TIEDOTE 18.3.2020: Tavase Oy:n tarpeeton tekopohjavesihanke vaarantaa luontoarvot
Pälkäneen Vehoniemen-Isokankaan harjualueelle kaavaillut järviveden suuret imeytysmäärät vaarantavat alueen erityiset luontoarvot ja alueen pohjaveden. Suunnitellut imeytysmäärät ovat merkittävästi muita vastaavia laitoksia suurempia, eivätkä ne vastaa imeytyskokeiden tuloksia. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi vuodelta 2003 on vanhentunut, sillä suunnitelmat ovat sittemmin merkittävästi muuttuneet.
Tavase Oy hakee tekopohjavesilaitoksen rakentamis- ja valmistelulupaa Pälkäneen Vehoniemen-Isokankaan herkälle harjualueelle lähelle Keiniänrannan ainutlaatuista Natura-aluetta. Laitokselle ei ole tarvetta, sillä talousvettä voidaan tuottaa kriisitilanteissakin ympäristöystävällisemmin riittävästi ja edullisemmin nykyisiä pinta- ja pohjavesilaitoksia kehittämällä. Vedenkulutus on laskenut sekä Tampereella että lähikunnissa yli 40 vuotta väestönkasvusta huolimatta.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry esittää hakemuksen hylkäämistä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle jättämässään muistutuksessa. Laitoksen toimintaan liittyy paljon epävarmuuksia. Yhtiön suunnitelman mukaiset erittäin suuret määrät esikäsittelemätöntä järvivettä muodostavat merkittävän riskin ympäristön pilaantumiselle, alueen pohjavedelle ja uhanalaisille luontotyypeille.
Esimerkiksi Ruotsissa imeytettävä järvivesi esikäsitellään. Vesialan asiantuntijoiden mukaan suunnitellut erittäin suuret imeytysmäärät ovat pinta-alaan nähden myös fysikaalisesti mahdottomia. Yhtiön tekemissä koeimeytyksissä on käytetty järviveden sijaan pohjavettä sekä merkittävästi pienempiä imeytysmääriä.
Yhtiön tekemä hankkeen ympäristövaikutusten arviointi YVA on tehty vuonna 2003 eli 17 vuotta sitten. Hakemussuunnitelma on muuttunut alkuperäisestä sekä imeytysalueiden sekä -menetelmien osalta. Näin suuren ja alkuperäisestä merkittävästi muuttuneen hankkeen osalta uusi YVA on välttämätön, eikä valmistelulupaa tule myöntää, ennen kuin ympäristövaikutukset on arvioitu muuttuneiden aluerajausten ja uusien menetelmien pohjalta.
Läheisellä Keiniänrannan Natura-alueella esiintyy uhanalaisia luontotyyppejä, kuten tervaleppäkorpea, tervaleppäluhtaa ja kosteaa tervaleppävaltaista lehtoa. Luonnonsuojelulain suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluva tervaleppäkorpi on arvioitu luontotyyppinä Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Keiniänrannan tervaleppäkorpi on maamme edustavimpia ja yhdessä alueen muiden tervaleppävaltaisten luontotyyppien kanssa kokonaisuus on ainutlaatuinen.
Nämä luontotyypit ovat täysin riippuvaisia pohjaveden hydrologiasta ja ovat käytännössä Syrjänharjusta purkautuvan lähdeveden varassa. Harjuun pumpattavan järviveden kemiallinen koostumus poikkeaa luontaisen sadeveden koostumuksesta ja vaikuttaa pohjaveden hydrologiaan: on selvää, että imeytyksellä on haitallisia vaikutuksia Natura-alueen luontotyyppeihin. Jo pieni muutos pohjaveden tasossa vaikuttaa kohteen vesitalouteen, sillä alue on kauttaaltaan hyvin tasainen eikä korkeuseroja juuri ole.
Keiniänrannan Natura-aluetta koskeva arviointi vuodelta 2019 on puutteellinen, sisältää virhelähteitä sekä vääriä johtopäätöksiä. Koko hankealueella pitäisi toteuttaa uusi YVA-arviointi, kuten ympäristöjärjestöt ovat toistuvasti vaatineet.
Tavase Oy:n hakemuksessa imeytysalueita on näennäisesti siirretty ja kasvatettu, mikä ei muuta perusperiaatetta, jonka KHO totesi päätöksessään (KHO 2018:121) vaarantavan Keiniänrannan Natura 2000 -alueen. Pirkanmaan Ely-keskus on huomauttanut asiasta lausunnossaan, myös Metsähallitus esittää lausunnossa huolensa Natura-alueen heikentymisestä.
Lisäksi muistutuksessa huomautetaan, että Kangasalaa ja Pälkänettä koskevat hakemukset tulee käsitellä samalla kertaa, sillä pilkkominen on hallintolain vastaista. Edelleen huomautetaan, että asiaa AVI:ssa käsitellyt virkamies on esteellinen, sillä hän on valmistellut asiaa aiemmin Pirkanmaan Ely-keskuksessa.
Lisätietoja:
SLL Pirkanmaan piiri ry:n muistutus 16.3.2020
Artikkelikuva: Tekopohjavesihanke uhkaa Keiniänrannan Natura-aluetta, jossa esiintyvät uhanalaiset luontotyypit, tervaleppäkorpi, tervaleppäluhta ja tervaleppävaltainen kostea lehto muodostavat koko maan mittakaavassa edustavan ja erityisen kokonaisuuden, joka on täysin riippuvainen pohjaveden tasosta ja harjun lähdevesistä.
Tampereella 18.3.2020
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
pirkanmaa@sll.fi