Perusteettomat karhuluvat tulee kumota
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry on valittanut Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Pirkanmaalle kolmen karhun kannanhoidolliseen metsästämiseen myönnetyistä luvista yhdessä paikallisyhdistysten kanssa. Mänttä-Vilppula-Ruovesi-Virrat alueelle on myönnetty kaksi ja Längelmäveden yhteislupa-alueelle Oriveden-Juupajoen seudulle yksi kannanhoidollinen poikkeuslupa.
Kannanhoidollisen karhunmetsästyksen tarkoituksena on pitää karhukanta kestävällä tasolla vahvan karhukannan alueilla. Pirkanmaalla karhukanta ei ole vahva ja vakiintunut, vaan Pirkanmaa kuuluu Pohjois-Hämeen vahvistuvan karhukannan alueeseen, jonka kautta karhut kulkevat vahvan karhukannan alueelta idästä lännen leviämisvyöhykkeelle, jossa karhuja on vähän. Karhun kanta-arvio 2020 mukaan (s. 9) esimerkiksi Pohjois-Karjalassa vahvan karhukannan alueella viimeisen kolmen vuoden aikana (2018‒2020) on kannanhoidollisessa metsästyksessä kaadettu 27, 34 ja 51 aikuista naaraskarhua, kun vastaavat luvut Pohjois-Hämeessä ovat 2, 0 ja 0.
“Lupapäätöksissä ei ole riittävällä tavalla esitetty, mitä vaihtoehtoisia toimia on jo toteutettu ennen päätöksen antamista”, piirin suurpetokoordinaattori Marjaana Laaksonen toteaa.
Poikkeusluvissa on vedottu osin vanhoihin vahinkoihin. Vahinkoja ei ole kuvattu tarkasti, eikä ole esitetty, millä tavoin vahinkoja on pyritty estämään. Vahinkojen arvoa tai merkitystä ei siten pysty arvioimaan. Päätöksissä ei ole esimerkiksi esitetty, montako mehiläispesää karhut ovat tuhonneet, ovatko mehiläispesät olleet suojattu sähköaidoilla, onko sähkö ollut vahinkoaikaan päällä tai millainen teho sähköpaimenissa on ollut. Päätöksissä ei myöskään kerrota tarkemmin, miten vahinkoja aiheuttaneita karhuja on yritetty karkottaa. Lisäksi haettu lupa-alue on niin laaja, ettei metsästys näytä tavoitteellisesti kohdistuvan vahinkoja aiheuttaneisiin yksilöihin.
“Vahinkoperusteisissa poikkeusluvissa edellytyksenä on, että metsästys kohdistetaan vahinkoja aiheuttaneeseen yksilöön valikoiden, rajoitetusti ja valvotuissa oloissa”, Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikko Tapani Veistola toteaa.
Luontojärjestöt katsovat, että kannanhoidollisen metsästyksen tulee perustua lakisääteisiin perusteisiin. Myös EU:n tuomioistuin on jo vaatinut Suomelta tarkempia poikkeuslupaperusteita. Karhunmetsästysaika alkaa 20.8.2021, joten hallinto-oikeudelta on pyydetty lupien toimeenpanokieltoa muutoksenhaun ajaksi.
Pirkanmaalla 17.08.2021
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
Hannu Raittinen Anne Hirvonen
puheenjohtaja aluesihteeri
Lisätietoja:
Marjaana Laaksonen
suurpetokoodinaattori
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
puh. 050 591 1663
email. marjaana.laaksonen@sll.fi
Tapani Veistola
ympäristöpäällikkö
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
puh. 0400 615 530
email. tapani.veistola@sll.fi
Artikkelikuva: Zdenek Machacek/Unsplash