyttää metsiköiden reunapuusto kerroksellisena ja sekapuustoisena. Virkistys ja viheralueilla oleville elinympäristöille voisi sijoittaa liito-oravan pönttöjä, eli kottaraispöntön kokoisia pönttöjä ja parantaa lajin kulkuyhteyksiä.