Valitus Patakorven tuulivoimala-aluevarauksesta

Sivu 1 / 38 

 MUUTOKSENHAKU  

 10.5.2025  

Suomen luonnonsuojeluliiton  

Pirkanmaan piiri ry, Ikaalisten yhdistys ry,  

Virtain-Ruoveden luonnonsuojeluyhdistys ry ja  

Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry  

Karvian-Parkanon elinympäristön puolesta ry  

Hämeenlinnan hallinto-oikeus  

Raatihuoneenkatu 1,  

13100 Hämeenlinna  

hameenlinna.hao@oikeus.fi 

Asia: Muutoksenhaku Pirkanmaan vaihemaakuntakaavaa Elonkirjo ja energia koskien  Päätös, josta valitetaan:  

Pirkanmaan maakuntavaltuuston hyväksymispäätös vaihemaakuntakaavasta Elonkirjo ja  energia 7.4.2025 § 9.  

Pöytäkirjanote ja valitusosoitus liitteinä 1 ja 2.  

Liite 1, Pirkanmaan maakuntavaltuuston kokouksen pöytäkirjanote § 9,  

julkaistu 7.4.2025, ¹ 

Liite 2, Pirkanmaan maakuntavaltuuston kokous 7.4.2025, valitusosoitus ² 

Muutoksenhakijat:  

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri  

Suomen luonnonsuojeluliiton Ikaalisten yhdistys ry  

Virtain- Ruoveden luonnonsuojeluyhdistys ry  

Suomen luonnonsuojeluliiton Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry  

Karvian ja Parkanon elinympäristön puolesta ry  

Prosessiosoite:  

Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry  

puheenjohtaja Arja Pihlaja  

Jokiharjunkatu 13, 39700  

Parkano  

arja.pihlaja@ysy.fi 

Vaatimus  

Valittajat vaativat, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumoaa vaihemaakuntakaavan hyväksymispäätöksen ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi Pirkanmaan  maakuntavaltuustoon. 

¹ Pirkanmaan maakuntavaltuuston kokouspöytäkirja 7.4.2025 § 9  

² Valitusosoitus, 7.4.2025 

2  

Yleistä  

Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan Elonkirjo ja energia kaavaselostuksen mukaan alueiden käytön  keskeisimmät tavoitteet liittyvät elinvoimaisen luonto- ja kulttuuriympäristön sekä luonnonvarojen  säilymistä koskevaan ja uusiutumiskykyisen energiahuollon edellyttämään sijainninohjaukseen.  Keskeiset maakunnalliset suuntaviivat on koottu Pirkanmaan ympäristö- ja luonnon  monimuotoisuusohjelmien tavoitteista ja Pirkanmaan energiastrategiasta.  

Katsomme, että vaihemaakuntakaava ei onnistu sinänsä perusteltujen tavoitteiden tasapuolisessa  kohdentamisessa. Vaihemaakuntakaavan teemat elonkirjo ja energia painottuvat maakunnan eri  osiin jopa toisensa poissulkevalla tavalla. Elonkirjoa, monimuotoisuuden vähenemistä ja alueiden  pirstoutumista ei ole huomioitu luoteisen ja pohjoisen Pirkanmaan uusiutuvan energian tuotantoon  varatulla vyöhykkeellä, jota jo rasittaa aiemmin alueelle ohjattu ja edelleen kyseisillä alueilla  jatkuva energiantuotanto, huoltovarmuuden ylläpitämisen vaateet, soiden hyötykäyttö ja muu  luonnonvarojen käyttö. Energiastrategiaan sisällytetty siirtymän oikeudenmukaisuuden tavoite on  jäänyt kokonaan huomiotta.  

Alueiden käyttöä ja sijainninohjausta olisi energiavyöhykkeen osalta tullut tarkastella suhteessa  alueen jäljellä olevaan monimuotoisuuspotentiaaliin sekä tarpeeseen turvata suojeluohjelmien  mukaiset luonnon monimuotoisuuden ydinalueet ja niiden välinen ekologinen kytkeytyvyys.  Selvitys uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymistä Pirkanmaalla (Liite 3) ³ ei ota riittävällä  tavalla huomioon Pirkanmaan eri alueilla esiintyvien luontotyyppien lähtökohtaisia eroja ja niiden  säilymisen edellytyksiä. Uhanalaistuva suoluonto ja siihen liittyvät muut metsäiset sekä vesistöjä  sisältävät elinympäristöt eivät ole parhaassakaan tapauksessa erityisen monilajisia, vaikka ne  luontotyyppeinä ovat erittäin uhanalaisia. Pohjoisella ja luoteisella Pirkanmaalla sijaitsevat etäällä  toisistaan sijaitsevat suojelualueet vaativat sekä lajistonsa että muun elinvoiman ja  monimuotoisuuden säilyttämiseksi kytkeytyvyyden säilymistä sekä kunta- että maakuntarajojen yli.  

Selvityksen valjastaminen osaksi uusiutuvan energian sijoittelua on tukenut Pirkanmaan jakoa  energiavyöhykkeeseen ja runsaslajisempien luontokeskittymien alueisiin. Pirkanmaan eteläosan  rehevämpien alueiden pienialaisten suojelualueiden verkosto on merkittävästi tiheämpi, mikä on  saattanut johtaa virhepäätelmään kytkeytyvyyden selvittämisen tai ekologisten  kehittämisvyöhykkeiden tarpeettomuudesta energiantuotantoon varatulla vyöhykkeellä, jossa  suojelualueet ovat etäällä toisistaan. Lisäksi sähkö- ja liityntäverkkojen ja uusien johtokäytävien  mittavan luontoa pirstaloiva luonne on unohdettu.  

Sijainninohjauksessa olisi tullut selkeämmin ottaa huomioon pohjoisen ja luoteisen Pirkanmaan  jäljellä olevat erämaiset ja hiljaisuuttaan säilyttäneet alueet, suojelualueita yhdistävä soiden, metsien  ja vesistöjen monimuotoisuuttaan säilyttänyt mosaiikki, vesistöjen suojelun tarpeet ja alueen  merkittävät harjujaksot ja niiden erityispiirteet.  

Suunnittelumääräykset sysäävät toteutusvastuun kokonaisuudessaan kuntien, hankeselvitysten,  yleiskaavoituksen ja muiden lupamenettelyjen harteille. Maakunnan liitto lipeää alueiden käytön  oikeudenmukaisesta ja arvoperäisestä ohjauksesta ja unohtaa, että biodiversiteettikriisi ja  ilmastokriisi ovat yhtäaikaisia ilmiöitä myös energiantuotannon vyöhykkeellä.  

³ Liite 3 Selvitys uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymistä 

3  

OSA 1 Alueiden koko 

Maakuntakaavaan varatut seudulliset, 8 tuulivoimalaa käsittävät tuulivoima-alueet, joiden  varausalueet ovat pinta-aloiltaan riittämättömiä ja huomattavan pieniä, olisi tullut poistaa  vaihemaakuntakaavasta. Lisäksi tuulivoima-alue Horhalanperä (no 30) tulee poistaa  maakuntakaavasta. Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan hyväksymispäätös tulee kumota ja kaava  tulee palauttaa maakuntavaltuuston käsiteltäväksi.  

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) (rakennusasetus) sekä alueidenkäyttölain  mukaan maakuntakaavassa tulee ilmetä tarkoituksenmukaisella tavalla alueiden käytön  periaatteet sekä vaihemaakuntakaavaan sisällytetyn kokonaisuuden ohjaaminen.  

Tuulivoimarakentamisen keskittäminen maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoima-alueille  edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista, vähentää  tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutuksia ja helpottaa tuulivoimarakentamisen ja muun  alueiden käytön yhteensovittamista.  

Vaihemaakuntakaava muodostaa lähtökohdan merkitykseltään seudullisten  

tuulivoimahankkeiden suunnittelulle ja osoittaa alueet, joille seudullisen mittaluokan  hankkeet on ensisijaisesti sijoitettava.  

Maakuntakaavan oikeusvaikutukset kohdistuvat pääasiassa viranomaisiin (MRL:n 32 §).  Se on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä  muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.  

Alueidenkäyttölain 9 §:n mukaan maakuntakaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin,  jotta sillä voidaan ohjata yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Maakuntakaavan  yleispiirteisyys koskee kaavassa osoitetun maankäytön ja maakuntakaavakohteiden sijainnin  tarkkuutta. Maakuntakaavan perustana olevat selvitykset sen sijaan eivät saa olla  yleispiirteisiä ja yleisluontoisia, vaan niiltä edellytetään paikkansapitävyyttä ja riittävää  tarkkuutta.  

Maakuntakaavan sisältö määräytyy AKL 5 §:ssä säädettyjen alueiden käytön suunnittelun  tavoitteiden pohjalta.  

Tavoitteita toteuttavista maakuntakaavan sisältövaatimuksista on säädetty AKL 28 §:ssä.  Maakuntakaavan sisältövaatimukset ovat oikeudellisesti sitovia ja niiden huomioon  ottaminen kaavaa laadittaessa on sen vahvistamisen edellytys.  

Pirkanmaan vaihemaakuntakaavassa Elonkirjo ja energia ohjataan seudullisesti merkittävinä  alueina vähintään kahdeksan tuulivoimalan kokonaisuuksia.  

Raportin Tuulienergian mahdollisuudet maakuntakaavassa Pirkanmaalla Osassa I – tekninen  sijaintiselvitys (ss 4–5)⁴FCG Finnish Consulting Group Oy 2021 mukaan 

suunnittelun ulkopuolelle jätettiin sellaiset alueet, jotka puskurianalyysin tulosten perusteella  eivät olleet soveltuvia ja/tai joiden nykyinen maankäyttö muodosti esteen laajamittaiselle  tuulivoimatuotannolle. Samassa yhteydessä tarkastettiin 2010- luvullla varattujen alueiden  soveltuvuus ja osa aiemmista varauksista hylättiin. Suojavyöhykkeet asetettiin voimaloiden 300  metrin kokonaiskorkeuden ja 100 hehtaarin pinta-alavaatimuksen mukaan.  

 ⁴ Tuulienergian mahdollisuudet maakuntakaavassa Pirkanmaalla, osa1

4  

Teknisen selvityksen keskeisin sijanninohjauksen tarkastelu tehtiin vaihtoehdon VE-1 mukaisella  1,5–2 km etäisyysarvioinnilla asutuksen läheisyyttä arvioiden, koska sen arvioitiin poissulkevan  merkittävät melu- ja varjostusvaikutukset useimpien hankkeiden osalta.  

Asutuksen ja voimaloiden väliseksi suojaetäisyydeksi rajautui 1,5 km. Samassa yhteydessä  luonnonarvokohteiden suojaetäisyydet pudotettiin VE1 mukaisesti vähäisiksi – Eonkirjo -teemasta  huolimatta. Esimerkiksi luonnonpuistojen ja kansallispuistojen VE2 mukainen 5 000 metrin  suojaetäisyys laskettiin 1 000 metriin ja suojeluohjelmien osalta 1 000 metristä 100 metriin.  

Vaihemaakuntakaavan valmistelu-, luonnos- ja ehdotusvaiheen aikana suunnitteilla on ollut selvästi  kookkaampia ja keskimäärin 320–350 metrin korkeuteen kohoavia tuulivoimaloita, joiden tehot  yleisimmin tavoittelevat 10 MW:n ja jopa 12 MW:n tehoa.  

Vähintään kahdeksan (8) voimalan seudulliselle tuulivoimalle osoitetaan (jopa pääsääntöisesti)  alueita, joiden koko ei riitä myöskään 300 m korkeiden/ 100 ha voimalakoon mukaisen  seudullisen tuulivoiman sijoittamiseen. Riittämättömien aluevarausten kohteilla aluesuunnittelua  joudutaan käytännössä laajentamaan ja siten lähtökohdiksi valikoituneita kapeita suojavyöhykkeitä  joudutaan ylittämään. Toteutuessaan tuotantoalueet siis laajenevat maakuntakaavassa varattujen  alueiden ja suunniteltujen puskurivyöhykkeiden yli. Kriteereinä käytetyistä suojavyöhykkeistä  joudutaan kuntien tv-yleiskaavoituksen tasoilla väistämättä tinkimään.  

Kuva 1: Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan Elonkirjo ja  

energia liitekarttaan no 9 liittyvä taulukko  

tuulienergiatuotannon alueista (Liite 5, Liitekartat)⁵ 

Oheisen taulukon mukaisesti seudullisen tuulivoiman (8  

voimalaa tai enemmän) tuotannon 100 ha/voimala  

varauksen alittavia alueita ovat kaikki alle 800 ha 

käsittävät alueet. Esimerkiksi Horhalanperän 452 ha  

riittää enintään neljän (4), maksimissaan 300 m  

korkuisen voimalan tarpeisiin. Pinta-alaa vähentää  

edelleen pakollinen turvaetäisyys rautatiehen ja  

suurjännitejohtoihin. Unnannevan 278 ha:n aluevarausta  

koskevalle alueelle mahtuu tuskin kolmea (3) 300 m  

kokonaiskorkeuden ylittävää tuulivoimalaa.  

Horhalanperän (nro 30) tuulivoima-alueen aluevarauksen  

pinta-ala ei siten vastaa seudullisen tuulivoima-alueen kokoa. Kaikkiaan kahdeksan seudullista  tuulienergiantuotannon aluetta jää alle 800 hehtaariin ja 800 ha:n tuntumassa on lisäksi kaksi  seudullista tuulivoimatuotannon aluevarausta.  

Kuvassa 1 esitetyn taulukon kohteita sekä jo käynnistyneitä tai YVA- ja kaavaprosessin  läpikäyneitä alueita vertailtaessa havaitaan, että seudullinen aluevaraus on säännönmukaisesti vähintään 2,5–3 kertaistunut, paikoin jopa lähes nelinkertaistunut ja esimerkiksi Horhalanperän  alueella on käynnistynyt hanke, joka kaavoitusaloitteen perusteella on kymmenkertainen aluevaraukseen nähden.  

Pidämme vaihemaakuntakaavan osoittamia, pinta-aloiltaan merkittävän vähäisiä ja riittämättömiä  aluevarauksia kestämättöminä ja selvitysten vastaisina varauksina. Katsomme myös, että  

⁵ Liite 5, Liitekartat, kartta no 9, taulukkosivu 

5  

voimaloiden mittavan teollisen kokoluokan huomiointi on ollut riittämätöntä. On lisäksi  huomattava, että luonnonarvoalueiden ja suojelun piirissä olevien alueiden suojaetäisyyksiä niukennettiin teknisessä sijaintiselvityksessä suojavyöhykeratkaisun yhteydessä. Sen seurauksena  rakennettaviksi odotettavien alueiden suojavyöhykkeet kaventuvat entisestään myös herkkien tai  luonnonrauhaansa menettävien suojelualueiden läheisyydessä.  

Katsomme, että seudullisten hankkeiden sijoittaminen edes vaihemaakuntakaavassa osoitettujen  aluerajausten tuntumaan, kuten KHO:2023:57 antamassa päätöksessä on kuvattu, aiheuttaa  vähäisten aluevarausten kohdalla ylittämättömiä vaikeuksia.  

Ympäristöhallinnon ohjeen 5/2016 mukaan  

tuulivoimarakentamista ohjaava vaihemaakuntakaava muodostaa lähtökohdan merkitykseltään  seudullisten tuulivoimahankkeiden suunnittelulle ja osoittaa alueet, joille seudullisen mittaluokan  hankkeet on ensisijaisesti sijoitettava.  

Mikäli yleiskaavoituksessa poikettaisiin vaihemaakuntakaavassa osoitetuista tuulivoimala alueiden aluerajauksista, on voitava varmistua, että vaihemaakuntakaavan maankäyttöä koskevat keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu aluerajauksista poikkeamisten vuoksi ja laajuuden  ja sijainnin muutos voidaan arvioida hyväksyttäväksi eroavuudeksi. 

Hyväksyttävä eroavuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista  poikkeamista eikä myöskään maakuntakaavassa erityisesti tutkitusta sijaintipaikasta  poikkeamista.  

Jos lainvoimaisessa maakuntakaavassa on osoitettu tuulivoima-alueet, ei vaikutuksiltaan  maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää tuulivoima-aluetta voida osoittaa yleiskaavassa  muille alueille, ellei kyseessä katsota olevan maakuntakaavan täsmentyminen tai hyväksyttävä  eroavuus maakuntakaavasta.  

Jotta maakuntakaavan ohjausvaikutuksella ja alueiden käytön muillakin tavoitteilla olisi  merkitystä, tulisi täsmentävillä suunnittelumääräyksillä kyetä rajoittamaan sitä, missä määrin  aluerajauksen ylittävässä suunnittelussa siirrytään jo ns. muille alueille ja ylitetään  tarkoituksenmukainen ja muut alueiden käytön tavoitteet ylittävä suunnittelu.  

Seudullisen kokoluokan tuulivoimarakentamisesta syntyvien aluetasoisten ja seudullisisten ja  väistämättä laajenevien vaikutusten käsitteleminen vain kuntakohtaisissa maankäytön  suunnitelmissa, tekee tuotantoalueiden yhteisvaikutusten hallinnan vähintäänkin vaikeaksi, ellei  mahdottomaksi erityisesti kuntien ja maakuntien rajoille rakentuvan ja tuulivoiman osalta.  Erityisiä ongelmia syntyy niille alueille, joilla seudulliset hankkeet ympäröivät lähietäisyyksin joko asutusrakennetta tai merkittäviä luonnonarvoalueita kahdesta tai useammasta suunnasta.  Käytännössä tuulivoimayleiskaavat pirstoutuvat myös kuntien ja maakuntien rajoilla erillisiksi ja  eriaikaisiksi kaavokäsittelyiksi, mikä edelleen hämärtää sekä ennakollista suunnittelua, että  kuntien erilliskaavojen vaikutusten yhteisarviointia.  

Lähtötietojen merkitys  

On perusteltua arvioida, että niin osallisten kuin kuntapäättäjienkin mahdollisuudet käsitellä  kaava-aloitteita ja -hankkeita heikentyvät Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan antamien lähtötietojen  ja maakunnan strategisen ohjauksen puutteen vuoksi. Maakunta-aineistoon tukeutumalla ei voida  arvioida, missä määrin ja millä todennäköisyydellä kaavoitusaloitteella käynnistyvä seudullinen 

6  

hanke ylittää tai rikkoo puskureiksi ajateltuja vyöhykkeitä erityisesti niissä tapauksissa, joissa  varaus on erityisen riittämätön seudullisen tuulivoiman sijoittamiseksi.  

Kaava-aineiston tulisi vastata jo lähtökohtaiseen ja ennakolliseen tiedontarpeeseen. Kaavan  puutteellisuus heikentää oikea-aikaista arviointia ja suunnittelua.  

Hyväksyttävä maakuntakaava edellyttää, että kaavan ohjausvaikutus ulottuu luotettavalla  tavalla täytäntöönpanoon saakka ja että vaikutusarvioinnit ilmentävät oleellisin osin niitä  vaikutuksia, joita suunnittelun toteuttaminen saattaa aiheuttaa.  

Uusiutuvan energian alueiden kaavoitushankkeet sitovat merkittävästi kuntien, päättäjien ja  osallisten resursseja jo kaavoitusaloitteen käsittelystä alkaen. Epäselvyydet ja puutteelliset  lähtötiedot vaikeuttavat viriävien aloitteiden asianmukaista arviointia. Sekä hankekaavoitusta  edeltävät maanvuokrausneuvottelut että kaavoitusprosessit voivat käynnistyä ja myös käynnistyvät  ennalta arvaamattomassa tai suhteettomassa laajuudessa maakuntavarauksessa osoitettuihin pinta aloihin nähden. Samalla luonto- ja maisemahaitat, vastakkainasettelu sekä kokemukset  ympäristömenetyksistä, epäoikeudenmukaisuudesta ja huoli omaisuuden todennäköisestä arvon  vähenemisestä lisääntyvät. Tämä ei edistä uusiutuvan energian sijoittamisen hyväksyntää alueilla,  joille tuotantoa on rakentumassa tiiviisti ja lähekkäin. 

Kysymyksiä herättää myös se, voiko vähäisestä seudulliseen kokoon laajenevalla hankkeella olla  maakuntakaavoituksen mukainen ja todellinen tuki. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on  päätöksessään 27.5.2022 22/0024/1 päätynyt johtopäätökseen, jonka mukaan osayleiskaavoilla ei  tulisi osoittaa seudullisesti tärkeiden tuulivoimapuistojen rakentamista. Päätökseen sisältyi myös  huomio siitä, että vaihemaakuntakaavan aluevarausten vähäinen koko ja muoto eivät myöskään  mahdollista suunnitteluvaihtoehtojen toteuttamista.  

Huomautamme myös, että teollisen tuulivoiman massiivisuuden kasvun myötä tuulivoiman  dominoivuus sen lähivaikutusalueilla on kasvanut. Yli 300 metriin kohoavien tuulivoima-alueiden  aiheuttamat maisemahaitat ja toiminnan edellyttämän aiheuttamien visuaalisten haittojen katsotaan  ulottuvan jopa kymmeneen kilometriin saakka. Maisemahaitat eivät koske yksinomaan ihmistä,  vaan karkottavat myös lajistoa energiantuotannosta aiheutuvien häiriöiden vuoksi alueiden  läheisyydestä jopa viiteen kilometriin saakka.  

Ohjauksen puute ja kaavamateriaalista saatava informaatio  

Yhtenä kärjekkäimpänä esimerkkinä ohjauksen puutteesta voidaan pitää Seitsemisen  kansallispuiston länsipuolelle sijoittuvaa Horhalanperän aluetta, joka etenee parhaillaan laajuudeltaan kymmenkertaisena hankkeena vaihemaakuntakaavassa esitettyyn aluevaraukseen  nähden. Ikaalisten ja Parkanon kaupungit päätyivät hyväksymään kaavoitusaloitteen, joka ylittää  maakuntakaavoituksessa sille varatun alueen ja hanke sijoittuu lähes kokonaan varatun alueen  ulkopuolisille alueille.  

Luonnonvarakeskuksen suosituksesta Horhalanperälle varatusta alueesta rautatien itäpuolinen osa  rajattiin pois metsäpeurojen elinympäristöjen suojelemiseksi. Alueen maksimaalinen  suurentaminen on aiheuttamassa merkittäviä häirintähaittoja kansallispuiston alueella sen herkästi  häiriintyville lajeille ja virkistyskäytölle sekä tuulivoima-alueen sisään jäävälle asutukselle.  Metsäpeuraan kohdistuvia vaikutuksia arvioivan selvityksen perusteella Horhalanperän pääradan  itäinen ja läntinen tuulienergiatuotannon alue sijoittuu Seitsemisen MetsäpeuraLife-hankkeen  metsäpeuraistutuksiin perustuvan osapopulaation käyttämille alueille. Maa- ja 

7  

metsätalousministeriön 2023 hyväksymän metsäpeurakannan hoitosuunnitelman tavoitteena on  laajentaa metsäpeuran nykyistä elinaluetta. Metsäpeurat vielä hakevat reviiriään. FCG  

Kuva 2 Horhalanperän  

tuulivoima-alue maakuntakaavan  

2040 karttapohjalla  

Yläpuolinen karttakuva on peräisin Metsähallituksen Horhalanperän kaavoitusaloitteesta.  Karttapohjana on käytetty Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040. Oranssilla viivalla rajatun  suunnittelualueen sisällä erottuu harmaalla reunaviivalla rajattuna Horhalanperän tuulivoima-alue  sen vasemmassa laidassa. Suunnitelman pinta-ala on kokonaisuudessaan n. 4500 ha. Alueelle on  suunniteltu kokonaiskorkeudeltaan 320 metrisiä 6–10 MW:n voimaloita enimmillään 24 kpl.  Parkanon ja Ikaalisten kaupunkien hyväksymät kaavoitusaloitteet poikkeavat merkittävästi  Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ja samoin myös vaihemaakuntakaavan Elonkirjo ja energia  tuulivoimavarauksesta (452 ha).  

Vaihemaakuntakaavassa Elonkirjo ja energia Horhalanperän tuulivoima-alue on laajentunut  pääradan varteen. Muuten se vastaa sijainniltaan, kooltaan ja muodoltaan 2013 varattua  Luikesneva-Susinevan aluetta. Luikesneva-Susineva-alue on ollut esillä Voimaa tuulesta  Pirkanmaalla selvityksessä vuonna 2013 uusia tuulivoima-alueita selvitettäessä. Luikesneva Susineva alueselvitys löytyy kohteena 106 (s.14)⁶ ko. selvityksestä. Aluetta ei varattu  maakuntakaavaan 2040. Tuolloin seudullisen tuulivoiman sijoittamiseksi riittävät alueet  mitoitettiin 8:lle, kokonaiskorkeudeltaan 100 m korkeille ja kokoluokaltaan 3 MW kokoisille  voimaloille. (Voimaa tuulesta Pirkanmaalle 2013, s.14) Aluetta kutsutaan Pirkanmaan  vaihemaakuntakaavassa Elonkirjo ja energia Horhalanperän nimellä.  

⁶ Voimaa tuulesta Pirkanmaalla 2013, s.14 

8  

Kuva 3 Luikesneva-Susinevan tuulivoimahanke  

(tuulivoiman yleiskaavoitus) mustalla  

rajauksella kuvan keskellä, oikealle harmaalla  

viivamerkinnällä Horhalanperän tuulivoima 

alue nro 30, vasemmalla Tevaniemen tv 

yleiskaavan alue maakuntakavassa 2040 

Elements Suomi Oy:n jättämänä ja Parkanon ja Ikaalisten kaupunkien hyväksymänä  yleiskaavoitusaloitteena käynnistynyt Luikesneva – Susinevan tuulivoimahanke. Hanke ei  sijoitu Pirkanmaa maakuntakaavan 2040 eikä 7.4.2025 hyväksytyn Vaihemaakuntakaavan  Elonkirjo ja energia tuulivoima-alueelle.  

Elements Suomi Oy:n hankkeistamana kuvan 3 keskelle jäävälle mustalla rajauksella esitetylle ja  Luikesneva-Susineva- nimiseksi tuulienergiatuotantoalieeksi nimetylle noin 1900 hehtaarin alueelle  on alustavasti kaavailtu enintään 25 tuulivoimalaa. Hankkeen karttapohja on peräisin Pirkanmaan  maakuntakaavasta 2040. Luikesneva-Susineva- nimiseksi nimetyn hankkeen suunnittelualueen länsipuolella noin 1,3 km:n etäisyydellä sijaitsee harmaalla rajauksella esitetty Tevaniemen jo  kaavoitettu tuulivoimahanke ja itäpuolella Pirkanmaan vaihemaakuntakaavassa merkitty  Horhalanperän kaavan 2040 mukainen tuulivoima-alue. Tevaniemen tuulivoimayleiskaavaa ei  ole vielä vahvistettu.  

Pirkanmaan liitto huomauttaa maakuntakaavaehdotuksesta antamassaan vastineessaan Elements  Suomi Oy:lle:  

“Vaihemaakuntakaavassa osoitettava Horhalanperän alue kattaa voimassa olevassa  kokonaismaakuntakaavassa osoitetun Luikesneva-Susinevan tuulivoima-alueen. Elements  Suomen Ikaalisten ja Parkanon alueille käynnistämän hankkeen alue ei ole näyttäytynyt potentiaalisena vaihemaakuntakaavan tuulienergia-alueita kartoittaneessa analyysissä.”  (Elonkirjo ja energia Vastine Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta saatuihin  muistutuksiin, Maakuntahallitus 17.2 s 152⁷)  

Toteamme, että Luikesneva-Susinevan alue ei ole ollut aiemman tuulivoimakaavoituksen eikä ole  nyt valituksenalaisena olevan vaihemaakuntakaavan mukainen Horhalanperänä seudullisen  tuulivoiman sijoittamiseen riittävä alue. Huomautamme myös, että Luikesneva-Susineva-nimellä  Elements Oy:n käynnistämä hanke ei sijoitu vaihemaakuntakaava Elonkirjo ja energia tunnistamalle  seudullisen tuulivoiman alueelle.  

Horhalanperän ja Susineva- Luikesneva alueiden esimerkit osoittavat, että hanketoimijoiden,  osallisten ja kuntapäättäjien mahdollisuudet käsitellä kaava-aloitteita ja -hankkeita heikentyvät  Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan antamien lähtötietoja ja nimistöä koskevien epäselvyyksien  vuoksi. Kaava-aineistojen ja materiaalien sekä vaikutusarviointien tulisi vastata jo lähtökohtaiseen  ja ennakolliseen tiedontarpeeseen. Kaava-aineistojen sisältämät epäselvyydet aiheuttavat jopa  

⁷ Vastine Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta saatuihin muistutuksiin,  Maakuntahallitus 17.2 s 152

9  

väärinkäsityksiä. Niiden johdosta tai vähintään niiden myötä käynnistyy hallitsemattomia  maanvuokraushankkeita, kaavoitusaloitteita ja -prosesseja ennalta arvaamattomassa laajuudessa.  

Kuva 4 AL 15.2.2025  

Pinta-alallisesti huomattavan riittämättömät alueet olisi tullut poistaa kaavasta ja Pirkanmaan  vaihemaakuntakaava Elonkirjo ja energian hyväksymispäätös tulee siksi kumota ja kaava  tulee palauttaa takaisin valmisteluun.  

Kaavaan jäävien seudullisen tuulivoiman rakentamiseen riittämättömien aluevarausten ja  seudullisen kokoluokan vaatiman suunnittelualueen erot tulee ilmaista selkeästi.  Ohjausta tulee täsmentää aluevarauksia koskevalla suunnittelumääräyksillä siten, että päättäjille,  suunnittelijoille ja osallisille suunnittelun reunaehdot ja lähtökohdat käyvät selkeästi ilmi.  Suojavyöhykkeiden kapeutuminen tulee olla vältettävissä.  

Horhalanperä  

Alueidenkäyttölain 9 §:n mukaiset selvitykset Horhalanperän osalta eivät vastaa lain asettamaan  velvoitteeseen, jossa edellytetään että  

toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset,  kulttuuriset ja muut vaikutukset on selvitetty koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan  arvioida olevan olennaisia vaikutuksia  

Seitsemisen läheisyyteen suunniteltavien toimintojen osalta tulee noudattaa  Luonnonsuojelulain 7 § mukaista varovaisuusperiaatetta ja huomioida alueen sensitiiviset lajit.  Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen ekologinen kehittämisperiaatteen strateginen  ohjaavuus tulee huomioida myös varauksissa.  

Kaavamateriaaleissa olevat aluevarausten nimityksiä koskevat päällekkäisyydet Horhalanperää  ja Luikesneva-Susinevaa koskien tulee poistaa. Kaavavastineiden sisällön tulee olla  yksiselitteisemmin ymmärrettävää. Vaihemaakuntakaavaan Elonkirjo ja energia laadittujen  aineistojen ja vanhempien aineistot eivät vastaa käytetyn nimistön osalta toisiaan. Horhalanperää ja Luikesneva-Susinevaa koskevista tiedoista ja nimistöstä ei saa jäädä aineistoa  koskevaa kaavallista epäselvyyttä.  

10  

Vermassalo  

Pirkanmaan pohjoiselle alueelle on tehty seuraavat seudulliset aluevaraukset: Tuuramäki,  Vermassalo, Myyräkangas, Mäntykangas ja Lylyharju. Niiden yhteispinta-ala maakuntakaavassa on  6497 ha. Hankkeistuksena etenevien tuulivoima-alueiden pinta-ala on kuitenkin 14 165 ha. Lisäksi  alueilla on yksinomaan yleiskaavoituksella virinneita hankkeita. Vermassalon seudulliselle  tuulivoimalle maakuntakaavassa osoitettu alue on n. 1700 ha. Vermassalon kohdalla alue on 2,5  kertaistunut. Maakunnan liitto katsoo vastineissaan, että alueiden moninkertaistuminen on  yksinomaan kuntien vastuulla.  

Vermassalon seudullisen tuulivoimatuotannon läheisyyteen merkityt luonnon  monimuotoisuuden ydinalueet sijoittuvat soidensuojelu- ja Natura-alueiden ympärille, mikä  kuvastaa erityistä tarvetta yhteensovittaa energiatuotantoa ja luonnon monimuotoisuusalueiden  välisiä ekologisia yhteyksiä. Palaamme Vermassalon tuulienergiantuotantoalueen lajikohtaisiin  arvoihin, kuten maakotkiin ja muihin haitallisiin vaikutuksiin tuulivoimasta häiriintyvien lajien  yhteydessä tässä valituksessa.  

Vermassalon (nro 9) seudullinen aluevaraus tulee poistaa Pirkanmaan vaihemaakuntakaavasta  Elonkirjo ja energia Pirkanmaan pohjoisen alueen luonnon monimuotoisuudelle ja ekologiselle  verkostolle aiheutuvien yhteisvaikutusten lieventämiseksi. Pirkanmaan pohjoisen rajan  tuulivoimavarausten aiheutttamaa painetta on vähennettävä monista syistä. Myyränkankaan,  Tuuramäen, Vermassalon, Lylyharjun ja Mäntykankaan tuulivoimavarausten lisäksi alueelle on  rakentumassa maakuntien rajoja ylittäviä ja muiden maakuntien rajojen tuntumaan sijoittuvaa  tuulienergiantuotantoa. 

Toteamme, että pohjoisen ja luoteisen Pirkanmaan osalta vaikutukset luonnonarvoihin ovat  merkittävän negatiiviset. Yksityiskohtaisella suunnittelulla ei kyetä estämään  yhteisvaikutuksista aiheutuvia haittoja, sillä niille varatut alueet ja yhdessä hybridivoiman ja  alueelle rakentuvien ja kaavassa säätelemättömien aurinkovoimaloiden kanssa keskittyvät samoille  maantieteellisille alueille. Ne rikkovat myös kunta- ja maakuntarajoja niin, että yksittäiset  kaavahankkeet pirstoutuvat jopa usean kunnan alueelle ja tulevat yksittäisinä yleiskaavoina  päätöksentekoon. Tuulivoimaloiden aluevaraukset sijoittuvat myös hyvin lähelle toisiaan.  

Vermassalo (nro 9) ja Horhalanperä (nro 30) tulee poistaa aluevarauksista. Pirkanmaan  vaihemaakuntakaavan Elonkirjo ja energia hyväksymispäätös tulee kumota ja kaava tulee  palauttaa käsiteltäväksi Pirkanmaan maakuntavaltuustoon.  

OSA 2 Luonnon monimuotoisuuden huomiointi 

Luonnonarvoja ylläpitävien laajojen kansallis- ja luonnonpuistojen ja niitä täydentävien Natura- ja  soidensuojeluohjelmien mukaisten keskittymien häiriöttömyyttä ei ole turvattu riittävin  suojavyöhykkeiden (5 km). Pirkanmaalaisittain laajoja alueellisia keskittymiä ja niitä tukevien  monimuotoisuuttaan säilyttäneiden metsäalueiden, ojittamattomien soiden ja vesistöjen välistä ekologista kytkeytyvyyttä ei ole tarkasteltu kaavasuunnittelun mahdollistamalla tavalla kunta- ja  maakuntarajojen yli. Maankäytön, energiantuotannon, liityntäverkkojen ja huoltovarmuuden  aiheuttamaa painetta ja aiemmin alueelle osoitetun energiantuotannon ja maankäytön kuormitusta ja niiden aiheuttamaa luonnontilan heikentymistä ei ole huomioitu uusituvan energiantuotannon.  alueeksi varatulla vyöhykkeellä. Näillä perusteilla kaava tulee kumota ja palauttaa valmisteluun. 

11  

Seudullisen kokoluokan tuulivoimahankevarausten kaavoittaminen Vermassalon (nro 9) Kangaslammit (nro 12) ja Horhalanperän (nro 30) alueille estää Pirkanmaalle asetettujen  luonnon monimuotoisuutta ja ekologista verkostoa koskevien tavoitteiden toteuttamista, minkä  vuoksi kaavan hyväksymispäätös tulee kumota ja nimetyt aluevaraukset tulee poistaa  vaihemaakuntakaavasta. Kaava tulee palauttaa maakuntavaltuuston käsittelyyn,  

Laajat ja erämaisuuttaan säilyttäneet alueet ja luonnonsuojelukeskittymät  

Alueidenkäyttölain (132/1999) 28 §:n mukaan tulee luonnonsuojelulain (9/2023) 15 §:ssä ja 144  §:ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten olla ohjeena maakuntakaavaa  laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota mm. alueiden käytön  ekologiseen kestävyyteen. Luonnonsuojelulain 34 §:n mukaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan  alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää.  

Luontokadon hillinnän tärkein avainperiaate toteutuu silloin, kun laajoja ihmistoiminnan  ulkopuolella olevia luonnonalueita säilytetään määrätietoisesti ja niiden väliin jää laajempia  ja niitä täydentäviä pienialaisempia luonnontilaansa tai monimuotoisuuttaan säilyttäneitä  alueita kytkemään alueet toisiinsa.  

Katsomme että luoteisen ja pohjoisen Pirkanmaan alueellisesti huomattavat suojelu- ja  suojeluohjelmien mukaiset alueet ja niistä sekä Natura-alueista muodostuvat alueelliset keskittymät  edellyttävät johdonmukaista suojelua. Suojelualueiden vaihettumisvyöhykkeet ja metsiköt luovat  ekologisia yhteyksiä, rauhaisia elinympäristöjä ja levähdys- ja lisääntymisalueita myös helposti  häiriintyville lajeille.  

Katsomme, että Pirkanmaan luoteis- ja pohjoisosien luonnossa ihmisen toiminnan ja maankäytön  seurauksena tapahtuneet muutokset, alueelle aiemmin ja tässä vaihekaavassa ohjattu ympäristöä  kuormittava ja heikentävä toiminta edellyttävät huolellisempaa arviointia.  Maakuntakaavoituksen vaiheessa on mahdollista “poissulkea” laajasti toteutettavan maankäytön  merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Maakuntakaavan yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ohjaavat  määräykset ovat ratkaisevia, kun selvityksiin nojaavaa ja kaavan mahdollistamaa maankäyttöä  ratkaistaan. Maakuntakaavassa tulisi myös ratkoa, missä määrin tiettyjä asioita voidaan arvioida  asianmukaisimmin jo maakuntakaavoituksen vaiheessa, jotta vältetään kaksinkertainen tai  jopa moninkertainen arviointi.  

Useissa vaihemaakuntakaavasta annetuissa palautteissa on kannettu huolta luonnon  monimuotoisuudelle syntyvistä haitoista ja pirstoutumisesta. Vastineissaan maakunnan liitto on  toistuvasti tuonut esiin sen, että  

“maakunnan pohjoisosiin sijoittuu myös merkittävissä määrin laajoja luonnon monimuotoisuuden  ja ekosysteemipalvelujen vyöhykkeitä, sillä tavoitteena on myös vaalia ja vahvistaa maakunnan  ekologista verkostoa ja lajistolle arvokkaita alueita”.  

Ongelma syntyy siitä, että vaalimisen ja vahvistamisen keinoja ei osoiteta eikä lajistolle arvokkaita  alueita huomioida riittävällä tavalla. Maakunnallisesti merkittävät luonnon monimuotoisuuden  ydinalueet on merkitty kaavaan omalla viivamaisella merkinnällään. Maa- ja metsätalousvaltaiset  alueet on merkitty MK- merkinnällä. Molemmat aluemerkinnät kiinnittävät kuitenkin ensisijaista  huomiota maa- ja metsätalouskäytön mahdollistamiseen. MK-alueiden huomio kiinnittyy  ensisijaisesti maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaamiseen ja alueiden pirstoutumisen  haitat nähdään kaavamerkintöjen osalta ensisijaisesti metsätalouden edellytysten heikentymisenä. 

12  

Luonnon monimuotoisuuden ydinalueita ovat merkittävät laajat, yhtenäiset ja luontoarvoiltaan  maakunnallisesti edustavat luontokokonaisuudet. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa.  Merkintä ei estä alueen maa- ja metsätalouskäyttöä  

Maankäytön suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden ja  muiden luontoarvojen säilyminen sekä välttää luonnonympäristöjen pirstoutumista. Aluetta  koskevissa suunnitelmissa ja päätöksissä tulee ottaa huomioon alueen luontoarvot.  

Maa- ja metsätalousvaltainen alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa, ja ne tukevat  luonnonympäristöjen kytkeytyvyyttä, säilymistä ja virkistyskäyttöä. Merkintä ei rajoita alueen  maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen  

Kaavaselostuksessa pirstomiseksi katsotaan alueiden käyttö siten, että syntyy laaja-alainen pysyvä  liikkumiseste tai pitkäaikainen merkittävä ympäristöhaitta. Pirstominen muuttaa olemassa olevaa  maankäyttöä siten, että se heikentää metsätalouden toimintaedellytyksiä tai metsäalueiden  ekologista tilaa.  

Sweco Oy:ltä tilattu Pirkanmaan vaihemaakuntakaavaa Elonkirjo ja energia koskeva  kokonaisarviointi ⁸arvioi monimuotoisuuteen ja ekologiseen verkostoon aiheutuvia vaikutuksia ss.  24–25 seuraavasti. Pirstomisesta aiheutuu pitkäaikaisia ja merkittäviä ympäristöhaittoja: 

Suoria vaikutuksia syntyy siitä, että luontoalueita otetaan käyttöön, kasvillisuutta poistetaan ja  luontotyyppejä ja elinympäristöjä häviää tai toiminta aiheuttaa eläinten kuolleisuutta. Epäsuoria  vaikutuksia voivat olla esimerkiksi häiriövaikutukset melusta tai ihmisen toiminnasta. Kun  luontoalueita häviää, pirstoutuu elinympäristöjen verkosto ja sen toiminnallisuus heikkenee eli  ekologinen kestävyys heikkenee. Lajien liikkumis- ja leviämismahdollisuudet vaikeutuvat sekä  etäisyyksien että liikkumisesteiden takia.  

Sivulla 25 todetaan edelleen:  

Jää kuitenkin epäselväksi, riittääkö yksityiskohtainen suunnittelu estämään mahdolliset  yhteisvaikutuksista johtuvat haitat luonnon monimuotoisuuden ydinalueiden välisille yhteyksille,  ekologisiin käytäviin, luonnon tilaan sekä direktiivilajien ja maakunnan vastuulajien  elinmahdollisuuksiin. (s.25)  

Lisäksi sivulla s. 70 todetaan seuraavasti:  

Pirkanmaan omana tausta-aineistona käytetty ekologinen verkosto -selvitys on kuitenkin jo  vuodelta 2014 ja luonnon monimuotoisuuden tila on todennäköisesti ehtinyt heikentyä sen  laatimisen jälkeen.  

Vaihemaakuntakaavaa varten tehdyn tarkastelun pohjalta nousi esille kehittämistarpeita, mutta kaavallisia ratkaisuja ekologisille yhteyksille ei ole osoitettu.  

…  

Mikäli kaavamerkintöjen toteutus tapahtuu muun muassa metsätalouskäyttönä, rakentamisena ja eri  alueiden välisten yhteyksien heikkenemisenä, on vaikutus luontoarvojen kannalta negatiivinen.    

⁸ Pirkanmaan vaihemaakuntakaava – Elonkirjo ja energia Kokonaisvaikutusten arviointi, maakuntakaavaehdotus

13  

Ekologinen kytkeytyvyys  

Vastaamme Sweco Oy:n esittämään epäselvyyttä koskevaan arvioon yksityiskohtaisen suunnittelun  mahdollisuuksista vastata sijainninohjauksesta aiheutuviin haittoihin: Mahdollisia  yhteisvaikutuksista aiheutuvia haittoja ei pystytä rajoittamaan yksityiskohtaisessa  suunnittelussa ilman kaavallista tukea.  

Alueiden käytön ekologisen kestävyyden vaatimus koskee toimintojen yleisiä sijoittumisperiaatteita  erityisesti ihmisen elinympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden samoin kuin luontoon  kohdistuvan kuormituksen näkökulmasta. Ekologisen kestävyyden vaatimus korostuu  alueilla, joihin kohdistuu voimakkaita luonnonympäristön hyväksikäyttöpaineita, suurta  ympäristökuormitusta tai jotka ovat ekologisesti herkkiä. Ekologisen kestävyyden vaatimus liittyy  erityisesti alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisperiaatteisiin, liikenteen ja energiahuollon järjestelyihin, laajojen ihmistoiminnasta riippumattomien tai sen ulkopuolella olevien luonnonalueiden säilymiseen sekä näitä täydentävien pienialaisempien luonnonalueiden ja niiden  välisten yhteyksien, ts. ekologisen kytkeytyvyyden turvaamiseen.  

Edellisten maakuntakaavojen aikana maakunnan luoteisen ja pohjoisen turvemaa-alueille ohjattu  energiantuotanto sekä mittava maa- ja tehometsätalous ovat lisääntyvästi kuormittaneet niin  maankäytön alueita kuin vesiä. Alueen suometsät ovat lisäksi tulossa korjuuikään, mikä edelleen  lisää ympäristökuormitusta. Luonnon monimuotoisuuden ja ekologisen kytkeytyvyyden  heikentyminen on jatkunut merkittävänä viimeisen vuosikymmenen aikana.  Uusi vaihemaakuntakaava ohjaa edelleen erilaista hyötykäyttöä ja energiantuotantoa ns.  turvealueiden kehittämiskohteiksi nimetyille alueille luoteisen ja pohjoisen Pirkanmaan alueelle.  Lisäksi samoille alueille asetetaan huoltovarmuusvelvoitteita. Alueelle on haettu myös uutta  luvitusta aiemman turvetuotannon edelleen jatkuessa. Myös kokonaan uusia tuotantoalueita on  avattu. Yhdessä sähkönsiirron vaikutusten kanssa maankäyttö kasvaa poikkeuksellisen mittavasti.  

Näissä olosuhteissa ekologisen kytkeytyvyyden säilyminen on entistä kriittisempää. Sen sijaan, että  maakuntakaava-aineistossa olisi tarkasteltu elonkirjoa myös energiantuotannon kuormittamilla  alueilla, vaihemaakuntakaava kohdistaa elonkirjoa ylläpitäviä toimia ja kehittämissuosituksia  maakunnan rehevämmille lajikeskittymien alueille ja löytää ainoastaan niiden  luontotyypeistä ja lajistosta suojelun arvoisia kokonaisuuksia. Edellisen maakuntakaava-aineiston  kytkeytyvyyttä koskeva yleispiirteinen vaikutusarviointi on valmistunut yli kymmenen vuotta sitten  ja on selkeästi vanhentunut, kuten kokonaisarviointikin toteaa.  

Katsomme, että vaihemaakuntakaavoituksella on erityinen tehtävä varjella jäljellä olevaa  elonkirjoa ja monimuotoisuuspotentiaalia pohjoisella ja luoteisella Pirkanmaalla ja kytkeytyvyyttä  osoittavalla kehittämismerkinnöillä on konkreettinen tarve.  

Katsomme myös, että maakunnan liiton eri prosessivaiheissa antamilla  

lausunnoilla ”luonnon monimuotoisuuden ydinalueiden huomioimisesta ja ekologisten  yhteyksien varjelemisen tarpeesta” ei ole merkitystä, jos maakunnassa ei kyetä  osoittamaan, mistä ekologisen kytkeytyvyyden ajatellaan kulkevan maakunnan sisällä ja  maakuntarajojen yli tai missä kytkeytyvyyttä erityisesti tulisi varjella.  

Maakuntakaavan tulee erityisesti pystyä osoittamaan, mitä kautta laajojen suojelualueiden välisen  ekologisen kytkeytyvyyden on ajateltu säilyvän. Maakuntakaavassa olisi tullut kyetä katsomaan 

14  

energiavyöhykkeen monimuotoisuuden ja ekologisen tilan säilymisen edellytyksiä vähintään  tulevien 10 vuoden tähtäimellä.  

Puuttuvat verkostot  

Maakuntakaavaselostuksen liitekartoista näkyy konkreettisesti se, että luoteisen ja pohjoisen  Pirkanmaan alueen muun lainsäädännön turvin määritellyt ls-alueet ovat etäällä toisistaan.  

Liitekartan 9 s.27 osoittamien sähköntuotannon ja sähkönsiirron verkoston (s.30) ja liitekartan 11  energiateeman kehittämismerkintöjen alueilla (s.35), joka sisältää turvemaiden kehittämisalueen,  olisi ollut erityinen syy ottaa vastuuta energiantuotantoalueeksi varatun pohjoisen ja luoteisen  alueen luonnon monimuotoisuuden säilymisestä, sillä kartoista 2–7 näkyy konkreettisesti  riittävän verkoston puute.  

Luonnonsuojelualueiden välistä yhteyttä ei ole asiaankuuluvalla tavalla selvitetty uutta  energiantuotantoa , mutta ei myöskään hyvin laajoja turvealueiden kehittämisalueita sijoitettaessa.  Kaavasuosituksiin sisältyvä ennallistamisen mahdollisuus on laajemmassa mittakaavassa  epärealistista merkittävää rahoitusta vaativana toimintana ja toisaalta hyötykäytön painostus ei  myöskään ohjaa siihen. Asia jää ennallistamisasetuksen soveltamisen varaan.  

Katso: liitekartat 2-elonkirjon kehittämisperiaatemerkinnät (s.2), 4-suojelualueet (s.9), 5 – perinnebiotoopit (s.18), 6- arvokkaat geologiset muodostelmat (s.22) ja 7- arvokkaat geologiset  muodostumat/harjualueet (liite 2, liitekartat 1-13nähtävillä ollut aineisto,⁹)  

Tuulienergiantuotantoon varattujen alueiden ja luonnonarvoalueiden keskittymien väliin tulee  palauttaa teknisen selvityksen VE2:n mukainen 5 km suojaetäisyys, jotta merkittävät  keskittymät suojataan häirintävaikutukselta.  

Esimerkiksi vuonna 1956 perustettu, tiukasti suojeltu Häädetkeitaan luonnonpuisto ja sen Natura  2000 -alueet ja soidensuojeluohjelmiin liittyvät laajennusosat sekä aluetta ympäröivä  metsäsaarekkeita ja vaihettumisvyöhykkeitä sisältävä kokonaisuus on merkittävä keskittymä.  Kansallispuistot muodostavat keskittymiä.  

Luonnonhiljaiset alueet tulee säilyttää. Natura-alueisiin, YSA-suojelumerkinnän tai muun  suojelustatuksen omaaviin ja luonnontilaisten kaltaisiin vanhoihin metsiin vertautuviin  alueisiin tulee vähimmillään soveltaa 1 km etäisyysrajaa.  

Ekologinen kehittämisvyöhyke  

Ympäristöministeriön asetusluonnoksessa vuodelta 2023 todetaan, että  

maakunta- ja yleiskaavoissa on mahdollista esittää kehittämisen kohdealueita, joista ekologinen kehittämisvyöhyke sopii erittäin hyvin ekologisen kytkeytyvyyden  parantamiseen. Kehittämisen kohdealueilla kehittämistavoitteet ilmaistaan aina täydentävällä sanallisella suunnittelumääräyksellä, jonka avulla kohdealueen tarkennetut  tavoitteet, kuten jonkin luontotyypin elinvoimaisuuden vahvistaminen ja kytkeytyvyyden  parantaminen, voidaan tuoda esiin. Ekologinen yhteys tai tarve sille voidaan osoittaa  maakuntakaavassa myös viivamaisena nuolimerkintänä. Ohjeellinen nuolimerkintä ei  kuitenkaan sellaisenaan paranna ekologista kytkeytyvyyttä, vaan muitakin sitä vahvistavia  toimia tarvitaan.  

⁹ Elonkirjo ja energia, liite 2, liitekartat 1-13nähtävillä ollut aineisto

15  

Kangaslammit 

Maakuntakaavoitukseen Parkanon ja Ikaalisten kaupunkien esityksestä seudullisen tuulivoiman  sijoittamiseksi tehty seudullisen tuulivoiman tuotantoon tehty aluevaraus Kangaslammit no 30  tulee poistaa kaavasta.  

Kaupunkien ja kuntien esityksestä varausten kohteeksi nousseet alueet tulee arvioida  maakuntakaavoitusta säätelevänään alueidenkäyttölakiin perustuen ja niiden tulee täyttää  myös elonkirjoon, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja elvyttämiseen kohdistuvat ja  ympäristöhaittojen kohtuullistamiseen liittyvät strategiset tavoitteet muiden huomioon otettavien  lakien, sopimusten ja säädösten mukaisesti.  

Kangaslammit (nro 12) nousi seudullisen tuulivoiman sijoittamiseen soveltuvaksi alueeksi  vaihemaakuntakaavaan sen luonnosvaiheessa Parkanon ja Ikaalisten kaupungeille jätetyn  kaavoitusaloitteen perusteella. Aiemmassa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 Kangaslammit – nimistä aluetta vastannut alue oli Ronokorpi-Karjosillankorpi tai Karjosillankorpi I ja  Karjosillankorpi II. Varausalue oli jaettu kahteen erilliseen ja pienempään tuulivoima-alueeseen  luonnon monimuotoisuuden ydinalueiden, ekologisten yhteyksien ja soiden suojelun  täydennysohjelmaehdotukseen (SSTE) esitetyn Ronokorpi-nimisen luonnontilaisen suon vuoksi.  

Valituksenalaisen vaihemaakuntakaavan teknisessä sijaintiselvityksessä alue suljettiin pois.  Viranomaiskuulemisessa Parkanon kaupunki perusteli aluevarausta Kangaslammit-alueen  kolminkertaistumisen tarpeella. Parkanon kaupunki on kuitenkin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle  marraskuussa 2024 antamassaan vastaselityksessään, joka koskee alueen hallintaa ja Ikaalisten  enklaavia koskevaa riita-asiaa Ikaalisten kaupungin kanssa todennut, että “Energiahankkeesta on  tehty vasta alustavat selvitykset.”  

 (Parkanon Kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirja 04.11.2024 § 265, liite 10¹⁰).  

On huomattava, että päätösvaiheessa mukaan nousseen Kangaslammit- alueen tuulivoimavarauksen  välittömällä vaikutusalueella on Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura-alue (FI0336004,  luontodirektiivin (92/43/ETY) edellyttämiä erityisten suojelutoimenpiteiden alue, SAC) sekä  Häädetkeitaan itäpuoliset suot SSO (SSO020083), Natura (FI0336004), SAC (FI0336004) ja muut  NATURA-2000 verkostoon kuuluvat luonnonsuojelualueet. Alue ympäristöineen on merkitty IBA alueeksi ja maakotkien esiintyminen alueella on laajasti tiedossa. Myös Kangaslammit-alueen  läheisyydessä on maakotkareviiri.  

Häädetkeidas ja sitä ympäröivät suojelusuot muodostavat hyvin edustavan luonnontilaisten  soiden, niitä kehystävien metsien ja pienvesien kokonaisuuden. Se lukeutuu uhanalaisten  kilpikeittaitten luontotyyppiin, jonka säilymisestä Suomella on myös erityinen kansainvälinen  vastuu. Alue on säilyttänyt erämaista hiljaisuuttaan ja sen lajisto koostuu herkästi häiriintyvistä  lajeista. Se muodostaa myös eri lajeille sopivia levähdys- ja lisääntymisalueita. Aluetta  luonnehditaan lisää myöhemmin.  

Parkanon kaupungin esittämän luonnosvaiheen palautteen ja viranomaispalautteen seurauksena  myös Ronokorven valtakunnallisesti edustava soidensuojelun täydennysesitysalue rajattiin  Elonkirjo ja energia vaihemaakuntakaavan selvityksistä ja maakuntakaavasta 2040 poiketen  hyvin tarkasti erilliseksi ja irralliseksi luonnon monimuotoisuuden ydinalueeksi ja Kangaslammin  tuuli- ja aurinkovoima-alue merkittiin seudulliseksi aluevaraukseksi maakuntakaavaehdotukseen.  Päätösten seurauksena vasta alustavassa suunnittelussa ollut hanke laajeni luoteisen  Pirkanmaan arvokkaimman luonnonsuojelualueen keskittymän välittömään läheisyyteen ja  

¹⁰ Parkanon kaupunginhallitus 04.11.2024 § 265 

16  

rikkoo myös maakuntia ylittävää yhteyttä sekä alueen ekologista verkostoa soidensuojelun  täydennysohjelmiin kuuluvien Ronkorven ja Rajanevan suuntiin.  

Arvioinnin oikea-aikaisuus ja tiedon saanti 

Luonnonsuojelulain (9/2023) 7 §:n mukaisessa päätöksenteossa  

kiinnitetään huomiota luonnon monimuotoisuuden merkittävän vähenemisen tai häviämisen uhkaan,  vaikka siitä ei olisi olemassa varmistettua tieteellistä tietoa. Varovaisuus- tai ennalta varautumisen  periaatteen mukaan täyden tieteellisen varmuuden puuttuminen ei saa olla este ympäristölle  haitallisten toimenpiteiden ehkäisemiseen ryhtymiselle  

Natura-selvitykset ovat olennainen osa suojelualueita koskevaa ohjausta ja merkityksellistä  aineistoa hankkeiden viriämistä harkittaessa. Erityisesti kiivaan vihreän siirtymän vaiheessa  maakuntakaava-aineiston tulee olla luotettavaa, jotta ensimmäiset hanketta koskevat rajoitteet eivät  tulisi eteen vasta prosessin jo ollessa käynnissä, vuokraussopimukset on tehty, kaavoitusaloite  kunnissa käsitelty ja kaavoitushanke on lähtenyt käyntiin ja siihen on sidottu jo merkittävästi eri  tahojen resursseja.  

Arviointivelvollisuus syntyy aina suoraan voimassa olevan oikeuden nojalla siinä vaiheessa, kun  merkittävät vaikutukset, joita kyseisellä hankkeella todennäköisesti on heikentämiskiellon piirissä  oleviin luontoarvoihin, ovat riittävästi tunnistettavissa. Arviointia ei ole tällaisessa tilanteessa  myöskään mahdollista esimerkiksi kaavamääräyksin siirtää yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa  tehtäväksi. Mikäli arviointikynnys ylittyy, arviointi on tehtävä, oli se tarkoituksenmukaista tai ei.  (Oikeudellinen selvitys Heinilä, Aleksi (2025-04-24)) 

Natura-arviointivelvollisuutta koskevasta oikeuskäytännöstä käy ilmi, että epävarmuus on omiaan  laskemaan kynnystä ympäristölle potentiaalisesti haitallisten toimenpiteiden vaikutusten arviointiin  ryhtymiselle. Maakuntakaavan osalta tulee siten ottaa huomioon kaikki relevantti maankäyttö  kaavan mahdollisia Natura-vaikutuksia tarkasteltaessa. Natura-sääntelyn lähtökohta on siis se, että  heikentäminen vältetään,  

siitä huolimatta, että tarkempi ja asianmukainen arviointi on ylipäätään mahdollista tehdä  vasta, kun hankkeen tai suunnitelman parametrit ovat riittävästi selvillä.  

Maakuntakaavan aiheuttamat vaikutukset niin Natura-alueella kuin sen ulkopuolellakin ovat osa  kaavasuunnitelman vaikutuksia. Arviointi on myös tehtävä, jos vaikutuksilla saattaa olla  merkitystä suojelun perusteena olevien luontoarvojen kannalta. Maakuntakaavan sisällön tulee  ohjata selvityksiin perustuen alemman asteista kaavoitusta niin, että esimerkiksi Natura 2000 – verkoston sääntelystä tulevat vaatimukset tulevat huomioiduiksi ja täytetyiksi. (Maakuntakaavoitus  ja Natura-arviointikynnyksen ylittyminen: Oikeudellinen selvitys, Heinilä Aleksi (2025-04-24)¹¹ 

¹¹ Maakuntakaava ja Natura-alueet, oikeudellinen selvitys, Heinilä Aleksi (2025-04-24) 

17  

Maakuntakaavaa varten tehdyt Natura-arvioinnit  

EU- tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C‑293/17 ja C‑294/17 oikeuskäytännössä on muun  muassa todettu, että  

“asianmukaisessa Natura- arvioinnissa on luetteloitava kaikki elinympäristötyypit ja lajit, joita  varten alue on suojeltu. Arvioinnissa on toisaalta yksilöitävä ehdotetun hankkeen vaikutukset myös  niihin alueella esiintyviin lajeihin, jotka eivät ole vaikuttaneet alueen suojeluun. Vaikutukset  alueen ulkopuolella oleviin elinympäristötyyppeihin ja lajeihin aiheutuvia vaikutuksia on  tarkisteltava, sikäli kuin vaikutukset ovat omiaan vaikuttamaan alueen suojelutavoitteisiin. Myös  muihin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvat vaikutukset ovat siis merkityksellisiä  heikentämiskiellon kannalta,jos ne voivat heikentää suojeltua aluetta. “  

Luontodirektiivin 6. artiklan velvoitteiden tarkoituksena on  

varmistaa yhteisön tärkeänä pitämien luontotyyppien ja luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien  suotuisan suojelun tason säilyttäminen tai tarvittaessa sen ennalleen saattaminen saman  direktiivin yleisemmän tavoitteen, joka on ympäristönsuojelun korkean tason takaaminen sen  nojalla suojelluilla alueilla, toteutumiseksi. Suunnitelmille, kuten maakuntakaavalle ”on sen  vuoksi tehtävä riittävän tarkka (siten, ettei perusteltua epäilystä ole) selvitys ennalta  varautumisen periaatteen mukaisesti, jotta vältetään sellaisten osien tai toimien poissulkeminen,  joilla voi olla vaikutuksia Natura 2000 -alueeseen. 

Luontodirektiivin 6 artiklan 1 kohdan mukaan  

jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarvittavat suojelutoimenpiteet ja  laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia käyttösuunnitelmia, jotka koskevat erityisesti näitä  alueita tai jotka sisältyvät muihin kehityssuunnitelmiin, sekä tarpeellisia lainsäädännöllisiä,  hallinnollisia tai sopimusoikeudellisia toimenpiteitä, jotka vastaavat liitteen I luontotyyppien ja  liitteessä II esitettyjen lajien ekologisia vaatimuksia alueilla.  

Jäsenvaltioiden on 2 kohdan mukaan  

toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarpeellisia toimenpiteitä luontotyyppien ja lajien  elinympäristöjen heikentymisen sekä niitä lajeja koskevien häiriöiden estämiseksi, joita varten  alueet on osoitettu, siinä määrin kuin nämä häiriöt saattaisivat vaikuttaa merkittävästi tämän  direktiivin tavoitteisiin.  

Komission tulkintaohjeen mukaan  

”luontotyyppi (tai lajin elinympäristö) heikentyy alueella silloin, kun alueella oleva luontotyypin tai  lajin elinympäristön kattama ala pienenee tai kun se erityinen rakenne ja ne erityiset toiminnot, jotka  ovat tarpeen tämän luontotyypin tai tälle luontotyypille luonteenomaisten lajien tilan säilyttämiseksi  pitkällä aikavälillä, supistuvat alkuperäiseen taikka ennalleen saatettuun tasoonsa verrattuna. Tämä  

arviointi perustuu alueen suojelutavoitteisiin ja siihen, miten alue vaikuttaa verkoston  yhtenäisyyteen.” 

18  

Häädetkeitaan luonnonpuisto ja sitä ympäröivä ls-alueiden keskittymä kartalla  

Kuva 5  

o Häädetkeidas SAC  

(SACFI0336006)  

o Häädetkeitaan itäpuoliset suot  

o SSO (SSO020083),  

o Natura (FI0336004),  

o SAC (FI0336004)  

o Puurokeidas-Hannankeidas  

o SAC (SACFI0336006) ja MAALI 

alue  

o Suomijärvi SPA (SPAFI0200029)  

o Horjunkeidas SAC  

(SACFI0200189),MAALI-alue  

o Parkanon-Karvian rajaseudun suot  

FINIBA (440099)  

o Yksityiset suojelualueet  

(YSA)tervaleppäkorpea,  

ennallistettuja soita  

o Rastiaisneva SAC (FI0200156  

o Pitkäniemenkeidas  

SAC(FI0200155)  

Kuva 6:  

o Häädetkeitaan IBA- ja  

maalialueiden  

keskittymätPirkanmaan  

Satakunnan maakunna rajojen  

molemmin puolin  

Kuva 7:  

o Häädetkeitaan ympärille  

hankekaavoituksessa käynnissä  

olevat hankkeet  

o Takakangas-Pihlajaharju,  

Parkano  

o Kangaslammit, Parkano  

o Haitinkangas. Karvia ja  

Parkano  

o Pirttijärven  

aurinkovoimapuiston 200 ha  

kokoinen hanke  

o kaikkien lähivaikutusalue  

lankeaa Häädetkeitaalle  

lähimmillään n.0-2km  

etäisyydellä erisuunnista  

19  

Häädetkeitaan luonnonsuojelualueiden keskittymä  

Häädetkeidas ja sitä ympäröivät suojelusuot muodostavat hyvin edustavan luonnontilaisten  soiden, niitä kehystävien metsien ja pienvesien kokonaisuuden. Häädetkeidas on  poikkeuksellisen hyvin kehittynyt kermikeidas. Se lukeutuu uhanalaisten kilpikeittaitten  luontotyyppiin, jonka säilymisestä Suomella on myös erityinen kansainvälinen vastuu.  Alue on säilyttänyt erämaista hiljaisuuttaan ja sen lajisto koostuu herkästi häiriintyvistä lajeista. Se  muodostaa myös eri lajeille sopivia levähdys- ja lisääntymisalueita. Alueella esiintyy myös erittäin  uhanalaisia lintuja, mukaan lukien uhanalaisia ja vaarantuneita petolintuja ja häiriölle  alttiita metsäkanalintuja ja uhanalaisia kosteikkojen lintulajeja sekä Pirkanmaan vastuulajien  joukkoon kuuluvian maakotkan reviirejä. Alueen yli kulkee myös muuttolintujen reittejä. Alueen  IBA- ja Saukonsuon MAALI-alue Häädetkeitaan koillispuolella muodostavat levähdyspaikkojen ja  pesimäpaikkojen verkoston.  

Lisäksi Häädetkeitaan ympäristö on Etelä-Suomen parasta potentiaalista metsäpeuran  elinympäristöä. Alueelta tavataan myös kaikkia suurpetoja.  

Tässä muutoksenhaussa on aiemmin nostettu esiin Kangaslammit- nimisen  

tuulivoimatuotantoalueen välitön läheisyys. Häädetkeitaan välittömään läheisyyteen rajautuu myös  turvealueiden kehittämisen kohdealue sen koillispuolella. Tälle alueelle on käynnistynyt myös  teollisen aurinkovoiman sijoittamista koskeva 200 ha:n hanke. Teollinen auriinkovoiman  tuotanto rajautuisi kiinni Häädetkeitaaseen sen koillisosassa,Takakangas-Pihlajaharjun  tuulienergiantuotantoalueen läheisyyteen ja sitä viistävän Saukonsuon MAALI-alueen kylkeen.  

Vaikka vaihemaakuntakaava ei ohjaa aurinkovoiman sijoittumista kuin viittaamalla ohuesti  vesistövaikutuksiin, on kyseinen hanke ojittamattomalle suoalueelle, turvemetsään ja paksun  jäännösturpeen osalta alue, jonka ei pitäisi tarjoutua teolliselle aurinkovoimalle sopivana alueena.  

Vaihemaakuntakaavan vaikutuksia arvioivan Häädetkeitaan Natura-lomakkeen osalta huomio  kiinnittyy vanhentuneisiin ja puutteellisiin lähtötietoihin. Häädetkeitaan Natura-arviointi sisältää  myös virheitä. Natura-tietojen tulisi olla ajantasaisia, sillä maakuntakaava-aineisto Natura selvityksineen muodostaa sekä hanketoimijoiden että päätöksentekijöiden käyttämän lähtöaineiston.  

Häädetkeitaan Naturaselvitys sisältää vesistövaikutusten osalta Natura-lomake ¹² vanhentunutta ja  paikkansa pitämätöntä tietoa:  

“Karttatarkastelun perusteella alueen kuivatusvedet johdettaisiin Kovesjärven kautta edelleen  Kovesjokeen, joka virtaa Natura-alueen itäosan läpi. Alueella tapahtuva turvetuotanto lisää  kiintoaines- ja ravinnekuormaa Kovesjärvessä, mutta Murronnevan turvetuotantoalueen aiheuttamat  laskennalliset pitoisuusnousut eivät ole merkittäviä (Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava,  turvetuotanto, kaavan vaikutukset 1.). Tämän perusteella myös Kolvasjoen ominaispiirteet eivät  muutu ja vaikutukset pienten jokien ja purojen luontotyyppiin eivät ole merkittäviä.”  

Tosiasiassa alueen  

orgaanisen aineksen ja fosforin kuormitus alueella niin suurta, että kyseiset vesistöt ovat  vesienhoidon ohjelmien 2022–2027 Hotspot-alueella. Lisäksi Parkanon ja Kihniön alueella on  lukuisia herkkiä vesiä, joista esimerkkeinä erittäin herkiksi luokitellut Kovesjärvi ja Kovesjoki.  Kovesjoessa elää erittäin uhanalainen taimen ja jokialue on useiden kunnostustoimien kohdealue. Kovesjärven erinomainen ekologinen tila edellyttää kuormituksen hillintää. Erittäin herkäksi  

¹² Elonkirjo ja energia, kaavaselostuksen liite 3 Natura-arvioinnin tarveharkinta 

20  

vesistö luokitellaan automaattisesti, mikäli vesistössä on uhanalaista lajistoa tai useita muita  herkkyyteen vaikuttavia tekijöitä yhtäaikaisesti, kuten esim. veden väriluku, kemiallisen  hapenkulutuksen trendi, happiongelmat, veden vaihtuvuuden nopeus eli viipymä ja metsätalouden  aiheuttama paine.  

Maakunnan liiton tulisi päivittää tietonsa myös vesienhoidon osalta, koska niihin viitataan ja  asiassa näyttää olevan merkittäviä lähdevirheitä ja epäselvyyttä vaikutusten suhteen, 

Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot  

Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan laadinnan aikana valmistui Seitseminen kansallispuiston  Natura-arvioinnin tarveharkinta.  

Natura-arviointi kuvaa mahdollisessa hankkeessa huomioitavia vaikutuksista seuraavasti:  

“Seitsemisen kansallispuistossa elää istutettuja metsäpeuroja, joiden esiintymisalueisiin tulisi  tutkijoiden suosituksen mukaan (Skarin ym. 2018, Tolvanen ym. 2023) jättää 5 km suojavyöhyke  häiriötä aiheuttaviin toimintoihin.  

Suo- ja metsävaltaisten Natura 2000-alueiden sisälle tai läheisyyteen olisi vältettävä rakentamasta  teitä, sähkölinjoja tai muuta infrastruktuuria, koska ne heikentävät alueen luontoarvoja erityisesti  metsäpeuran näkökulmasta. Mitä enemmän alueella tai sen välittömässä läheisyydessä (5 km  säteellä) on erilaisia lineaari- tai muita rakenteita, sitä enemmän luonnontilainen alue ja sen laatu  metsäpeuran elinympäristönä heikkenee (esim. Wittmer ym. 2007, Whittington ym. 2011 ja anon.  raportti 2022).  

Metsäpeurat eivät ole Natura-alueen suojeluperusteena, mutta luontotyyppien ominaisena  lajistona vaikutukset tulee huomioida. Vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä on tehty  metsäpeuran erillisselvitys (FCG 2024d). Kaavaluonnoksen jälkeen on poistettu Horhalanperä  itäinen tuulienergiatuotannon alue. Horhalanperän tuulienergiatuotannon alue rajautuu päärataan,  joka vähentää metsäpeuraan kohdistuvaa heikentävää vaikutusta.” (Natura-arvioinnin tarveharkinta  2024 s. 75) ¹³ 

Kuva 8. Seitsemisen Natura 

alueen kaavamerkinnät 

¹³ Elonkirjo ja energia, kaavaselostuksen liite3, Natura-arvioinnin tarveharkinta 2024 s.75 

21  

Metsäpeura ja maakotka eivät kuulu erityisesti esiin nostamiemme ja Häädetkeitaan  luonnonsuojelualuekeskittymän ja Seitsemisen -Helvetinjärven kansallispuistojen  suojeluperusteisiin, mutta Natura-arviointiin liittyy kuitenkin myös luontodirektiivissä mainittu  Natura-alueen koskemattomuuden käsite.  

Alueen koskemattomuuden turvaaminen voi edellyttää, että Natura-arvioinnissa tarkastellaan  myös muita kuin suojelun perusteena mainittuja luontotyyppejä tai lajeja. Uusiutuvan  energian tuotantoalueiden vaikutus erityisesti häiriintyviin lajeihin hankealueiden ympäristössä  on otettava laajemmin huomioon, kuten tässä valituksessa myöhemmin perustelemme. 

Kaikkiin maakuntakaavaan sisällytettyihin Natura-arviointeihin perehtyminen ei ole tämän  muutoksenhaun yhteydessä mahdollista. Yleispiirteisinä huomioina kiinnitämme huomiota  riittämättömään täysin riittämättömään alueen ulkopuoliseen 500 m tarkastelyvyöhykkeeseen.  Tarkastelu tulisi ulottaa pidemmälle.  

Yhteenveto  

Vaadimme, että hallinto-oikeus kumoaa Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan Elonkirjo ja energia  hyväksymispäätöksen ja palauttaa sen uudelleen käsiteltäväksi Pirkanmaan maakuntavaltuustoon.  Erityisten luonnonarvojen vaalimista vaativien elinympäristöjen kokonaisuudet ja häiriöttömyys  tulee turvata teknisen selvityksen VE 2 mukaisella 5 km suojavyöhykkeellä.  Keskittymät tulee huomioida strategisina ekologisen kehittämisen ja kytkeytyvyyden  parantamisen vyöhykkeinä.  

Ympäristöministeriön asetusluonnoksessa vuodelta 2023 todetaan:  

Maakunta- ja yleiskaavoissa on mahdollista esittää kehittämisen kohdealueita, joista ekologinen  kehittämisvyöhyke sopii erittäin hyvin ekologisen kytkeytyvyyden parantamiseen. Kehittämisen  kohdealueilla kehittämistavoitteet ilmaistaan aina täydentävällä sanallisella  

suunnittelumääräyksellä, jonka avulla kohdealueen tarkennetut tavoitteet, kuten jonkin luontotyypin  elinvoimaisuuden vahvistaminen ja kytkeytyvyyden parantaminen, voidaan tuoda esiin.  

Ekologisen kytkeytyvyyden merkinnät tai kehittämisalueet tulee lisätä vaihemaakuntakaavaan ja  päivittää valituksenalainen vaihemaakuntakaava vastaamaan toteutuneen, nykyisen ja kasvavan  maankäytön painetta erityisesti energiantuotantoon osoitetulla pohjoisen ja luoteisen Pirkanmaan  alueella.  

Esitämme suojelualueita ja Natura- alueita koskevia vyöhykkeitä kytkeviä kehittämisalueita  laadittavaksi esimerkiksi rajaamalla suojelualueiden väliin jäävät ekologisen kytkeytyvyyden alueet  esimerkiksi Zonation Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet 2024- aineiston ja GTK:n  ojittamattomia suoalueita koskevan aineiston avulla. Katsomme että maakuntakaavan merkinnät  luonnon monimuotoisuuden ydinalueista tai MK- alueiden käyttöä koskien eivät vastaa ekologisen  kytkeytyvyyden haasteeseen edelleen pirstovan maankäytön lisääntyessä. Katsomme että tätä työtä  ei voi myöskään viivyttää tulevaisuudessa tehtäväksi, jolloin tilanne on heikentynyt entisestään.  

Alueen kytkeytyvyys muihin monimuotoisuuttaan säilyttäneisiin alueisiin tulee varmistaa  ekologisen kytkeytyvyyden kehittämisaluemerkinnän avulla sekä kunta- että maakuntarajojen  yli.  

Häädetkeitaan luonnonpuiston ja sen ympäristön Natura- ja soidensuojelualuista muodostuvan  luonnon monimuotoisuuden ydinalueiden keskittymän ympärille on jätettävä 5 km:n  suojavyöhyke.  

Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen kytkeytyvyys muihin monimuotoisuuttaan  säilyttäneisiin ja verrattain etäällä oleviin Pirkanmaan muhin merkittäviin suojelualueisiin, tulee 

22  

varmistaa ekologisen kehittämisaluemerkinnän avulla. Kansallispuistojen ympärille on jätettävä 5 km:iin ulottuva suojavyöhyke. Seitsemisen kansallispuiston alueella elinreviirejään etsivän  metsäpeurakannan elinympäristöt tulee turvata ja peurojen elinalueen laajentuminen myös  kansallispuiston ulkopuolisiin osiin mahdollistaa. Pirkanmaan eteläisin maakotkareviiri tulee  suojata.  

Kangaslammin (nro 12) tuuli – ja aurinkopuiston 816 ha aluevaraus on kestämätön seudullisen  tuulivoimatuotannon alueeksi useista syistä. Katsomme, että ko. varausalue ei sellaisenaan riitä  seudullisen tuulivoiman sijoittamisen kohteeksi 350 m ja 12 MW voimaloille. Mikäli aluetta  pyritään käynnissä olevan suunnittelun mukaisesti laajentamaan, alue laajenee Häädetkeitaan  luonnonpuiston ja sitä ympäröivien luonnonsuojelualueiden välittömään läheisyyteen. Tällöin myös  katkaistaan oletusarvoisia ja merkittäviä ekologisia yhteyksiä maakuntarajojen yli ja maakunnan  sisällä ja rikotaan merkittävä luonnonsuojelualueiden keskittymä. Alueella esiintyy myös  häiriöherkkiä lajeja, kuten maakotka, uhanalaisia petolintuja, kosteikko- ja metsäkanalintuja ja  suurpetoja. Kangaslammit -nimistä aluetta koskeva seudullinen tuulivoimatuotannon aluevaraus  tulee poistaa.  

Pirkanmaan vaihemaakuntakaavaa Elonkirjo ja energia tulee täydentää edellä olevin perusteluin.  seudullisen tuulivoimaenergian aluevarauksista tulee poistaa Kangaslammit- niminen varausalue (nro 12) ja Horhalanperä (nro 30). Vaihemaakuntakaavan hyväksymispäätös tulee kumota ja  kaava tulee palauttaa Pirkanmaan maakuntavaltuustoon täydennettäväksi ja uudelleen  käsiteltäväksi ekologisen kehittämisaluemerkinnän lisäämiseksi ja luonnonsuojelukeskittymien  välisen kytkeytyvyyden varmistamiseksi.  

OSA 3 Lajit ja elinympäristöt 

Arvioinnissa käytettävät arviointikriteerit ovat puutteelliset erityisesti herkästi häiriintyvien lajien  osalta. Suunnittelumääräysten sisältöä tulee tarkentaa ja täsmentää tuuli- ja aurinkovoiman osalta.  Tuulienergian seudulliseen tuotantoon varatut aluevaraukset Kangaslammit (nro 12)  Vermassalo (9) tulee poistaa Pirkanmaan vaihemaakuntakaavasta Elonkirjo ja energia.  Perustelujen yhteydessä toistetaan vaatimus Horhalanperää (nro 30) koskevan  aluevarauksen poistamisesta.  

Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan Elonkirjo ja energia hyväksymispäätös tulee kumota ja  kaava tulee palauttaa maakuntavaltuuston uudelleen käsiteltäväksi vaikutusarvioinnin  täydentämiseksi, suunnittelumääräysten täsmentämiseksi ja nimettyjen aluevarausten  poistamiseksi.  

Maakuntakaava on tärkein kaavataso soveltuvien tuulivoima-alueiden selvittämiseksi.  Maakuntatasolla tulisi tarkastella energiatuotantoon osoitettujen suunnittelualueiden volyymia ja  sen mahdollisia vaikutuksia mm. sellaiselle ihmistoimintaa karttavalle lajistolle, joille yhtenäiset  häiriöttömät luontoalueet ovat tärkeitä kuten esim. metsäkanalinnut, suurpedot, maakotka ja  metsäpeura. (Volume 288, December 2023, 110382. Tolvanen, Rautavaara ym).  Sijanninohjauksessa on otettava huomioon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittelyyn  liittyvät lajikohtaiset erityispiirteet sekä se, että tuulivoimaloista saattaa aiheutua häiriötä  tuulivoimalan varsinaista rakennuspaikkaa laajemmalle alueelle.  

Pirkanmaan vaihemaakuntakaava-aineistot, selvitykset ja koosteet eivät tarjoa riittävää  tietopohjaa häiriintyvän lajiston osalta. Tiedon puute vaikeuttaa erityisesti käynnistyvien 

23  

hankkeiden ja niiden ohjelma- ja selvitysvaiheiden arviointia. Esimerkiksi maakotkaa koskevien  selvitysten tulisi osoittaa, mihin seikkoihin ja millaisiin erityisiin lajipiirteisiin maakuntatasoinen  arviointi on perustunut ja kuinka arviointia Pirkanmaan erityisissä olosuhteissa  esiintymisalueen rajalla tehdään. Selvityksestä tulee myös tarkemmin selvitä, millaista  arviointia Pirkanmaan olosuhteissa edellytetään yleiskaavoituksen yhteydessä. Uhanalaisten  lajien, vastuulajien tai direktiivilajien osalta ei ole perusteltua vedota sensitiivisiin tai salassa  pidettäviin tietoihin, kun on kyse kriteereistä, joita tulee noudattaa arviointia tehtäessä.  

Kyse on siitä, miten elinalueensa rajalla esiintyvän lajin sensitiivisyys huomioidaan, millaisia  varoetäisyyksiä noudatetaan ja miten ennakollista seurantaa odotetaan tehtäväksi, mitä seurantoja  edellytetään kaavoituksen jälkeisen ja rakentamista edeltävänä aikana tehtävän. Lisäksi tulee esittää,  millaisia lievennystoimia haittojen ehkäisemiseksi on syytä edellyttää harvan kannan  elinkelposuuden ylläpitämiseksi ja kannan potentiaalisen leviämisen varmistamiseksi.  

Maakotkakysymystä ei ole käsitelty kriteerien ja selvitysten osalta riittävän avoimesti, jolloin  osallisten mahdollisuudet arvioida ympäristövaikutusten merkitystä ja arvioinnin huolellisuutta ovat  kaventuneet. Arvioinnin tulee vastata Pirkanmaan olosuhteisiin ja vaatimuksiin. Edellä luetellut  tiedot eivät ole salassa pidettäviä.  

Maakotka  

Maakotka on erityisen riskialtis tuulivoimavaikutuksille lajin ekologisten ominaisuuksien takia ja  lajin reviireille sijoittuvien lukuisten tuulivoimahankkeiden vuoksi. Pirkanmaalla elinalueensa  rajalla esiintyvän, vastuulajiksikin nimetyn maakotkan reviirien ja saalistusalueiden  läheisyyteen sijainniltaan kriittiset tuulivoiman tuotantoalueiden aluevaraukset olisi jo  lähtökohtaisesti soveltumattomina tullut poistaa maakuntakaavasta. Eri lähteiden perusteella  Pirkanmaalle suunnitelluista tuulivoima-alueista 50 % esiintyy kriittisillä reviireillä ja nämä tulee  poistaa seudullisen tuulivoiman alueina. (Hannu Tikkanen, suullinen tieto)  

Maakuntakaavaselvityksiin tulee sisällyttää taustamateriaali Pirkanmaan vastuulajiksi nimetyn  maakotka-arvioinnissa huomioitavista lajikohtaisista seikoista ja hanketoimijoilta edellytettävistä  selvityksistä. Materiaalissa tulee kuvata elinympäristömallinnuksen laadinta ja se, miten reviirien  käyttö määritetään lentomääriä ja pesäpaikkoja hyödyntäen luotettavasti vähäisen kannan alueella.  

Myös kannan kasvumahdollisuudet elinalueen rajalla ja maisemaekologisten mallien käyttö  tulee esittää avoimissa vaikutusarviointiin liittyvissä materiaaleissa. Törmäysmallinnukseen ja  populaation mallintamiseen käytettävät menetelmät ja käytettävät raja-arvot tulee kuvata.  

Nämä lähtötiedot keventävät sitä harkinta- ja arviointityötä ja tiedonhankintaa, mitä  yksityiskohtaisemman kaavan vaikutusarvioinnin yhteydessä osallisilta ja päättäjiltä edellytetään.  Kyse on oikea-aikaisen informaation antamisesta.  

Maakuntakaavatasolla tulee lisäksi selvittää, millaista täydentyvää tietoa hanketoimijoilta  edellytetään, mikäli kaavoituksessa edetään ja miten lajikohtainen seuranta ja tiedon kerääminen  varmistetaan. Myös se, miten kertyvää tietoa on tarkoitus käyttää rakennuslupavaiheessa ja  tuotannon toiminnan vaiheessa tulee esittää. Mikäli lajin suojaaminen ja luonnonsuojelulain 7 §  liittyvä varovaisuusperiaatteen noudattaminen edellyttää teknisiä lievennystoimia, tulee esittää,  mitä ne voivat olla ja missä vaiheessa kyseiset toimet on toteutettava ja otettava käyttöön. 

24  

Kaiken edellä mainitun tulee olla osa maakuntakaavatasoista avointa tietoa. On selvää, että  yksityiskohtaiset tiedot salataan käytäntöjen mukaisilla tavoilla eikä esittämiemme arviointia  koskevan avoimuuden osalta synny siten ristiriitaa salattavien tietojen kanssa.  

Metsäpeura  

Luonnonsuojelulain (9/2023) 79 §:n mukaan metsäpeura kuuluu luontodirektiivin (92/43/EY)  liitteen II eläinlajeihin, joiden suojelemiseksi tulee osoittaa erityisten suojelutoimien alueita  Metsäpeura kuuluu liitteeseen,  

koska se on Suomessa harvinainen, sen kanta on pieni ja saattaa uhanalaistua ja vaatii  erityishuomiota elinympäristönsä erityisluonteen vuoksi. Luontotyypin suojelun tasolla  tarkoitetaan eri tekijöiden yhteisvaikutusta, luontotyypille luonteenomaisia lajeja, jotka  voivat vaikuttaa alueen luontaiseen levinneisyyteen, rakenteeseen ja toimintoihin sekä sille  

luonteenomaisten lajien eloonjäämiseen pitkällä aikavälillä.  

Suojelun tasolla tarkoitetaan eri tekijöiden yhteisvaikutusta, joka voi vaikuttaa lajin kantojen  levinneisyyteen ja lukuisuuteen pitkällä aikavälillä.  

Luontodirektiivin mukainen suojelutaso täyttyy,  

kun kannan kehityksessä voidaan osoittaa, että laji pystyy pitkällä aikavälillä selviytymään  luonnollisten elinympäristöjensä elinkelpoisena osana, sen luontainen levinneisyysalue ei pienene  eikä se ole vaarassa pienentyä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa ja lajilla on ja  todennäköisesti tulee olemaan riittävän laaja elinympäristö lajin pitkäaikaiseksi säilymiseksi.  

Luontodirektiivin liitteen II velvoite tarkoittaa käytännössä sitä, että Natura 2000 -verkostoon voi  kuulua sellaisia elinympäristöjä,  

 joilla varmistetaan metsäpeuran elinympäristöjen suotuisan suojelun tason säilyttäminen tai  tarvittaessa ennalleen saattaminen metsäpeuran luontaisella levinneisyysalueella.  

Bernin yleissopimuksen (1979/ 1986) artiklan 2 nojalla  

sopijaosapuolten täytyy toimia pitääkseen luonnonvaraiset kasvi- ja eläinkannat tasolla, joka vastaa  erityisesti ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia, tai ryhtyä toimenpiteisiin lajien  sopeuttamiseksi tällaiselle tasolle. Sopijapuolten on tullut ryhtyä toimiin edistääkseen  luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä luonnonalueiden suojelemista suosivia kansallisia  pyrkimyksiä, kiinnittäen erityistä huomiota erittäin uhanalaisiin ja vaarantuneisiin ja erityisesti  kotoperäisiin lajeihin sekä erittäin uhanalaisiin luonnonalueisiin.  

Biodiversiteettisopimuksen (Rio de Janeiro 1992/ 1994) tavoitteena on  

biologisen monimuotoisuuden suojelu. Biologinen monimuotoisuus käsittää niin ekosysteemit, lajit,  kuin perintöaineksenkin.  

EU:n biodiversiteettistrategia 2030 tavoitteena on mm  

parantaa tietoisuutta ja sitouttamalla asukkaita ja sidosryhmiä läpi sektoreiden.  

Metsähallituksen toteuttaman Metsäpeura LIFE-hankkeen päätavoitteena on metsäpeurakannan  palauttaminen Suomenselälle. Palautusistutuksia on toteutettu Lauhanvuoren ja Seitsemisen  kansallispuistojen alueilla. Totutustarhoihin on siirretty niin villejä kuin tarhattuja metsäpeuroja.  Tarhoista on vapautettu ensimmäiset yksilöt vuosina 2019-2023. (Suomen metsäpeurakannan  hoitosuunnitelma – Kannanhoidon tausta syyskuu 2023) 

25  

Osa suomalaisissa eläintarhoissa keväällä 2024 syntyneistä ja Lauhavuoren kansallispuistoon  keväällä 2025 tuoduista metsäpeuroista on tarkoitus vapauttaa luontoon kesän jälkeen, minkä  tarkoituksena on edelleen tukea Metsäpeura LIFE-hankkeessa palautusistutettua osakantaa.  (MetsäpeuraLIFE Kohti elinvoimaista ja yhtenäistä metsäpeurakantaa After-LIFE-suunnitelma  lähivuosien toimista)  

Metsäpeurakannan perinnöllistä monimuotoisuutta vaalitaan tukemalla erillisten osakantojen  yhdistymistä. Keinoina ovat palautus- ja täydennysistutukset osakantojen välialueilla sekä harkitut  eläinten siirrot osakantojen välillä. Eläinten liikkumista ja levittäytymistä osakantojen  välialueille vauhditetaan lisäksi elinympäristöennallistuksilla sekä tuottamalla tietoa maankäytön  suunnittelun tueksi.  

Metsäpeura LIFE- hankkeen pitkän aikavälin tavoite on tukea Lauhavuoren ja Seitsemisen  kansallispuistojen sekä Etelä-Pohjanmaan erillisten kantojen yhdistymistä ja  metsäpeurapopulaation geneettisen terveyden säilymistä. Tarhauksen tuloksena molempien  kansallispuistoalueelta vapautettuja metsäpeuroja elää niiden alueilla, ja ne ovat hakeutumassa  myös kansallispuistojen ulkopuolelle. Tuulivoiman energiantuotannon kasvu ja elinkaari osuvat  samalle ajanjaksolle. Tosiasiaa tulee tarkastella lainsäädännöllisiä ja luonnon monimuotoisuuden  säilyttämistä ja elvyttämistä koskevia tavoitteita vasten.  

Seitsemisen alueen metsäpeuraan kohdistuvia vaikutuksia arvioivan erillisselvityksen perusteella  (FCG 2024d) sekä Horhalanperän itäinen, että läntinen tuulienergiatuotannon alue sijoittuvat  alueella elävän metsäpeuran käyttämälle reviirille. Metsäpeuran huomiointi myös Seitsemisen  alueen ulkopuoliselle lähialueelle perustettavien tuuli- ja aurinkovoima-alueiden kohdalla on siten  tarpeen.  

Metsäpeurat eivät ole Natura-alueen suojeluperusteena, mutta luontotyyppien ominaisena  lajistona vaikutukset tulee huomioida. Metsäpeuraa (Rangifer tarandus fennicus) ei tavata  muualta maailmasta. Sen Venäjän puoleinen kanta on romahtanut (suullinen tiedonanto, Antti  Paasivaara, Luke)  

Katsomme, että maakuntakaava-aineistoihin olisi kuulunut myös metsäpeuraselvitys.  Metsäpeuraa koskevia tietoja on päivitetty Seitsemisen alueella elävien metsäpeurojen osalta  Horhalanperää koskien. Metsäpeuran esiintymisalueisiin tulisi tutkijoiden suosituksen mukaan  (Skarin ym. 2018, Tolvanen ym. 2023) jättää 5 km suojavyöhyke häiriötä aiheuttaviin toimintoihin.  Suo- ja metsävaltaisten Natura 2000-alueiden sisälle tai läheisyyteen olisi vältettävä  rakentamasta teitä, sähkölinjoja tai muuta infrastruktuuria, koska ne heikentävät alueen  luontoarvoja erityisesti metsäpeuran näkökulmasta. Suojelualuekeskittymien ja kansallispuistojen  arvot tulee tunnustaa tihentyvän energiantuotannon ja maankäytön alueilla.  

Seuraavalla sivulla olevasta kuvasta 9 voidaan myös arvioida potentiaalisen elinympäristön osalta  mahdollisia Seitsemisen ja Lauhavuoren kantojen yhdistymistä mahdollistavia  elinympäristölaikkuja. Potentiaaliset käytävät sijoittuvat Häädetkeitaan eteläpuolelle Parkanon  kaupungin alueella ja Kangaslammin tuulivoiman läheisyyteen ja sen läheisyydessä olevien  soidensuojelun täydennysohjelmaehdotuksen mukaisten soiden välisiin yhteyskiin. Pirkanmaalle  sijoittuvan Häädetkeitaan luonnonpuiston ja soidensuojelualueiden ympäristö Natura-alueineen on  aiemmin ollut metsäpeuran luontaista levinneisyysaluetta ja se edustaa Pirkanmaan ja Etelä Suomen parasta potentiaalista metsäpeuran elinaluetta. 

26  

Kuva 9. Metsäpeurojen vasanhoito- ja elinympäristöt (Lähde: Luken avoimet aineistot)  Muut lajit  

Myös ei-suojelluilla lajeilla on luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten lajien kannalta suuri  

merkitys, sillä ne ylläpitävät ekosysteemiprosesseja ja ovat kaikille lajeille yhteisen ravintoverkon  perusta. Luonnon monimuotoisuus tuleekin ottaa huomioon jokaisella kaavatasolla koko  kirjossaan ja laajuudessaan.  

Direktiivilajien lisääntymiseen ja levähtämiseen käyttämien paikkojen ekologisen  toiminnallisuuden vähentäminen ja poistaminen on kielletty. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen  määrittelyyn liittyvät lajikohtaiset erityispiirteet tulee huomioida myös niin, että tuulivoimaloista  saattaa aiheutua häiriötä tuulivoimalan varsinaista rakennuspaikkaa laajemmalle alueelle. IBA alueiden läheisyys, suurpetojen ja muiden nisäkkäiden levähdys- ja liikkumisalueet ja  direktiivilajien ja useiden muidenkin lajien erityiset vaatimukset tulee huomioida. Avointa  aineistoa olisi tullut tuottaa myös muiden uhanalaisten lajien kuten liito-oravien,  viitasammakoiden ja muiden peto- ja metsäkanalintujen ja lepakoiden arvioinnin osalta. Yksittäsiin  voimaloihin pidettävät suojaetäisyyksein kriteerit ttulisi sisältyä vaikutusarvioinnin tueksi  laadittuihin materiaaleihin. Alueen alueellisesti uhanalaisen linnuston suojaamiseksi olisi tullut  määrittää arviointikriteerit. 

27  

Suunnittelumääräyksien tarkentamista koskevat vaatimukset ja perustelut  

Aurinkovoiman sijoittamisessa tulee huomioida mahdollisesti aiheutuvat vesistövaikutukset ja  lähtökohtaisesti sulkea pois alueita, joissa alueen rakentamisen vaiheissa, toiminnan aikaisen  kuivatuksen vaatimuksesta ja purkuvaiheessa syntyy kuormittavaa toimintaa joko erittäin  herkiksi luokiteltuihin pintavesiin tai virtavesiin, joissa esiintyy uhanalaisia lajeja, kuten  purotaimenta.  

Aurinkovoimaloiden perustaminen aiheuttaa erityisiä vesistökuormituksen riskejä niille käytöstä  poistuneille turvetuotantoalueille, joille on jäänyt runsaasti jäännösturvetta. Kuormitus on  runsasta sekä perustamisen että purkamisen vaiheissa, mutta se jatkuu myös tuotannon aikana. (Aurinkovoimaloiden vesienhallinta ja luontoteot turvetuotannosta poistuvilla alueilla, Tapion  raportteja 78¹⁴) Aurinkovoima tulee ohjata sijoittamaan ensisijaisesti niille turvetuotannosta  poistuneille alueille, joilla maan pinta on kuorittu kivennäismaakerrosten tuntumaan.    

Aurinkovoimaa sijoitettaessa tulee huomioida myös lisääntyvä liityntäverkkojen tarve.  Lisääntyvää pirstoutumista uusien johtokäytävien tarvetta tulee rajoittaa suunnittelumääräyksillä.  

Vaihemaakuntakaavassa Elonkirjo ja energia aurinkovoimaa koskeva suunnittelumääräys on  sisällytetty yleismääyksiin seuraavan sisältöisenä:  

Aurinkoenergian tuotantoalueiden suunnittelussa on maaseudun kehittämistä koskevan  yleismääräyksen lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman,  luonnon ja virkistyksen arvojen säilymiseen. Teollisen mittaluokan aurinkoenergia-alueet  tulee sijoittaa lähtökohtaisesti metsäisten alueiden ulkopuolelle. Arvokkaiden  luontoalueiden ja ekologisten yhteyksien pirstomista tulee välttää. Aurinkoenergian  tuotantoalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on varmistuttava siitä, ettei se aiheuta  haitallisia vesistövaikutuksia tai häiriövaikutuksia sensori- ja tietoliikennejärjestelmille.  

Aurinkoenergian tuotantoalueita koskeva yleismääräys tulee korjata seuraavaan muotoon, jotta  aurinkovoiman sijoittumista ohjataan sekä ympäristöllisesti että vesistökuormituksen osalta  kestävästi. Aurinkovoiman sijoittaminen yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin lähelle ohjaa  uusiutuvan energian sijoittamista lähemmäksi sähkönkäyttäjiä.  

“Teollisen mittaluokan aurinkoenergia-alueet tulee sijoittaa ensisijaisesti olemassa  olevan yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin läheisyyteen.  

Aurinkoenergia tulee sijoittaa metsäisten alueiden ulkopuolelle. Niiden perustamista  luonnontilaisen kaltaisille soille, erityisen herkkien vesistöjen valuma-alueille ja niille  valuma-alueille, joiden virtavesissä elää uhanalaisia lajeja tulee välttää.  

Toteutuksessa on varmistuttava siitä, ettei aurinkovoima ei aiheuta haitallisia  vesistövaikutuksia.  

Aurinkovoimaa ei tule sijoittaa niille turvetuotannon ulkopuolelle jääneille alueille, joilla  jäännösturpeen keskimääräinen määrä ylittää 30 cm vesistökuormituksen hillitsemiseksi.  Aurinkoenergian tuotantoalueiden suunnittelussa tulee arvioida eri hankkeiden  yhteisvaikutuksia ja huolehtia, että luonnonarvot ja kytkeytyvyyden kannalta tärkeät alueet  säilyvät ja merkittävien haitallisten vaikutusten syntyminen ehkäistään.”  

¹⁴ Aurinkovoimaloiden vesienhallinta ja luontoteot turvetuotannosta poistuvilla alueilla, Tapion raportteja 78

28  

Tuulienergiatuotannon aluetta koskeva suunnittelumääräyksen sisältö  

vaihemaakuntakaavassa Elonkirjo ja energia:  

 Seudullisesti merkittävinä tuulienergiatuotannon alueina ohjataan vähintään kahdeksan (8)  voimalan kokonaisuuksia. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon  erityisesti vaikutukset asutukseen, luontoarvoihin, merkittäviin ekologisiin yhteyksiin, pinta ja pohjavesiin sekä tuulienergiatuotannon yhteisvaikutuksiin.  

Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee varmistaa arvokkaiden geologisten  muodostumien sekä maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilyminen. Alueen  yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset tutka- ja  lentotoimintaan, radiojärjestelmiin sekä erikoiskuljetusten vaatimiin liikenneväyliin ja – järjestelyihin. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sekä toteutuksessa tulee  varmistaa, ettei suuriin petolintuihin kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Lisäksi  erityistä huomiota tulee kiinnittää linnustoon ja susireviireihin kohdistuviin  yhteisvaikutuksiin. Seitsemisen kansallispuiston läheisyydessä tulee tuulienergiatuotannon  yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sekä toteutuksessa varmistaa, ettei metsäpeuraan  kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Tuulienergiatuotannon alueilla on voimassa  lainsäädännön mukainen maakuntakaavan ehdollinen rakentamisrajoitus.  

Maakuntakaavan tuulienergiatuotannon suunnittelumääräys tulee korjata seuraavaan  muotoon, jotta niiden häirintävaikutuksista aiheutuvia kumuloituvia haittoja lähivaikutusalueiden  saartamilla alueilla lievennetään. Erityiset luonnonarvoalueet on tarpeen nimetä.  

“…  

Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon erityisesti vaikutukset  asutukseen, luontoarvoihin, merkittäviin ekologisiin yhteyksiin, pinta- ja pohjavesiin sekä  tuulienergiatuotannon yhteisvaikutuksiin. Yhteisvaikutuksia tulee lieventää erityisesti  tuotantoalueiden ympäröimiksi jäävän asutuksen ja luonnonarvokeskittymien eduksi  tuotantoalueiden keskinäistä vähimmäisetäisyyttä kasvattamalla.  

Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen ja Häädetkeitaan luonnonpuiston ja sen  ympäristössä olevat soidensuojeluohjelman suoalueet ympäröivien Natura-alueineen  keskittymän läheisyydessä tulee tuulienergiatuotannon yksityiskohtaisemmassa  suunnittelussa sekä toteutuksessa varmistaa, ettei metsäpeuraan ja sen potentiaaliseen  elinympäristöön kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia….”  

Yhteenveto  

Aurinkovoimaa koskevaan yleissuunnittelumääräykseen ja tuulienergian tuotannon aluetta  koskevaaan suunnittelumääräyksiin tulee tehdä edellä perustellut korjaukset ja kaavan  hyväksymispäätös on niiden osalta kumottava ja palautettava valmisteluun.  

Uhanalaisia ja häiriintyviä lajeja koskeva vaikutusarviointi on puutteellista, minkä vuoksi kaavan  hyväksymispäätös tulee kumota ja kaava tulee palauttaa täydennettäväksi. Täydennys tulee tehdä  siten, että se antaa oleelliset tiedot häiriintyvien lajien arviointiperusteista, toteutettavista  lievennystoimista ja yleiskaavoitukseen lisättävistä luvituksen jälkeisistä ehdollisista toimista.  

Seitsemisen kansallispuisto tulee huomioida metsäpeurojen elinalueena. Häädetkeitaan  luonnonpuiston ja siihen liittyvä luonnonsuojelualueiden keskittymä tulee huomioida metsäpeuran 

29  

potentiaalisena ja sille sopivana ja sen aiemmin käyttämänä elinympäristönä tuulienergian  tuotantoalueita sijoitettaessa. Metsäpeuran potentiaaliset esiintymisalueet ja kannanhoidon  tavoitteet tulee lisätä vaikutusarviointeja sisältäviin materiaaleihin ja Natura- lomakkeisiin sekä  kansallispuistojen että Häädetkeitaan kohdalla. Niihin tulee kirjata metsäpeuran elinalueiden  häiriöttömyydestä ja vaadittavista suojaetäisyyksistä. Kaavan hyväksymispäätös tulee kumota ja  kaava tulee palauttaa maakuntavaltuustoon asian käsittelemiseksi.  

Häädetkeitaan Natura-arviointilomake tulee päivittää vastaamaan myös vesienhoidon mukaista  tila-arviota Kovesjärven ja Kovesjoen kohdalla ja kuormitustietojen tulee vastata nykytilaa. Tieto  uhanalaisesta purotaimenesta tulee lisätä lomakkeeseen.  

Naturalomakkeiden ajantasaisuus tulee tarkistaa myös muiden alueiden Natura-arviointien osalta.  Ne eivät saa sisältää virheellisiä tietoja, minkä vuoksi Pirkenmaan vaihemaakuntakaavan  hyväksymispäätös tulee kumota ja kaava tulee palauttaa maakuntavaltuuston käsiteltäväksi.  

Vermassalon tuulivoimahankkeen YVA-vaihe on päättynyt. Yhteysviranomainen toteaa  perustellussa päätelmässään, että  

Vermassalon hankealue sijoittuu kahdelle eri maakotkareviirille ja hankkeesta aiheutuu  maakotkalle suuria kielteisiä vaikutuksia. Sähkönsiirto tulisi kummankin mahdollisen vaihtoehdon  kohdalla kulkemaan eri kotkareviirien läpi.  

Hankkeesta aiheutuu suuria kielteisiä vaikutuksia pesimälinnustoon, sekä hankealueen sisällä että  sen ulkopuolella pesiviin petolintuihin, kanalintuihin ja pöllöihin ja harvinaistuviin lajeihin.  Luonnonvarakeskus on todennut, että luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin yksilöt joutuisivat  lisääntymisessä tai levähtämisessä (talvipesä) turvautumaan väistämiseen.  

Riistakeskus on pitänyt metsäpeurojen esiintymistä mahdollisena. Hankealueelta on runsaasti  havaintoja suurpedoista. Alueen läheisyydessä on tiedossa oleva karhun talvipesä, havaintoja  ilvespoikueista ja alue kuuluu Peurainnevan perhelauman susireviiriin. EPOELY on todennut, että  susireviirin tarkempi selvitys on hyvin tarpeellinen tosiasiallisten yhteisvaikutusten arvioimiseksi.  Riistakeskus katsoo, että laajoja elinpiirejä hyödyntäviin uhanalaisiin ja suojeltuihin lajeihin ja  ekologisiin yhteyksiin kohdistuu haitallisia vaikutuksia. 

Sekä luonnonvarakeskus että Riistakeskus ovat antamissaan lausunnoissaan todenneet, että useaan  eläinlajiin kohdistuvista vaikutuksista on huomattavaa epävarmuutta puuttuvan tutkimustiedon  vuoksi.  

Seuraavat Pirkanmaan vaihemaakuntakaavaan sisältyvät teollisen tuulivoimatuotannon seudulliset  aluevaraukset tulee poistaa vaihemaakuntakaavasta:  

Kangaslammit ( nro 12) koskevalta alueelta maakotkan, metsäpeuran ja sen aiemmin asuttamien ja  potentiaalisten elinympäristöjen ja muiden herkästi häiriintyvien lajien sekä Häädetkeitaan (SAC ja  IBA) ja muiden luonnonsuojelualueiden muodostaman keskittymän läheisyyden vuoksi.  

Horhalanperä (nro 30)  

kansallispuiston alueella elävän maakotkan ja metsäpeurojen elinympäristön vuoksi  

Vermassalo (nro 9),  

koska kaikkien pohjoiselle alueille suunniteltujen hankkeiden toteutuessa yhteisvaikutukset  maakunnallisen ekologisen yhteyden yhtenäisyydelle sekä eläinten elinpiireille ja kulkureiteille  kohoaa merkittäväksi.  

Edellä olevin perusteluin Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan Elonkirjo ja energia hyväksymispäätös  tulee kumota ja kaava tulee palauttaa uudelleen käsiteltäväksi Pirkanmaan maakuntavaltuustoon. 

30  

OSA 4 Vaikutukset luontoarvoihin, maisemaan, asumiseen ja virkistykseen  

Vaikka alueiden käyttöä koskevat ratkaisut pyritään tekemään, sillä osallisten kannalta lähimmällä  mahdollisella suunnittelutasolla, jolla ne ovat ratkaisun sisältö ja vaikutukset huomioon ottaen  parhaiten tehtävissä, tulee maakunnalliset tai seudulliset maankäyttökysymykset ratkaista  lähtökohtaisesti maakuntakaavassa. Yhteisvaikutusten arvioinnissa noudatettavat periaatteet ja  vaikutusten lieventämishierarkian pohtiminen ja esittäminen ovat maakuntakaavatasoisia tehtäviä.  

Maankäyttötarpeiden yhteensovittamisen kannalta on olennaista, että vaikutukset arvioidaan  kaavoituksen riittävän varhaisessa vaiheessa, jolloin ristiriitoja voidaan vielä ehkäistä  vuorovaikutuksen myötä saatavan aluekohtaisen informaation avulla. Lain esityöt korostavat tietopohjan merkitystä suunnitteluun liittyviä valintoja ja ratkaisuja tehtäessä.  

Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan Elonkirjo ja energia asutukseen, elin- ja kulttuuriympäristöön  ja arvomaisemiin kohdentuva vaikutusarviointi on puutteellista. Puutteellisen arvioinnin johdosta  Konikallion nro 19 aluevaraus tulee poistaa. Yhteisvaikutusten vähentämiseen liittyvää strategista  ohjausta ei ole tehty. Niiden ja kasautuvien luontohaittojen vuoksi Vermassalon aluevaraus nro 9 tulee poistaa. Edellä perustelluista syistä vaihemaakuntakaavan Elonkirjo ja energia hyväksymispäätös tulee kumota ja kaava tulee palauttaa maakuntavaltuuston käsiteltäväksi.  

Perustuslain 20 §:n mukaan  

”vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu  kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä  mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon”. 

Vastuun ottaminen luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä ei ole  lainsäädännössä tarkoitettu siten siirrettäväksi julkisen vallan edustajille. Jotta osallisilla on  mahdollisuus saada riittävä tietopohja vaikutuksista, tulee jo maakuntakaavoituksen  vaiheissa huolehtia siitä, että ohjaus perustuu riittäviin selvityksiin.  

AKL 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää siten, että  

niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, on  mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua  kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.  

Osalliset eivät voi osallistua kaavoitukseen AKL:n tarkoittamalla tavalla ja arvioida kaavan  vaikutuksia ilman kussakin kaavavaiheessa tarvittavaa olennaista tietoa kaavavarausten  potentiaalisista vaikutuksista. Maakuntakaavan osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi voimaloiden  visuaalisia haittavaikutuksia, hiljaisten alueiden menetyksiä, suojavyöhykkeiden mitoitusta ja  tuulivoimarakentamisen rajoittavaa vaikutusta muuhun maankäyttöön ja em. vaikutuksista johtuvia  taloudellisia seurauksia.  

Asumisen ja virkistyksen olot energiantuotantoalueiden läheisyydessä  

Tuulienergiantuotantoalueiden keskelle jäävillä alueilla altistutaan useasta suunnasta aiheutuville  kumulatiivisille häiriöille ja haitoille. Maakuntakaava ei ohjaa tavoitteidensa mukaisesti 

31  

Pirkanmaan pohjoisen ja luoteisen osan osalta elinvoimaa luonto- tai kulttuuriympäristöön eikä  myöskään välttämään alueiden käytön kohtuutonta suunnittelua.  

Vaihemaakuntakaava Elonkirjo ja energia ei ole antamissaan kaavamääräyksissä esitetään  

alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon erityisesti vaikutukset asutukseen,  sekä tuulienergiatuotannon yhteisvaikutuksiin…  

mutta vaihemaakuntajaava ei ota kantaa eikä anna strategista ohjausta siihen, millä tavoin  tuulienergiatuotannon vaikutukset asutukseen tai tuuulienergian tuotannon yhteisvaikutukset ja  niiden kohtuullisuus tulisi ottaa huomioon. Vaihemaakuntakaavassa keskitytäään  kaavamerkintöihin, mutta niiden vaikutukset jätetään täysin yksityiskohtaisemman kaavoituksen  varaan. Maakuntakaavan yhteensovittamisessa vastuu  

 luonnosta ja sen monimuotoisuuden, ympäristön, kulttuuriperinnön ja terveellisen ja viihtyisän  elinympäristön säilyttämisestä  

jää erityisesti jalkoihin niillä alueilla, joille uusiutuvan energian hankkeet tiiviisti sijoittuvat.  Huomautamme, että ilman täydentävää strategista ohjeistusta ja asutuksen huomioimista sijainninohjausta rajoittavat vain asumisterveyteen vaikuttavat raja-arvot.  

Mikäli maakunnan tulkinta on tämä ja maakunta jättää asutuksen huomioinnin vian yksinomaan  yksityiskohtaisemman suunnittelun varaan, tulee maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä selvästi  todeta, että toteutuksessa tulee huomioida sovellettavat lainmukaiset asumisterveysrajat, ja että  asutukselle aiheutuvien haittojen torjunta käsitellään yksinomaan kuntakaavoituksella ja antaa  asiasta haittojen ehkäisemistä ja lieventämistä koskevat strategiset ohjeet. Niitä tarvittaisiin  erityisesti lähekkäin sijoittuvien energiantuotantoalueiden haittojen kohtuullistamiseen.  

Kohtuullistaminen  

Katsomme, että ympäröivän tuulivoiman keskelle jäävän asutuksen turvallisuutta, terveellisyyttä ja  viihtyisyyttä tulisi kuitenkin parantaa kohtuullistamalla tuulienergiatuotannon saartamaksi  jäävän asutuksen yhteisvaikutusten kasautumista. Katsomme, että kohtuullistamisen periaatetta ei  voi jättää yksityiskohtaisemman tuulivoimarakentamisen tehtäväksi sillä  

tuulienergiantuotantoalueita rakentuu niin kuntien rajojen kuin maakuntarajojenkin yli. Näiden  kohdalla tuulienergiantuotantoalueen yleiskaavat voivat jakautua erillisiksi kaavoiksi ja usean  kunnan alueen eriaikaiseen päätöksentekoon.  

Tuulienergian tuotantoalueiden asuinympäristöt ovat usein joko maaseutumaista kyläasutusta tai  rantakaavoilla rantakaavoituksen mukaista vapaa-ajan asutusta, jota on ohjattu Suomenselän  lukuisille järville ja jolla on merkitystä myös aluetalouden ja alueiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Pohjoisen ja luoteisen Pirkanmaan tärkeitä virkistykseen käytettäviä kohteita, joille kesäasukkaiden  kaavakyselyn antamat vastaukset erityisesti keskittyvät, ei myöskään otettu huomioon  tuulivoimaloiden sijainninohjauksessa. (Liite 5 Suositut luontokohteet, Taustaselvitys 24.4.2023  Pirkanmaan vaihemaakuntakaava Elonkirjo ja energia diat 15–19¹⁵)  

Tuotantoalueiden lähivaikutusten saartamaksi jääville asumiseen, vapaa-ajanasumiseen ja  virkistykseen käytettäville alueille kohdistuu merkittäviä ja kumuloituvia maisemallisia, visuaalisia  

¹⁵ Elonkirjo ja energia, Suositut luontokohteet, Taustaselvitys 24.4.2023 diat 15-19) 

32  

tuulivoiman lapojen likkeeseen, lentoestevaloihin ja voimalarunkojen varoitusvaloihin liittyviä  yhteisvaikutuksia, jotka kasvavat kohtuuttoman suuriksi tuulivoimatuotannon ympäröimillä alueilla.  

Kohtuullistamisessa tulisi huomioida avoimet alueet ja paikat, joilla näkyvyys on  esteettömämpää ja jossa maanpinnan muodot eivät anna katvetta ja esimerkiksi veden pinta  kantaa ääntä. Kohtuullistamalla voidaan antaa turvaa kohtuuttomia taloudellisia menetyksiä  vastaan. Vaihemaakuntakaavaa tulee täydentää esittämällä yhteisvaikutusten lieventämiseksi  toteutettava hierarkia. Erityisesti massiivisen tuulivoimatuotannon ympäröimäksi ja keskelle joutuvan tuulivoiman keskelle ja sen lähivaikutuksen saartamaksi jäävän asutuksen  yhteisvaikutuksia tulee kyetä tarkastelemaan ja luoda niiden lieventämiseen konkreettista  suunnitteluohjeistoa.  

.  

Kuten tässä perustelussa on aiemmin todettu kuntien yleiskaavoituksella ei voida vastata  kunta-ja maakuntarajoja ylittäviin vaikutuksiin. Kohtuullistamisen toteuttamiseksi  ympäröivien tuulivoimatuotannon alueiden välistä rajaa tulee etäännyttää 10 x  voimalakorkeuden etäisyydelle. 

Vermassalo  

Virtain Vermassalo (9) poistamisella voidaan jossain määräin kohtuullistaa myös tuotantoalueiden  saartamaksi jäävälle asutukselle aiheutuvia haittoja ja lieventää myös useita aiemmin tässä  valituksessa esiin tuotuja luontohaittoja. Aluevaraus tulee poistaa vaihemaakuntakaavasta.  

Vatulan-Ulvaanharjun valtakunnallinen maisema-alue  

Maisemavaikutusten arviointi ei myöskään ole tunnistanut esimerkiksi valtakunnallisesti  arvokkaalle Vatulan-Ulvaanharjun maisema-alueelle avautuvan näkymän osalta aiheutuvia laajoja  maisemahaittoja. Maakunnallisesti tärkeät maisema-alueet on jo lähtökohtaisesti unohdettu.  

Vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksiin sisältyvä ohje säilyttää  

“maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot uusilla  rakennuspaikoilla kiinnittämällä erityistä huomiota sijaintiin”,  

on mahdoton tehtävä, kun sijainti on maakuntakaavan kaavamerkinnällä määritelty.  

Maakunta ei voi olla välinpitämätön omien vaikutusarviointiensa osalta ja sysätä kuntien  yleiskaavoituksen harteille ja vastuulle seudullisia ja merkittäviä, jopa valtakunnallisen  mittapuun mukaan aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia.  

Elonkirjo ja energia vaihemaakuntakaavan maisemallinen vaikutusarviointi on lisäksi koottu  pirstaleisesti ja eriaikaisesti. Eri tahot ovat tuottaneet eri tavoin tehtyjä ja kuvattuja  maisemavaikutusarviointeja, kuten esimerkiksi Parkanon kaupungin alueella tehty arviointi osoittaa.  Maisemavaikutuksia yhdistävä vaikutusarviointikooste ja synteesiraportti eivät vastaa  tasapuolisuuden ja menetelmällisen yhdenmukaisuuden vaatimusta. Katsommekin, että  maisemavaikutusten maakunnallinen arviointi ja periaatteet olisi tullut tarkistaa koko  maakunnan osalta viimeistään uudistuneen oppaan ilmestyttyä. (Maisemavaikutusten arviointi,  YM 2024:29¹⁶, s 53).  

16 Maisemavaikutusten arviointi, YM 2024:29 

33  

Vatulan-Ulvaanharjun maisemalliset arvot 

Konikallion tuulivoima hankealue (nro 19) sijoittuu Vatulanharju-Ulvaanharjun Natura-alueen  (FI030901) välittömään läheisyyteen ja pieneltä osin jopa Natura-alueelle.  

Natura-tietolomakkeessa Vatula-Ulvaanharjua kuvataan seuraavasti:  

valtakunnallisesti arvokas harju; geologisesti erittäin merkittävä ja biologisesti merkittävä.  Vatulanharju-Ulvaanharju on myös valtakunnallisen harjujen suojeluohjelman (HSO) kohde sekä  tärkeä 1E-luokan pohjavesialue (0214351, 1E).  

Vatulan-Ulvaanharju nostettiin valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden joukkoon  osana laajempaa Pirkanmaan harjumaisemat -kohdetta vuonna 2021 (no 48, VAMA 2021¹⁷). Perusteluissa mainitaan, että  

harjut ovat ”kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, jotka ovat  

muodostuneet kulkureiteiksi, asutusmaiseman rungoksi ja matkailullisesti merkittäviksi  näköalapaikoiksi.” Harju kehystää Kelminselän maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa ja  valtakunnallisesti arvokas rakennusperintökohde Kyrönkaankaantie kulkee harjun alapuolelta.  

Vatulanharju ympäristöineen on merkittävä virkistysympäristö, joka vaihemaakuntakaavassa  sijoittuu matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue -kaavamerkinnän piiriin. Vatulanharjun erityispiirteenä on harjun laelta kymmenien kilometrien päähän suuntautuva  avoin näkymä. Harjun alapuolelle rakennettavat tuulivoimalat rikkoisivat tämän autenttisen maisemanähtävyyden.  

Jo päättyneessä Konikallion tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessissa nähtiin  harjun maisemalliset arvot suppeasti vain sulkeutuneen metsämaiseman arvona, mutta  yhteysviranomaisena toiminut Pirkanmaan ELY-keskus arvioi maisemavaikutusten olevan suuret  kielteiset. Erilaiseen tulkintaan vaikutti yhteysviranomaisen mukaan se, että Vatulanharjun ja  Ulvaanharjun aluetta tarkasteltiin YVA:ssa osana koko Pirkanmaan harjumaisemat -kohdetta.  Yhteysviranomaisen mielestä Vatulanharjulle aiheutuvaa vaikutuksen merkittävyyttä ei voida  kuitenkaan pitää arvioidun mukaisena, kun huomioidaan sijoittuminen harjuun nähden,  tuulivoimaloiden koko (350 m) ja harjulta hankealueelle suhteutuva katselukorkeus. 

Vuonna 2024 julkaistu Ympäristöministeriön ohje Maisemavaikutusten arviointi  tuulivoimarakentamisessa päivittää arviointikriteerejä. Pidämme merkittävänä puutteena, että  tätä ei huomioitu vaihemaakuntakaavan laatimisessa. Ohjeen mukaan tuulivoima-alueen  vaikutukset maisemakokonaisuuteen määräytyvät  

maisemakokonaisuuden ominaisuuksien sekä tuulivoima-alueen sijainnin ja mittasuhteiden  perusteella. Maiseman katsotaan sietävän paremmin tuulivoimaloita, mikäli alueella on jo  ennestään ihmisen tekemiä rakennelmia tai teollisluontoista maankäyttöä. 

Vatulanharjulta avautuu asumaton yhtenäinen metsäalue, jossa ei näy rakenteita.  Talousmetsien normaali käsittely ei aiheuta merkittäviä muutoksia laajaan maisemakuvaan.  Konikallion tuulivoimarakentamisen voidaan arvioida vaikuttavan suuresti maiseman  herkkyyteen: alueella on  

¹⁷ Pirkanmaa VAMA 2021 s.38, Pirkanmaan harjut kohde 48 

34  

”maisemallista merkitystä ylimaakunnalliselle, virkistyskäytölle, luonto- tai kulttuurimatkailulle;  maisemakuva on yhtenäinen ja eheä sekä vaikuttava; vaikutuskohteella on erityistä merkitystä  seudun maiseman piirteiden tai identiteetin hahmottamisen kannalta 

(taulukko 8, s. 86).  

Vatulanharjun maisemanähtävyyden kannalta teollisen mittaluokan tuulivoimalat voivat aiheuttaa  erittäin suuren visuaalisen maisemamuutoksen (taulukko 10, s. 93):  

Muutos näkyy arvioidussa kohteessa laajalle alueelle, laajoissa näkymäsektoreissa ja esteettömästi,  tuulivoimalat peittävät laajasti horisonttia. 

Vatulan-Ulvaanharjun luontoarvot  

Vatulanharju-Ulvaanharjun biologiset arvot liittyvät ensi sijassa valtakunnallisesti arvokkaaseen  paahdeympäristöön (Tukia ym. 2015¹⁸) sekä harjun pohjavesialueen lähdeympäristöihin (KHO  muu päätös 419/2021).  

Vuonna 2024 Vatulanharju-Ulvaanharju lähiympäristöineen nostettiin yhdeksi Pirkanmaan  Helmi-keskittymäksi nimellä Sata-Pirkan harjut. Ympäristöministeriön määritelmän mukaan  Helmi-keskittymät ovat  

ekologisesti merkittävien elinympäristöjen kokonaisuuksia, joilla on tiedossa olevia elinympäristöjen  kunnostushoitotarpeita. Keskittymään kuuluu harju- ja pienvesiluonnon lisäksi myös  perinnebiotooppeja ja valtakunnallisesti arvokkaita soita (esim. soidensuojelun täydennysohjelman  kohteet Porrasneva ja Sunttineva. Näin ollen keskittymäalue laajenee harjun ulkopuolelle  hankealueen suuntaan.  

Vatulanharjun-Ulvaanharjun Natura-alue kytkeytyy lähes saumatta Jämijärven ja Kankaanpään  puolella sijaitsevaan Hämeenkankaan Natura-alueeseen (FI0200024). Hämeenkangas on valittu  Satakunnan Helmi-keskittymäksi. Harjujatkumo muodostaa luontaisen ekologisen yhteyden  maakuntien välillä.  

Satakuntaliiton selvityksissä  

Hämeenkangas on tunnistettu luonnon monimuotoisuuden ydinalueeksi ja yhteys  Pirkanmaan puolelle tärkeäksi ylimaakunnalliseksi viheryhteydeksi (Satakuntaliitto 2021).  

Pirkanmaan vaihemaakuntakaavassa ekologisia yhteyksiä ei tarkasteltu, mitä voidaan pitää  merkittävänä puutteena. Kun tarkastellaan Hämeenkankaan ja Vatulanharju-Ulvaanharjun Natura alueita, Helmi-keskittymiä sekä ylimaakunnallista viheryhteyttä, niin Konikallion teollinen  tuulivoima-alue väistämättä rikkoo arvokkaan ekologisen kokonaisuuden.    

Vaihemaakuntakaavan esitys Konikallion hankealueesta on ristiriidassa AKL 28 §:n 3 momentin  kanssa, jonka mukaan  

maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa maiseman,  luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen.  

Maiseman vaalimisella tarkoitetaan etenkin valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-arvojen turvaamista, mutta myös maakunnallisesti arvokkaiden maisemien ja maisemaa muuttavan  alueidenkäytön yhteensovittamista (KHO muu päätös 755/2016).  

¹⁸ Tukia ym. 2015

35  

AKL 24 §:n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön  suunnittelussa on edistettävä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista.  

”Luonnon monimuotoisuuden edistämisen ja sitä koskevien kansainvälisten velvoitteiden kannalta  on tärkeää, että luonnonarvot ja niiden kannalta tärkeät alueet ja ekologiset yhteydet otetaan  huomioon alueidenkäytön suunnittelussa eikä niitä pirstota tarpeettomasti muulla alueidenkäytöllä”  (Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 2017)  

.  

 Konikallion hankealue rikkoo seuraavia alueidenkäyttötavoitteita:  

huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen  turvaamisesta; edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten  yhteyksien säilymistä ja huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä  viheralueverkoston jatkuvuudesta.  

Katsomme myös, että vaihemaakuntakaavoituksen maisemalle aiheuttamat vaikutukset ovat niin  mittavia, että arviointia tulee tehdä uusimman tiedon varassa ja jo pitkään odotetun oppaan  ohjaamana. Konikallio (nro 19) tulee poistaa aluevarauksista, sillä valituksenalainen kaava ei  täytä sille asetettuja vaatimuksia. Vaihemaakuntakaavan Elonkirjo ja energia hvyäksymispäätös  tulee kumota ja kaava tulee palauttaa maakuntavaltuuston käsiteltäväksi.  

YHTEENVETO  

Maakunnan liitto toteaa useissa eri yhteyksissä, että maakunnan pohjoisosiin ja luoteisiin osiin  sijoittuu merkittävissä määrin laajoja luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen  vyöhykkeitä, sillä tavoitteena on myös vaalia ja vahvistaa maakunnan ekologista verkostoa ja  lajistolle arvokkaita alueita. Katsomme, että luonnon monimuotoisuusalueista ja ekologisesta  kytkeytyvyydestä tulee pitää yksiselitteisesti kiinni hanketoimintaa ja seudullista energiantuotannon  sijoittamista rajaavina tekijöinä.  

Tuulienergian tuotantoalueita koskevaan suunnittelumääräykseen tulee lisätä:  

“Asutuksen ja seudullisten tuulivoiman välistä rajaa tulee etäännyttää vähintään 10 x voimalan  kokonaiskorkeus silloin, kun asutukselle aiheutuu ympäröivän seudullisen tuulivoiman  rakentamisesta) lähivaikutuksia kahdesta tai useammasta suunnasta.” 

36  

Kuva 10 Ylä-Satakuntalehti 2.5.2025  

Parkanon, Kihniön, Ikaalisten ja Virtain  

kuntien ja maakuntien rajoille on  

hankkeistettuna tai jo rakennettuna  

liki 250 voimalaa. Pirkanmaan maakunnan  

uusiutuvan energian  

vaihemaakuntakaavassa tavoittelema  

tuulienergiapotentiaali täydentyy  

seudullisen tuulivoiman koon alittavilla  

tuulivoima-alueilla ja teollisen  

aurinkovoiman myötä .  

Oheisesta paikallislehti Ylä-Satakunnan  

julkaisema kartta osoittaa alueita, jotka  

asettuvat jo hyvin lähekkäin. 

Kuva 11 Pirkanmaan luoteisen ja pohjoisen osan kunta- ja maakuntarajoja ylittäviä hankkeita 

Yllä olevasta kartasta puuttuu osa käynnissä olevista hankkeista. Karttakuva kuitenkin osoittaa sen,  että vaatimamme täydennykset kunta- ja maakuntarajoja ylittävien yhteisvaikutusten  huomioimisesta ovat perusteltuja. Kuva osoittaa myös sen, että Pirkanmaan alueella olevan  asutuksen ympärille syntyy hallitseva määrä tuulivoimaa. Kartalla eivät näy myöskään kaikki  teollisen kokoluokan suuret ja mittavat aurinkovoimahankkeet. 

37  

Tulisi huomioida, että käytettävissä oleva maapinta-ala lukuisten järvien pilkkomassa maisemassa  on rajallinen. Asutuksen ja muun yhteiskuntarakenteen rajoittamien laajojen  luonnonsuojelualueiden ja niitä yhdistävien metsäalueiden ekologisen kytkeytyvyyden  huomioimisen tarve on kiivaan siirtymän jopa hallitsemattoman toteutumisen vaiheessa erittäin  perusteltua.  

Vaadimme, että vaihemaakuntakaavan vaikutusarviointiaineistoa ja siihen liittyvää aineistoa  sekä täydennetään että korjataan ja se asetetaan nähtäville.  

Vaadimme myös edellä esitettyjen suunnittelua koskevien määräysten täydentämistä ja  tuulivoiman lähivaikutusalueen ympäröimäksi joutuvan asutuksen huomiointia ja sille aiheutuvien  haittojen kohtuullistamista edellä esitetyllä tavalla. Ekologinen kytkeytyvyys ja tuulivoiman  vaikutuksille herkät lajit tulee huomioida esittämällämme tavalla. Erityisesti maakotkaa ja  metsäpeuraa ja erittäin uhanalaista linnustoa sekä häiriintymiselle herkkiä lajeja koskevat seikat on  huomioitava vaatimustemme mukaisin tavoin.  

Seudulliseen tuulienergiantuotantoon tehdyt aluevaraukset Vermassalo (no4), Kangaslammit  (no12), Konikallio (no 19) ja Horhalanperä (no 30) tulee edellä esitetyin perusteluin poistaa  seudullisista aluevarauksista.  

Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan Elonkirjo ja energia hyväksymispäätös tulee kumota ja kaava  tulee palauttaa Pirkanmaan maakuntavaltuustoon uudelleen valmisteluun vaikutustenarvioinnin, kaavamerkintöjen ja kaavamääräysten täydentämiseksi.  

Parkanossa 10.5.2025  

Suomen luonnonsuojeluliiton  

Ikaalisten yhdistys ry  

Sari Jaakkola, pj Jari Rauhala, taloudenhoitaja  

Virtain- Ruoveden luonnonsuojeluyhdistys ry  

Larissa Heinämäki, pj  

Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry  

Arja Pihlaja, pj Jukka Jylhä, vpj  

SLL/ Pirkanmaan piiri ry  

Antti Virnes, pj Sari Hämäläinen, järjestösihteeri  

Karvian- Parkanon elinympäristön puolesta ry  

Kristiina Kaunisharju, pj Ismo Suksi, sihteeri 

38  

LIITTEET JA LÄHDEVIITTEET  

Liite 1, Pirkanmaan maakuntavaltuuston kokouksen pöytäkirjanote § 9, 7.4.2025,  Liite 2, Pirkanmaan maakuntavaltuuston kokous 7.4.2025, valitusosoitus  

Viite 3 Selvitys uhanalaisten lajien ja luontotyyppien keskittymistä  

(kaava.pirkanmaa-nähtävillä ollut aineisto)  

Viite 4 Taustaselitykset /Tuulienergia/Tekninen sijaintiselvitys /Tuulienergian  mahdollisuudet maakuntakaavassa Pirkanmaalla, osa1 (s.4), FCG,  

(kaava.pirkanmaa-nähtävillä ollut aineisto)  

Viite 5: KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET, LIITE 2, liitekartta 9 s.30   (kaava.pirkanmaa-nähtävillä ollut aineisto)  

Viite 6: Voimaa tuulesta Pirkanmaalla 2013, s.14,  

(maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/tuulivoima/Uudet tuulivoiman  

selvitysalueet 2013)  

Viite 7: Vastine Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta saatuihin  muistutuksiin, Maakuntahallitus 17.2 s 152,  

(kaava.pirkanmaa-nähtävillä ollut aineisto)  

Viite 8: KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET, LIITE 2, liitekartat 1–13   (kaava.pirkanmaa-nähtävillä ollut aineisto)  

Viite 9: Elonkirjo ja energia, KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET, LIITE 1,  Kokonaisvaikutusten arviointi Swego Oy  

(kaava.pirkanmaa-nähtävillä ollut aineisto)  

Viite 10: Parkanon kaupunginhallitus 04.11.2024 § 265, liitteenä  

Viite 11: Elonkirjo ja energia, Kaavaselostuksen liittteet, liite 3  

Natura-arvioinnin tarveharkinta,  

(kaava.pirkanmaa-nähtävillä ollut aineisto)  

Viite 12: Natura-arvioinnin tarveharkinta 2024 s.75,  

(kaava.pirkanmaa-nähtävillä ollut aineisto)  

Viite 13: Elonkirjo ja energia, Natura-arvioinnin tarveharkinta s 75  

Viite 14: Aurinkovoimaloiden vesienhallinta ja luontoteot turvatuotannosta  poistuneilla alueilla, Tapion raportteja 78  

Viite 15: Elonkirjo ja energia, Suositut luontokohteet, Taustaselvitys 24.4.2023  Pirkanmaan vaihemaakuntakaava Elonkirjo ja energia diat 15-19,  

(kaava.pirkanmaa-nähtävillä ollut aineisto)  

Viite 16: Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:29, YM 2024:29, verkkojulkaisu  Viite 17: Pirkanmaan VAMA 2021, Pirkanmaan harjut kohde 48/ SYKE  Viite 18: Tukia, H., Hämälainen, J. ja Ryttäri, T. (toim.) (2015):  

Harjumetsien paahde-elinympäristöverkostot. Metsien hoidon  

vaikutukset harjuluontoon, maisemaan ja paahdelajiston  

monimuotoisuuteen. Suomen ympäristö 2/2015  

.  

.