Jäsenkirje ja vuosikokous 2024
Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys
Jäsenkirje 1/2024
Kannen kuvat:
Sipoonkorven kansallispuiston jääurkuja. Sakari Savolainen.
Maisema Ukko-Kolilta Pielisjärvelle. Sakari Savolainen.
Verkkosivut: https://www.sll.fi/riihimaki/
Facebook: https://www.facebook.com/rslsy/
Riihimäen seudun
luonnonsuojeluyhdistys ry
Koukkulantie 199
12520 LOPPI
heinosen.harri(at)gmail.com
https://www.sll.fi/riihimaki/
040-759 9908
- Harri Heinonen (puheenjohtaja ja jäsenrekisterin ylläpito) Puh. 040 759 9908, heinosen.harri(at)gmail.com
- Sakari Savolainen (varapuheenjohtaja)
Puh. 040 555 1611, sakarisakkesavolainen(at)gmail.com - Tarja Heikkonen (sihteeri)
Puh. 044 989 8191, heikkonen.tarja(at)gmail.com - Mikko Kalliokoski (retkivastaava)
Puh. 040 689 6584, mikko(at)3dpatina.fi - Hannele Rajamäki (taloudenhoitaja)
Puh. 0500 440 999, hannelerajamaki(at)outlook.com
HALLITUS 2023
Varsinaiset jäsenet:
Harri Heinonen (puheenjohtaja)
Sakari Savolainen (varapj)
Tarja Heikkonen (sihteeri)
Mikko Kalliokoski (retkivastaava)
Hannele Rajamäki (talous)
Veera Hovila
Leo Mustonen
Pauli Arola
Varajäsenet:
Raisa Lairila-Hakulinen
Martti Rajamäki
Puheenjohtajan tervehdys
A rvoisa luontoväki! Yhdistyksen vuosi on sisältänyt paljon uutta. Lopen luonnonystävien liittyminen Riihimäen seudun luonnonystäviin on nyt saatu valmiiksi. Jäsenmäärän kasvun lisäksi yhdistyksen toimialue on laajentunut Lopen upeille metsä- ja järvialueille, joihin on parin retken puitteissa jo päästy tutustumaan. Lopen alueella on käynnistymässä myös uudenlaista seurantaa vaativaa maankäyttöä; aurinkovoimaloita on suunnitteilla alueelle useampia. Yhdistys on lausunut Lakeasuolle ja Makkarahuhdansuolle suunnitelluista voimala-alueista. Liiton kantaa voimaloiden vaikutusarviointeihin odotetaan vielä.
Riihimäen alueella on puhuttanut voimakkaat lähimetsien käsittelyoperaatiot. Yhdistys tekee yhteistyötä kaupungin metsäasiantuntijoiden kanssa ja pyrkii vaikuttamaan kohteiden valintaan sekä menetelmiin virkistyskäyttöä, monimuotoisuutta ja hiilensidontaa edistävästi. Suuri maankäyttöön vaikuttava hanke Riihimäellä on 2026 suunnitteilla olevat asuntomessut, joiden käyttöön on osoitettu laaja metsäalue Kokosta, Hatlamminsuon lähistöltä. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan suunniteltuun kaavaan luontovaikutusten minimoimiseksi. Tämä vuosi on myös erämessuvuosi. Yhdistys osallistuu erämessuille omalla osastolla.
Hausjärven suunnalla toimintaa on ollut yhteistyössä Vuokon luonnonsuojelusäätiön kanssa. Kakslammin luonnonsuojelualueella järjestettiin Lupiinien torjuntatalkoot, johon yhdistys osallistui. Vuokon luonnonsuojelusäätiö on tutkinut alueella erilaisia lupiinien torjuntamenetelmiä, joita talkoissa esiteltiin perinteisen mekaanisen torjunnan ohella.
Luonnonsuojeluliiton teemana tälle vuodelle on lähiluonto. Lähiluonto on ehkä merkittävin viihtyvyyttä ja terveellisyyttä lisäävä elementti ihmisen asuinympäristössä. Ei ole yhdentekevää miten taajamametsiä, niittyjä ja puistoja ylläpidetään, vaan niissä pitää huomioida samat lainalaisuudet kuin missä tahansa ekosysteemissä. Sen lisäksi että lähiluonnossa virkistäydytään, se on tärkeää monimuotoisuuden ylläpitämisen ja hiilensidonnan kannalta. Metsäalueiden huventumisen ja heikentymisen myötä moni metsälaji on sopeutunut taajamaympäristöön, mistä on alkanut löytyä niille sopivia elinympäristöjä. Lähiluonto pitää yllä myös muunlaisia katoamassa olevia elinympäristöjä. Esimerkiksi Riihimäen raviradan niittyalueelta on löytynyt harvinaisia niittysieniä yhdistyksen sieniasiantuntija Martti Rajamäen tutkimuksissa.
Pyrimme taas tarjoamaan alueen asukkaille luontokokemuksia lähialueen hienoissa luontokohteissa. Ehkä tänä vuonna etsitäänkin uusia näkökulmia lähiluontoon, ihan siihen parkkipaikan laidalle. Tervetuloa mukaan toimintaan!
Terveisin Harri Heinonen
puheenjohtaja, Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys Ry
PS. Tämä jäsenkirje on lähetetty sähköisenä heille, joiden sähköpostiosoite on rekisteröity Luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenrekisteriin, muille paperisena. Jos sait paperisen jäsenkirjeen mutta haluaisit mieluummin sähköisen, ilmoita sähköpostiosoitteesi minulle: heinosen.harri@gmail.com
PPS. Muistithan maksaa jäsenmaksun, jäsentilastoissa puuttuu vielä muutamia suorituksia
Varapuheenjohtajan tervehdys
Käytyäni Pohjois-Karjalassa pari kertaa talven aikana ja kerran Sipoonkorven kansallispuistossa ja muutoinkin ympäristöasioita seuraten ystävieni ja kontaktieni kautta, jaan tässä muutamia havaintojani ja kokemuksiani muualta Suomesta.
Omavaraopisto toimii Valtimolla Pohjois-Karjalassa. Se on päässyt hyvään alkuun ja siellä opiskellaan omavaraisuutta ja kestävää elämäntapaa talkoiden, tempausten ja kurssien avulla. Paikat ovat nimeltään Peltola ja Repokangas ja käytännön toimet ovat viljelyä, kankaiden tekoa ja korjausta, rakentamista, puutöitä, ruuanlaittoa jne. Molempien paikkojen vuosi 2023 oli suosiollinen oppimisen, viljelyn satojen ja myös talouden suhteen.
Kolin kansallismaisemat ovat vaikuttavia kerta toisensa jälkeen. Toinen kansikuva onkin juuri sieltä. Valo on vaihtelevaa ja tällä kertaa järven lumi hehkui tumman pilven alla. Tykkylumiset puut ovat kuin tuttuja, joita käydään tervehtimässä. Jäätietä pääsi järven yli ja jään latua hiihdimme Raipionsaareen.
Vuodenvaihteessa yritin ystäväni kanssa lumikengillä Kolvanan Uuron rotkolaaksoon, joka on merkittävä osa sielunmaisemaani ja erittäin kaunis luonnonsuojelualue. Hyvin toimineista lumikengistä huolimatta kohde jäi saavuttamatta kovan pakkasen ja runsaan lumen takia. Ainakin seitsemän eri nisäkkään jälkiä totesimme lumella. Tuon ryylällyksen jälkeen oli autuasta päästä saunaan ja pulahtamaan avantoon.
Hiihtoretki Vuonisjärven kylältä Eva Ryynäsen museoituun kotiin ja galleriaan oli oiva käynti tuohon Paaterina tunnettuun pihapiiriin. Puuveistokset olivat aivan hämmästyttävän upeita.
Oma seutumme on tärkeä ja sen suojelutyö keskeistä. Toisaalta on hyvä nähdä, että muuallakin tehdään paljon suojelutyötä, minkä osoittaa mm. Kohtuus vaarassa -kansalaisliike, joka on Kolin suojelun lähteiltä levinnyt valtakunnalliseksi aktiivisuudeksi. Teemme tärkeää työtä ja isot asiat koostuvat pienistä, joten arvostetaan jokaista pientä ja isoa tekoa ympäristön hyväksi.
Terveisin Sakari ”Sakke” Savolainen, varapuheenjohtaja, RSLY
Mitä Loppi voi antaa luonnosta kiinnostuneelle?
Kun Lopen Luonnonystävät ry päätti purkaa yhdistyksensä ja siirtää toimintansa osaksi Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistystä, toivoimme, että liittymisestä on hyötyä kaikille yhdistyksen jäsenille.
Lopen arvokkain pääoma on sen luonto, harjut, metsät, mäet ja vesialueet. Asutus (vajaat 7700 henkeä) keskittyy pieniin taajamiin, joista muutamissa (Pilpala, Topeno Vojakkala) on säilynyt piirteitä vanhasta rakennuskulttuurista, toiset ovat modernisoituneet (Kirkonkylä, Launonen, Läyliäinen).
Luonnonsuojelijan kannalta Loppi ei ole poikkeuksellinen haja-asutusalueen kunta. Keskeisiä huolen aiheita ovat luonnon monimuotoisuuden säilyminen, alueen suojeleminen avohakkuilta, epäekologiselta maan käytöltä ja rakennushankkeiden (esim. Lakeasuon laajan aurinkovoimalahankkeen) haitallisilta vaikutuksilta. Ympäristövaikutusten tarkkailu, haittavaikutusten torjuminen ja vesistöjen rehevöitymisen tarkkailu ovat aina ajankohtaisia.
Lopen luonto mahdollistaa alueen laajan virkistyskäytön. Alueen metsäluontoa voi käyttää esimerkiksi terveysmetsän kehittämiseen ja laajemman luontoa koskevan tiedon levittämiseen harrastus- ja retkeilytoiminnan avulla eri-ikäisille. Lopen kunta on tukenut aktiivisesti luonnon virkistyskäyttöä. Kunnan verkkosivuilta saa tietoa patikointi- pyöräily- ja melontareiteistä. (www.loppi.fi)
Tunnetuimpia patikointi- ja pyöräilytapahtumia on syksyinen Poronpolku ja tunnetuimpia reittejä Hämeen Ilvesreitti. Sekä Kaartjärvellä että Punelialla on mahdollisuus melomiseen ja järvisuunnistusta voi harjoittaa Loppijärvellä. Esimerkiksi Komion luonnonsuojelualueella tai Melkuttimen järven kierroksella pääsee hyvin tutustumaan loppilaiseen luontoon. Useat paikat sopivat ryhmäretkeilykohteiksi. Lopella sijaitsee useita luonnonsuojelualueita, joista mainittakoon Luonnonperintösäätiön omistuksessa oleva Yli-Myllyn tila.
Läyliäisten Haapastensyrjässä on Luonnonvarakeskuksen toimipiste. Sen yhteydessä olevaan puulajipuistoon on vapaa pääsy, vaikka alueen muihin osiin tutustuminen on luvanvaraista. Lopella luontoharrastus ja muu kulttuuritoiminta kulkevat rinnakkain. Lopen Syrjä-seura, joka pitää yllä kirjailija Aino Kallaksen kesänviettopaikkaa Syrjää, järjestää siellä kirjallisuus- ja musiikki-iltoja. Se kaavailee kevääksi 2024 linturetkeä, jonne seuraan kuulumattomatkin ovat tervetulleita. Tapahtuman ajankohta on vielä avoin. (www.syrjaseura.org)
Patikoijille ja retkeilijöille: Hämeen Ilvesreitti, Isosuntin laavu, Kivisammaljärven kierto, Komion luonnonsuojelualue / Samon reitit, Melkuttimen kierto, Ojajärven reitti, Pilkutin, Poronpolku ja Pääjärven rengasreitit.
Vesillä liikkuville: Järvisuunnistus Loppijärvellä, Kaartjoen melontareitti, Melonta Kaartjärvellä, Punelian melontareitti ja Yhteiskäyttövene Loppijärvellä.
Pyöräilijöille: Hämeen Ilvesreitti pyöräillen, Pikkupässin pyöräilyreitti ja Poronpolun reitit.
Pauli Arola
Sääntömääräinen vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokous pidetään
torstaina 21.3.2024 klo 18.00 alkaen ja paikkana on
Ö–TALO Öllerinkatu 9 11130 Riihimäki.
Tarjoiluakin on.
18.00 -19.00 Martti Rajamäki esitelmöi harvinaisista ja/tai tuntemattomista niittysienistä, jotka ovat tärkeä osa luontomme monimuotoisuutta ja lisäksi Sakari Savolainen esittää luontokuvia.
Esityksen jälkeen on kokous, johon myös kaikki jäsenet ovat tervetulleita.
Tervetuloa kaikki jäsenet!
Lähettäjä:
Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry
Koukkulantie 199
12520 LOPPI