Jos talousmetsään haluat mennä nyt – takuulla yllätyt

Suomen metsien tilanne puhututtaa ja teiden varsilta näkyvät harvapuiset riutuneet metsät hämmästyttävät. Mikä on suomalaisen metsätalouden nykyhetki, tulevaisuus ja mitä pitäisi tehdä eri tavalla? Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri, Valkeakosken luonnonsuojeluyhdistys, Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys, Lempäälän lukion llmastosoturit ja Lempäälän kirjasto järjestivät 10.9. paneelikeskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin juuri näitä kysymyksiä. Paneelikeskustelun aiheena oli Pirkanmaan metsien monimuotoisuuden edistäminen. Ennen varsinaista paneelikeskustelua ääneen pääsivät monimuotoisen metsänhoidon sekä jatkuvan kasvatuksen asiantuntijat.

Monimuotoinen metsänhoito ja jatkuva kasvatus

Monimuotoisen metsänhoidon asiantuntija kertoi metsän monimuotoisuuden elävän erilaisista puista. Suomen metsissä elää noin 20 000 eliölajia, joista noin kolmasosa ovat elävien puiden seuralaislajeja. Noin neljäsosa taas elää kuolleessa puussa eli lahopuissa. Hän korosti siten myös lahopuiden roolia metsien biodiversiteetin ylläpitämisessä.

Muita keinoja metsien monimuotoisuuden säilyttämiseen hän mainitsi tiheiköiden, säästöpuiden ja tekopökkelöiden pitämisen metsissä sekä monilajisen puuston kasvatuksen. Hän korosti arvokkaiden luontokohteiden sekä vanhojen ja erityisten puiden säästämistä hakkuissa. Valtakunnallisella tasolla metsiä voi myös suojella esimerkiksi METSO-suojeluohjelman kautta.

Jatkuvan kasvatuksen asiantuntija kertoi sen mahdollisuuksista toimia parempana vaihtoehtona monimuotoisen metsän näkökulmasta. Jatkuvassa kasvatuksessa ei tehdä päätehakkuita eli avohakkuita ollenkaan, vaan hakkuut tehdään harvennushakkuina. Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä harvennustavat ovat suurin taloudellisen tuloksen määrittäjä.

Panelistit ja kestämättömät hakkuumäärät

Paneelissa metsien tilasta ja tulevaisuudesta keskusteli erilaisia asiantuntijoita metsänhoitajista taiteilijoihin. Jokaisella heistä on omanlainen metsäsuhteensa, joka on muodostunut elämän aikana. Metsäsuhteet olivat muodostuneet omien harrastusten, elinkeinon ja harrastusten kautta tai metsä on toiminut heille inspiraation lähteenä. Metsäsuhteen lisäksi lähestyminen aiheeseen vaihteli panelisteilla, sillä se perustui jokaisen omiin kokemuksiin ja näkemyksiin.

Paneelissa keskusteltiin yleisesti metsätaloudesta, metsien hakkuumääristä sekä kestävyysajattelusta metsätaloudessa. Metsätaloudesta keskustellessa panelistit nostivat esiin myös metsien virkistyskäytön, monimuotoisuuden vaalimisen sekä velvollisuuden metsien säilyttämisestä tuleville sukupolville. Yhtenä kysymyksenä panelisteille oli hakkuumäärien tilanne Suomessa. Hakkuumäärät ovat tällä hetkellä kestämättömällä tasolla, ja paneelista nousi esiin metsien uudistamisiän lasku 20 vuodella viimeisen 30 vuoden aikana. Metsien suojelu puhututti myös erityisesti Euroopan unionin biodiversiteettisäädöksen suojeluvaatimuksen tiimoilta. Unionin biodiversiteettisäädöksen mukaan 10 prosenttia Suomen metsistä tulisi suojella. Metsien suojelu herätti pohdintaa suojeltavien metsien kriteereistä, niiden sijainnista sekä ominaisuuksista. 

Metsäkato ja Suomen metsätalous kestävälle pohjalle

Metsäkato eli metsän pinta-alan häviäminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen sekä vähentää hiilinieluja. Panelistit keskustelivat metsäkadon syistä, joita löytyi hallinnosta, rakentamisbuumista sekä energiateollisuudesta. Paikallisena esimerkkinä nostettiin esiin LemPi-metsä, jota uhkaa moottoritien raivaaminen ja nykyisen kaavoituksen mukainen rakentaminen. Nämä uhkaavat alueen biodiversiteettiä ja vievät monilta uhanalaisilta eläimiltä kodin.

Panelistit kommentoivat Suomen metsätalouden kestävyyden parantamista puuteollisuuden uudistamisella. Tällä hetkellä merkittävä osa kaadetusta metsästä menee sellu- ja energiateollisuuteen. Yhtenä ratkaisuna metsäteollisuuden uudistukselle paneelissa pohdittiin keskittymistä laadukkaiden puutuotteiden valmistamiseen. Laatupuun tavoittelu ja sen jalostaminen kestäviin tuotteisiin sekä puurakentamiseen mahdollistaisi hiilen sidontaa pidemmäksi aikaa. Paneelikeskustelusta nousi selkeästi esiin tarve puuteollisuuden asennemuutokselle.

Metsäisiä unelmia

Paneelin loppupuolella käännettiin katse nykyhetkestä tulevaisuuteen.  Jokaisella panelistilla oli omanlainen metsäsuhteensa ja käsityksensä metsistä, näin ollen heillä oli myös omat metsään liittyvät unelmat. Panelistit kuvailivat unelmiensa metsiä seuraavasti: moni-ikäinen ja monilajinen metsä; unelmien talousmetsä, jossa enemmän erilaisia puita, lähteitä ja puroja; koskematon metsä, jossa villi elämä voi luoda oman ekosysteeminsä rauhassa ilman kenenkään häirintää ja metsä, joka ei kaipaa suojelua, sillä siellä olisi kaikkea, kuten hömötiaisia ja liito-oravia.

Tilaisuus alleviivasi tarvetta kestävämmälle metsätaloudelle, jota sanoittivat asiantuntijat, panelistit sekä yleisö. Keinoja kestävämmälle metsätaloudelle on, niiden käyttöönotto vaatii laajaa asennemuutosta sekä metsäteollisuuden toiminnan uudelleen pohtimista. Metsien monimuotoisuuden vaalimista tulisi toteuttaa mahdollisimman laajalti, jotta tulevaisuudessakin olisi mitä vaalia.

Teksti ja kuva: Vilma Romppainen