Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pirkanmaan piiri

Pirkanmaa
Navigaatio päälle/pois

Virtain Vaskisalon vir­kis­tys­käyt­tö ei edellytä hakkuita

Metsähallitus suunnittelee hakkuita Vaskisaloon, vaikka suosittua virkistysaluetta on esitetty suojeluun jo useamman kerran. Hakkuut heikentävät virkistysarvoja, alueella esiintyvän liito-oravan elinaluetta ja alueen arvokkaampien kuvioiden luontoarvoja reunavaikutusta lisäämällä. Harvennuskuviolta on tavattu kehittyvää luonnontilaa ilmentävää lajistoa ja kotelosieni-laji, josta on koko maasta vain muutama havainto. 

Luonnonsuojeluliiton Virtain-Ruoveden yhdistys ja Pirkanmaan piiri vaativat Metsähallitusta luopumaan Vaskisalon hakkuusuunnitelmista. Hakkuita on suunniteltu vanhaan 120-vuotiaaseen männikköön, jollaisia valtiolla ei käytännössä enää ole Etelä-Suomessa suojelualueiden ulkopuolella. Myös nuoremmilla hakkuukuvioilla on luontoarvoja, alueet toimivat muun muassa liito-oravan ruokailualueina. Alueille on myös syntymässä runsaasti monimuotoisuudelle arvokasta lahopuustoa. 

Vaskisalon virkistysalueelle on suunniteltu laajoja hakkuita. 120-vuotias männikkö kuvassa vihreällä.

Vaskisalo on pitkänomainen ja kapea saari, jonka yhdistää mantereeseen silta. Alueen sijainti lähellä Virtain keskustaa tekee kohteesta helposti saavutettavan. 

”Alueella kiertävä luontopolku on ahkerassa käytössä ja paikalliset käyvät alueella sekä marjastamassa, sienestämässä ja nauttimassa monimuotoisesta luonnosta”, SLL Virtain-Ruoveden yhdistyksen puheenjohtaja Larissa Heinämäki toteaa. 

Harvennukset kapealla saarella heikentävät olennaisesti alueen viihtyvyyttä altistamalla sen järveltä puhaltaville tuulille. Harventamattomat tiheiköt ovat merkittäviä elinympäristöjä myös lukuisille linnuille. Harventaminen poistaa alikasvosta ja pienentää latvuspeittävyyttä, minkä todettu vähentävän esimerkiksi metsäkanalintujen lisääntymismenestymistä. 

Hakkuukuvioilta on tavattu kymmeniä kääväkkäitä, jotka kertovat kohteen olevan kehittymässä luonnontilaiseksi. Yksi havaitusta lajeista oli liekkirihma-kotelosieni (Anthina flammea), josta laji.fi -lajitietokannassa on vain viisi havaintoa koko Suomesta. Havaintoja on niin vähän, että lajin uhanalaisuutta ei ole pystytty arvioimaan ja laji on luokiteltu puutteellisesti tunnetuksi.

Liekkirihma (Anthina flammea) on pieni, muutaman sentin korkuinen kotelosieni. Kuva: Leena Hammar/laji.fi

”Harvennuksissa menetetään luonto-arvoja, joista emme edes tiedä vielä tarpeeksi. Valtaosa suomalaisista toivoo, että valtio keskittyisi meidän yhteisissä metsissämme vahvemmin turvaamaan monimuotoisuutta, torjumaan ilmastonmuutosta ja vahvistamaan virkistyskäyttömahdollisuuksia jatkuvien kokonaisuutta heikentävien hakkuiden sijaan”, Heinämäki sanoo. 

Yhdistykset esittävät, että hakkuista luovutaan alueen luonto- ja virkistysarvojen turvaamiseksi ja Vaskisaloon perustetaan viimein suojelualue. 

 

Lisätietoja:

Larissa Heinämäki
Luonnonsuojeluliiton Virtain-Ruoveden yhdistys ry, puheenjohtaja
p. 040 776 2797
larissa.heinamaki@iki.fi

Anne Hirvonen
Luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry, aluesihteeri
p. 045 233 6356
pirkanmaa@sll.fi

Kuvia medialle.

Avauskuvassa Vaskisalon 120-vuotiasta männikköä. Kuva: SLL Pirkanmaa.

Alueelta tehtyjä lajihavaintoja voi tarkastella laji.fi -tietokannasta. Alueelle tehdyt metsänkäyttöilmoitukset löytyvät Metsäkeskuksen Metsään-sivustolta otsikon Hakkuuaikomukset alta.