Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pirkanmaan piiri

Pirkanmaa
Navigaatio päälle/pois

Kannanotto Pirkanmaan alueen kai­vos­hank­kei­siin 

Nyt on valintojen aika. 

Ylöjärven 1960-luvulla suljetun Haverin kultakaivoksen rikastushiekka-altaat vuotavat Kirkkojärveen muun muassa syanidiyhdisteitä sisältäviä happamia pintavesiä. Ylöjärven kunta joutuu korjaamaan tilanteen kalliisti kuntalaisten pussista, koska alueella toiminutta yhtiötä ei enää ole. Ylöjärven Parosjärven suljettu kultakaivos on kunnan toinen saasteharmi, jonka kunnostamiseen tulee uppoamaan rahaa. Tämän avolouhoksen vesi on hapanta ja arseenipitoista myös alueelta laskevassa purossa aina Näsijärveen saakka, jonka pohjasedimenteistä on luettavissa kaivoksen aktiivitoiminnan aikaisesti huikeat arseenipitoisuudet.  Arseenikuormitus on edelleen yli kaksinkertainen normaalitilanteeseen verrattuna (Ramas-hanke: Ihmisen aiheuttamat arseenipitoisuudet). Armeijan koeräjäytyskenttänä toiminut rikastushiekka-allas tuottaa voimakkaasti arseenipitoista pölyä.

Akaassa Kylmäkosken kaivoksen toiminta loppui 1970-luvulla, mutta jätealueella jokeen vuotavan veden nikkelipitoisuudet ovat kohonneet. Edessä on ensin kallis selvitystyö ja sen jälkeen mahdolliset yritykset stabiloida tilanne. 

Huittisten kultakaivoksella Dragon Mining on joutunut aloittamaan sivukivikasojen happamien, ojaan johdettavien suotovesien neutraloinnin kalkilla. Kenen kustannuksella happamia, metallipitoisia suotovesiä hallitaan sen jälkeen, kun yhtiön valvontavelvoite kolmen vuosikymmenen jälkeen loppuu? Kaivosten sivukivivuorien synnyttämä rasitus vesistöille voi hyvinkin kestää vuosisatoja.

Orivedellä Dragon Miningin ja sitä edeltävän Outokumpu-yhtiön kullankaivuun jäljiltä on kaksi järveä saastunut. Kaivoskuiluissa odottaa poistamista tonneittain laitonta kaivosjätettä. Myös Ruotsissa yhtiö on jättänyt ympäristövelvoitteitaan hoitamatta.

Näistä esimerkeistä huolimatta ympäri Pirkanmaata on vireillä uusia kaivoshankkeita ja vanhojen laajennuksia. Haluammeko todella valita lisää edellä kuvatun kaltaisia ongelmia ja kustannuksia, vai onko aika valita toisin? Kunta voi vaikuttaa kaavoituksella alueensa maankäyttöön kaivosyhtiöiden tarpeisiin. Vaalit ovat tulossa, ja kuntalaisten on syytä olla selvillä ehdokkaiden näkemyksestä kaivosasioihin. Huolehditaan siitä, että meillä, lapsillamme ja heidän lapsillaan on kaikilla terveellinen ympäristö ja asianmukaiset mahdollisuudet siitä huolehtimiseen. 

Laura Lehtinen, Ei kaivoksia Nokialle -ryhmän perustaja, Nokia
Liisa Lilvanen, Akaan ympäristöyhdistys ry, puheenjohtaja
Markku Heritty, SLL:n Valkeakosken yhdistys ry, puheenjohtaja
Hannu Raittinen, SLL:n Ylöjärven yhdistys ry, puheenjohtaja
Pekka Heikura, Oriveden seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, puheenjohtaja
Outi Rossi, Kansalaisten kaivosvaltuuskunnan taidetoimikunta, Pälkäne (kesäasukas)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden mielipide-palstalla toimituksen toimittama 28.5.2021. Tässä kirjoitus alkuperäisessä muodossaan. Avauskuvassa Ylöjärven Haverin suljettu kultakaivos, kuva: Teme007 (CC-BY-SA-3.0).

Vastaa kaivosvaalikoneen kysymyksiin!

Kaivosvaalikone vie kuntavaaliehdokkaat ja äänestäjät malminetsinnän ja kaivostoiminnan peruskysymysten ääreen kuntavaaleissa.  Kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut 26.5 ja varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 13.6.2021. Monelle äänestäjälle tämä on erittäin keskeinen ja tärkeä aihe, mutta useimmat muut vaalikoneet ohittavat kaivosteeman.

Kaivosvaalikoneen on toteuttanut Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry. Yhdistyksen tavoitteena on edistää paikallisten ihmisten, elinkeinojen ja yhteisöjen oikeuksia ja ympäristöarvoja siellä, missä on suunniteltua, olemassa olevaa tai lakkautettua kaivostoimintaa.