Lausunto, Varvin itäosan asemakaavamuutos

Yleistä

Suunnittelualue rajoittuu jo rakennuttuihin vanhoihin asuinalueisiin, rautatiehen sekä Merikatuun,
Ratakatuun ja Rautaruukintiehen, joissa on vilkasta työmatkaliikennettä. Lisäksi suunnittelualueen
lähellä on teollista toimintaa teollisuusrakennuksineen sekä kaupungin varikko. Myös meri ja
uimaranta sijaitsevat lyhyen matkan päässä alueelta. Tulevaisuudessa uhkana koko Raahen
rannikolle on suunnitelmissa olevan Halla tuulivoimapuiston tuoma maisemahaitta, jonka
vaikutusta rakentamishalukkuuteen rantojen läheisyyteen on vaikea arvioida. Suunnittelualue on
lisäksi tontitettu suhteellisen ahtaasti.
Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,5 hehtaaria rakentamatonta hiekkamoreenikangasta.
Suunnittelualue on suurimmalta osalta vanhaa, puustoitunutta peltoa, jossa kasvaa koivuja ja
rehevää aluskasvillisuutta. Alueen etelä- ja länsiosassa on luonnontilaista lehtomaista
kangasmetsää, jossa kasvaa järeitä, vanhoja kuusia. Kangasmetsän poikki kulkee polku olemassa
olevalta Varvin asuinalueelta Ratakadulle. Suunnittelualue on hyvä esimerkki lähimetsistä ja
lähiluontoalueista, joiden arvo huomataan yleensä vasta niiden hävittyä.
Kaiken kaikkeaan herää epäilys suunnittelualueen vetovoimaisuudesta tonttikaupassa sekä uhka,
että lähiluontoalue tuhoutuu infran rakennusvaiheessa, mutta alueelle ei löydy tarpeeksi halukkaita
yksityisiä rakentajia ja alue jää pitkäksi aikaa rakentamattomaksi joutomaaksi.

Luontoselvitys

Alueelle on laadittu vuonna 2019 maaperä- ja rakennettavuusselvitys asemakaavasuunnittelua
varten. Tällöin Pöyryn tekemässä luontoselvityksessä suunnittelualueen eteläosa rajattiin
arvokkaana luonnon monimuotoisuutta lisäävänä luontokohteena. Alueen lehtomaisen
kangasmetsän puusto on tuolloin ollut kuusivaltaista ja kuuset järeitä ja osin iäkkäitä. Lisäksi
alueella on ollut koivua ja pihlajaa sekapuustona ja aluskasvillisuutena mm. käenkaalia,
oravanmarjaa, mustikkaa, puolukkaa ja metsäkurjenpolvea. Aluetta on kuitenkin harvennettu
vuoden 2019 jälkeen, eikä kaavan laadinnan aikaan tehdyssä uudessa luontoselvityksessä –
yllätys, yllätys – arvokkaita luontokohteita enää ole alueella, vaan alueella on enää yksittäisiä
suurempiakin puita ja aluskasvillisuus on heinäistä. Vuoden 2019 selvityksessä havaittiin vanhan
metsän lajeja (hömötiainen ja puukiipijä) sekä silmällä pidettäviä lajeja (punavarpunen,
pensaskerttu, ja erittäin uhanalainen viherpeippo), joita ei enää vuoden 2024 selvityksen aikana
havaittu. Luontoselvityksen mukaan ympäristön soveltuvuus niiden pesimäympäristönä on
todennäköisesti laskenut hakkuiden takia. Tämä herättää ihmetyksen, minkä takia kaupunki on
tehnyt harvennushakkuita alueella, jossa on todettu arvokas luontokohde uhanalaisine lajeineen?
Uusi luontoselvitys on laadittu vuonna 2024 luonnonsuojelulakia (9/2023) sekä Suomen
ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön julkaiseman oppaan (Mäkelä ja Salo 2023)
osoittamaa tasoa noudattaen ja sen on laatinut AFRY. Vaikkakin selvitys on tehty
ammattitaitoisesti, on luontoselvitykset silti tehty suhteellisen vähillä maastokäynneillä. Olisiko
mahdollista, että kaupunki voisi tulevissa luontoselvityksissä käyttää hyväkseen myös paikallisia
luontoharrastajia, joilla on laajaa ja pitempiaikaista tuntemusta lähialueiden lajeista?

Raahen kaupungin lähiluonnon tulevaisuus

Raahen kaupunki mainostaa olevansa luonnostaan ylpeä, mutta onko tilanne todella tämä. Nyt
olisi aika tehdä jotain ja ottaa Raahessakin käyttöön ekologinen kompensaatio hillitsemään
luontokatoa ja minimoimaan luontoheikennykset. Raamit ekologisen kompensaation käytännön
toteuttamiselle antaa uudistunut lainsäädäntö. Kesäkuussa 2023 tuli voimaan uusi
luonnonsuojelulaki, jossa määritellään vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio.
Raahen kaupungin tulee asettaa luontopositiivisuustavoite, jossa kaupungin toiminnasta aiheutuu
luonnolle enemmän hyötyä kuin haittaa. Suuren osan kuntien luontohaitasta aiheuttaa maankäyttö,
eli maa-alan hyödyntäminen esimerkiksi asuntojen, toimitilojen ja katujen rakentamiseen.
Kaupungin jokaisessa kaavahankkeessa tulisi ottaa käyttöön ekologinen kompensaatio, jossa
alueelle aiheutuva luontohaitta korvataan luonnon monimuotoisuutta edistävällä toiminnalla
toisaalla. Luonnon tilaa hyvitysalueella voidaan parantaa esimerkiksi ennallistamalla
metsätalouskäytössä ollutta metsää lähemmäs sen alkuperäistä luonnontilaa. Jotta ekologinen
kompensaatio toteutuu oikeaoppisesti, on hyvitysalueella tehtävä luonnon tilaa parantavat
hoitotoimenpiteet ennen haitan syntyä eli ennen rakentamisen aloittamista. Perustettava
hyvitysalue on verrattavissa suojelualueeseen. Sille määrätään heikentämis- ja hävittämiskielto,
kuten suojelualueillekin.

Voisiko luonnostaan ylpeä Raahe olla myös Luontoviisas kunta.

Lausunto on tehty yhdessä Raahen alueen lintuharrastajat Surnia ry kanssa.

Lisätietoja: Aki Leppälä, Raahen seudun luonnonystävät Ry puheenjohtaja

rasly1976@gmail.com