Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen mielipide NG Nordic Finland Oy:n Carbon2X-hankkeesta, Riihimäki, Hausjärvi YVA-ohjelmasta

Yhdistys kiittää pääsystä mukaan NG Nordic Finland Oy:n YVA-ohjelman seurantaryhmään.
Kuten hankkeen yleisötilaisuudessa kuultiin, hanke sijoittuisi kahden kunnan alueelle. NG Nordicin näkemys on, että ensisijaisesti yhtiö haluaisi laitosta Riihimäen puolelle, vaikkakin tontin omistaa Riihimäen kaupunki ja kaavaehdotuksesta on valitettu. Vasta toissijaisesti yhtiö haluaisi rakentaa Hausjärven puolelle omistamalleen tontille, lähinnä laajennuksena.

Molemmissa on nykyisin oikeusvaikutteisissa kaavamerkinnoissa alueet metsätalouskäytössä, mukana ulkoilun ohjaamistarvetta. Vasta kaavamuutokset ovat vireillä ja tulevat ensi vuonna asemakaavatyössä etenemään.

Esitetty hankealue on ongelmallinen, sillä se sijaitsee sekä vedenjakaja-alueella, että Riihimäen arvokkaimman luonnonsuojelualueen vieressä. Lisäksi alueelle kohdistuu lisääntyvää virkistyskäyttöä (varuskunnan käyttö, suunnistajat, retkeilijät, ulkoilijat, boulderoijat, pyöräilijät, geokätköilijät), jonka järjestämistä ei YVA-ohjelmassa ole esitetty riittävästi.

Luonnonsuojeluyhdistyksen mielestä luontoarvot on selvitetty puutteellisesti, vaikkakin linnuston osalta melko kattavasti. Linnuston kannalta arvokkain osuus on lähinnä Hatlamminsuota oleva, eli Riihimäen puoleinen osuus, jossa on varttuneinta metsää. Kuten linnustoselvityksestä näkyy, alle jäisivät mm. pyyn (vaarantunut, VU; EU:n lintudirektiivin I-liite), hömötiaisen (erittäin uhanalainen, EN) ja töyhtötiaisen (vaarantuneiden (VU)) reviirit. Muu linnustokin on runsasta. Yhtiön edeltäjä Ekokem on rahoitti suon reunametsien pöntötystä tehdasalueen lähellä, ja eri lintulajeille nimettyjä pönttöjä on edelleen metsässä. Pöntötystä olisi syytä jatkaa ja lisätä. Töyhtötiaisen reviiri on myös Hausjärven puoleisella vaihtoehdolla, ja lisäksi leppälintujen (Suomen kv. vastuulaji) reviirit. Leppälinnut pesisivät myös pöntöissä, jos niitä on sopivassa ympäristössä tarjolla.

Riihimäen puoleinen tontti liittyy melko kiinteästi Hatlamminmäkeen ja Hatlamminsuon luonnonsuojelualueeseen. Hatlamminsuon suojelu perustuu nykyisin kaavan SL-merkintään, mutta alueen muodostamisesta virallisestikin luonnonsuojelualueeksi on syksyllä 2025 jätetty Riihimäen valtuustolle valtuustoaloite. Kun Riihimäen puolen vaihtoehto on kaupungin omistama, tulisi luonnonsuojelualueen rajausta tutkia myös tämän tontin osalta. Esitetty reunaviheralue on liian kapea, ja koko Riihimäen puoleinen tontti luonnonsuojelun kannalta hankkeelle täysin epäsopiva.

YVA-selvityksessä on puuteellisesti arvioitu Hatlamminmäellä maisemallisia arvoja. Sillä on iso arvo, koko Riihimäen ja Hausjärven korkeimpana kohtana ja selkeästi maisemasta suolta katsottuna erottuvana kohtana.

Metsäinen Hatlamminmäki on ainoa suoja suolta päin katsottuna, ettei teollisuusalue näkyisi niin hallitsevasti suolle. Riihimäen puolen vaihtoehdossa ei ole esitetty, miten se muuttaisi maisemakuvaa. Todennäköisesti jo tehdasalueen valaisu ja korkeimmat rakenteet näkyisivät suolle, heikentäen suon virkistysarvoa. Suon virkistysarvo perustuu paitsi arvokkaaseen luontoon ja kasvillisuuteen, myös erämaiseen tunnelmaan. Etenkin aurinkolatuna mainostettu suon ympäryslatu on suosittu sen tasaisuuden, perheille sopivana, ja erämaisen tunnelman takia.

YVA-selvityksessä on vain mainintana toteamus, että Hatlamminmäki on todennäköinen kyykäärmeiden talvehtimispaikka. Matelijaselvitys puuttuu. Kyykäärme on Suomessa rauhoitettu uudella luonnonsuojelulailla vuodesta 2023 lähtien, joten sitä ei saa tappaa tai häiritä perusteetta. Hatlamminsuon kyiden talvehtiminen on tieteellisesti perusteellisesti selvitetty jo vuonna 1967 Pertti Viitasen julkaisussa (Hibernatona and seasonal movements of the viper, in Southern Finland, Societas Zoologica Botanica Fennica Vanamo Helsinki ). Hatlamminmäki oli yksi viidestä Etelä-Suomessa tutkituista, ja jo tuolloin Hatlamminmäessä todettiin useita talvehtimispaikkoja, joissa talvehtivien kyiden määrä oli 1-30, keskiarvon ollessa 5-8. Samoissa talvehtimispaikoissa talvehti myös sammakoita, sisiliskoja ja vaskitsoja.

Kyykäärmeiden mieleiset talvehtimispaikat sijaitsivat Hatlamminmäen etelärinteen kivikoissa, sillä käärmeiden on tärkeä päästä keväällä paistattelemaan ennen paritutumista ja siirtymistä ravinnon perässä
Hatlamminsuolle, läheisiin metsiin ja pelloille. Käärmeiden liikkumisalueet selvitettiin tutkimuksessa. Alue ulottui enimmillään noin kilometrin päähän etelään Talteentien suuntaan ja Hatlamminsuolle. Talvehtimispaikat olivat jo tuolloin pysyviä, sillä tutkimuksessa kyiden talvehtimispaikkojen välillä ei ollut suuria eroja vuosina 1952, 1953, 1954, 1955 ja 1956. (liitteenä kolme kuvaa tutkimuksesta) Luonnonsuojeluyhdistyksen kesäretkillä suolla on nähty vuosittain kyykäärmeitä, myös käärmeiden nahanluonnin jälkiä, joten käärmekanta on edelleen voimissaan. Riihimäen puoleinen laitoshanke sijoittuu eteläiselle rinteelle eli on mahdollista matelijoiden talvehtimisaluetta. Sen muokkaamisella on siten vaikutuksia eliöstöön laajemmin kuin mitä YVA-selvityksessä on arvioitu.

Laitoksen päästöillä tulisi olemaan myös vaikutuksia ympäröivään luontoon, jo nykyisen kuormituksen lisäksi. Yleisötilaisuudessa kävi ilmi, että laitos muuttaisi savukaasujen virtausta ja prosessin jääminä savukaasuissa voisi levitä ympäristöön jäämiä amiinista.

Hulevesien johtamista ei selvityksessä esitetty tarkasti, vaan todettiin että ne ohjattaisiin todennäköisesti Myllysenojaan tai Punkanojaan. Hulevesien johtamista tulisi tarkentaa.

Laajennettu tehdasalue hankaloittaisi lisäksi alueen virkistyskäyttöä. Talteentie on ollut suosituin reitti Hatlamminmäen virkistyskäyttöön, ja sen kautta kulkevat pyöräilijät. Tien varressa on myös tarpeellinen levennys muutamille autoille. Jos Talteentie suljetaan muilta kuin hälytysajoneuvoilta, virkistyskäyttäjille pitäisi järjestää uusi reitti.

YVA-ohjelmaa tulisi täydentää myös laskemalla hankkeelle luontokompensaatioasetuksen mukainen ekologinen kompensaatio.

Hankkeen sijainnissa on myös selvittämättä koetehtaan sijoittaminen esimerkiksi tehdasalueen jatkoksi kantatie 54-varteen, jossa on toistaiseksi rakentamatonta T- aluetta. Silloin suunnittelualueen vanha metsä säästyisi ja toiminta ei häiritsisi luonnonsuojelualuetta.

Riihimäellä 8. tammikuuta 2026
Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys
Tarja Heikkonen, puheenjohtaja, 044 9898 191, rsly@sll.fi, heikkonen.tarja@gmail.com