Kevään retket alkoivat tutustumisella liito-oravametsään

10.5.2025 aurinkoisena lauantaipäivänä parisenkymmentä luonnonystävää laajalla ikäskaalalla oli kokoontunut tutustumaan Parooninmäen liito-oravametsään Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n järjestämällä retkellä. Kaupungin 2023 tehdyssä liito-oravaselvityksessä havaittiin, että liito-oravat ovat Riihimäellä hätätilassa, ja uusia liito-oravien elinalueita löydettiin ainoastaan yksi. Ensimmäisenä kävimmekin piipahtamassa liito-oravien asuinpaikaksi tunnistetussa metsässä, mutta emme viipyneet siellä kauaa välttääksemme tarpeetonta häirintää ja antaaksemme liito-oraville pesimärauhan.

Kuva: Juha Mälkönen

Liito-oravametsästä joukkomme suuntasi Korttionmäen virkistysmetsään, jonka kaupunki ilahduttavasti päätti hiljattain suojella. Suojelualueen koko on kaikkiaan 22,7 hehtaaria. Metsä on pääosin tuoretta kangasta, ja metsätyyppejä löytyy useita lehtolaikuista kalliopaljastumiin.

Puusto Korttionmäen suojelualueella on ilahduttavan monilajista. Vanhojen kuusien seasta löytyy runsaasti haapoja ja koivuja. Tämän tyyppisessä kuusivaltaisessa sekametsässä liito-orava viihtyy, sillä se tarvitsee lehtipuita ruokailuun ja kolohaapoja lisääntymispaikoikseen. Olennaista on myös, että liito-orava pääsee etenemään reviirillään liitämällä puusta puuhun, ja mikäli elinpiiri pirstoutuu avohakkuun tai rakentamisen seurauksena ei tämä enää onnistu. Liito-orava tarvitsee reviirikseen vähintään 4 hehtaarin, mielellään suuremman metsäalueen.

Korttionmäen suojelualueen puusto on hoidettua ja vielä melko tasaikäistä, mutta ajan myötä luonnon monimuotoisuudelle arvokasta lahopuuta kertyy ja samalla metsän rakenne muuttuu kerroksellisemmaksi.

Korttionmäeltä suunnattiin entisen maankaantopaikan näköalapaikalle. Siellä oli mukava syödä eväitä kaikessa rauhassa, ja retken nuorimmatkin eli allekirjoittaneen lapset jaksoivat evästauon jälkeen taas mainiosti.

Kuva: Juha Mälkönen

Palasimme lähtöpisteeseen Silmäkenevan suon kautta ja kuljimme myös hetken Vantaanjoen vartta. Korvasieniä osui useampia reittimme varrelle.

Kuva: Juha Mälkönen

Retken jälkeen saimme hyviä uutisia yhdistyksen esitettyä kaupungille liito-oravien hätätilaa lievittämään liito-oraville soveltuvien pönttöjen tilaamista. Riihimäen kaupunki päätti tarttua toimeen ja nikkaroi neljä liito-oraville soveltuvaa pönttöä, jotka yhdistys vie maastoon. Sitten vaan jäädään jännittämään kelpuuttavatko liiturit ne pesäpaikoikseen.

Kaikista tärkeintä liito-oravien auttamisessa kuitenkin on säästää niille sopivia elinympäristöjä, ekologisia käytäviä ja huomioida elinympäristöjen vaatimukset metsien käsittelyssä. Liito-oravat hyötyvät mm. metsän jatkuvasta kasvatuksesta ja lehtipuiden suosimisesta. Elinympäristöjen täydellinen pirstoutuminen vältetään säästämällä puustoa niin, että liito-oravat pystyvät etenemään puusta toiseen.

Yhdistyksen hallituksesta Martti, Veera, Tarja ja Raisa
Kuva: Juha Mälkönen

Teksti ja kuvat (jollei toisin mainittu): Veera Hovila, RSLY:n sihteeri