Lausunto, Itä-Kalkan teollisuusalueen asemakaavamuutos (Akm 253)

Yleistä

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6 ha ja on suurimmaksi osaksi Raahen kaupungin
omistuksessa. Pieni katualue alueen eteläosassa on valtion omistuksessa ja korttelin 3701 tontin
omistaa Fescon Oy. Alue rajautuu katu-, teollisuus- sekä rautatiealueisiin. Suunnittelualue sijoittuu
maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle. Asemakaavan muutos perustuu maanvuokraajan,
Fescon Oy, kaavoitusaloitteeseen muuttaa korttelin 3702 suojaviheralue osittain teollisuusalueen
varastointialueeksi. Kyseinen suojaviheralue (EV-37) on alueella oleva suojametsä, joka on tällä
hetkellä jatkuvan hoidon ja uudistamisen avulla pidettävä elinvoimaisena siten, että sen
suojamerkitys säilyy. Suojaviheralueilla puusto on noin 15-20 metrin korkuista lehti- ja havupuuta.

Luontoselvitys

Alueelle on laadittu vuonna 2025 luontoselvitys, joka ei vielä ole valmistunut ja jota ei valitettavasti
saatu käyttöön lausuntojen antamisvaiheessa. Ihmettelemme suuresti, että kaavamuutoksen
lausunnot pyydetään ennen kuin kaikki muutokseen liittyvät selvitykset ovat valmiina ja
käytettävissä. Tämä ei millään lailla tue avoimuutta kaavaprosessissa. Pohjatiedot lausunnon
antamiseen saadaan näinollen vain luonnosvaiheen selostuksesta, mikä on todella iso miinus.
Kaikki tarvittavat selvitykset pitäisi olla valmiina ennen kuin lausuntoja pyydetään.
Suunnittelualueen ympäristöstä on merkittävimpinä arvoina tunnistettu reuna-alueiden suuri
lahopuun määrä. Alueella esiintyy yksittäisiä iäkkäitä ja kookkaita puita. Puusto on monilajista
sisältäen muun muassa haapaa, raitaa ja pihlajaa. Lahopuun säilyttämiseksi suositellaan
perustettavaksi säästettäviä alueita. Pesimälinnustoista ei havaittu erityisiä arvoja, eikä lepakoita
havaittu.

Lausunto

Raahen Seudun Luonnonystävät ry ja Raahen alueen lintuharrastajat Surnia ry ovat huolissaan
alueen toimivien suojaviheralueiden hävittämisestä. Fescon Oy on ottamassa alueen
tarvitsemiensa maa-aineiden läjitysalueeksi. Tällä hetkellä läjitystarve koskee tiettyä yrityksen
käytössä olevaa materiaalia, jonka he väittävät aiheuttavan vain pieniä pölyhaittoja, jotka eivät ole
terveydelle vaarallisia. Materiaaliläjät tulevat olemaan noin neljä metriä korkeita, ja nykyisessä
kaavaehdotuksessa olemassa olevia suojaviheralueita ollaan poistamassa tai pienentämässä
radikaalisti kiinteistön jokaiselta sivulta ja korvaamassa aidoilla, joiden korkeutta ei ole vielä tässä
vaiheessa määritelty. Mahdollisesti tulevaisuudessa läjitettävien materiaalien koostumuksesta ei
tässä vaiheessa ole tietoa ja ne voivat olla nykyistä materiaalia pölyävämpiä. Toimivien
suojapuustojen korvaaminen aidoilla on huolestuttavaa. Kaavaprosessissa kuitenkin väitetään, että
siinä kiinnitetään huomiota ilman kautta leviävien hiukkasten ja pölyn hallintaan. Tämä nykyinen
kaavaluonnos ei herätä asian suhteen luottamusta. Ehdotamme, että kaavaluonnosmuutoksessa
korvattaisiin kaavaan piirretyt aidat jo suoja-alueilla kasvavilla puilla sekä tarvittaessa istutettaisiin
lisää puustoa suojaamaan tonttia sekä pölyltä että mahdollisilta meluhaitoilta. Olemassa oleva ja
istutettava puusto kasvaessaan antaisi sekä parempaa pöly- ja melusuojaa että esteettisyyttä
myös päivittäin kaava-alueen ohitse kulkevalle työmatkaliikenteelle.

Raahen kaupungin lähiluonnon tulevaisuus

Raahen kaupungilla on vireillä tai tulossa vireille useampia kaavamuutoksia, joista useimmat ovat
suhteellisen pieniä. Jokainen muutos käsitellään erillään ja tämä hankaloittaa kaavamuutosten
yhteisvaikutusten muodostamista. Useilla kaavamuutosalueilla hävitetään olemassa olevaa
puustoa ja muuta luontoa pala palalta. Viheralueet pienenevät ja pirstaloituvat. Luontoselvityksissä
huomioidaan vain tietyn kaava-alueen ominaisuudet unohtaen kokonaiskuva. Uhanalaistuneet lajit
ja luontotyypit myös muutosalueen lähellä voivat kärsiä kaavamuutoksien tuomista muutoksista
ympäristöön. Vaadimme, että kaupunki ottaa mahdollisimman pikaisesti käyttöön ekologisen
kompensaation hillitsemään luontokatoa ja minimoimaan luontoheikennyksiä. Raahen kaupungin
tulee asettaa luontopositiivisuustavoite, jossa kaupungin toiminnasta aiheutuu luonnolle enemmän
hyötyä kuin haittaa. Suuren osan kuntien luontohaitasta aiheuttaa maankäyttö, eli maa-alan
hyödyntäminen esimerkiksi asuntojen, toimitilojen ja katujen rakentamiseen. Kaupungin jokaisessa
kaavahankkeessa tulisi ottaa käyttöön ekologinen kompensaatio, jossa alueelle aiheutuva
luontohaitta korvataan luonnon monimuotoisuutta edistävällä toiminnalla toisaalla. Luonnon tilaa
hyvitysalueella voidaan parantaa esimerkiksi ennallistamalla metsätalouskäytössä ollutta metsää
lähemmäs sen alkuperäistä luonnontilaa. Jotta ekologinen kompensaatio toteutuu oikeaoppisesti,
on hyvitysalueella tehtävä luonnon tilaa parantavat hoitotoimenpiteet ennen haitan syntyä eli
ennen rakentamisen aloittamista. Perustettava hyvitysalue on verrattavissa suojelualueeseen eli
sille määrätään heikentämis- ja hävittämiskielto, kuten suojelualueillekin.
Nyt on korkea aika siirtää puheet tekoihin, luonnostaan ylpeä Raahen kaupunki.

Raahessa 9.11.2025

Lausunto on tehty yhdessä Raahen alueen lintuharrastajat Surnia ry kanssa.

Lisätietoja: Aki Leppälä, Raahen seudun luonnonystävät Ry puheenjohtaja

rasly1976@gmail.com