Lumpeenlehti ja lumpeennuppu lammessa tai järvessä.
Kuva: Margareta Sundell

Tavoitteemme

Tavoitteenamme on monimuotoisen luonnon, elinkelpoisen ympäristön ja kulttuuriperinnön suojeleminen sekä luontoarvojen vaaliminen Nurmijärvellä.

Innostu luonnosta ja lähiympäristöstä

Nurmijärven Luonto pitää huolta luonnosta ja lähiympäristöstä vapaaehtoisvoimin. Tavoitteenamme on monimuotoisen luonnon, elinkelpoisen ympäristön ja kulttuuriperinnön suojeleminen sekä luontoarvojen vaaliminen Nurmijärvellä. Järjestämme luontoretkiä ja -tapahtumia. Yhdistyksen kevät- ja syyskokousten yhteyteen järjestämme luontoiltoja, joihin kutsutaan kiinnostavia ja ajankohtaisia puhujia.

Suojellaan luontoa yhdessä

Nurmijärven suurimmat uhat ovat elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen metsänkäytön sekä kaavoituksen myötä. Kunnan väestönkasvu lisää painetta rakentaa arvokkaille luontoalueille. Rakentamisessa pitää ottaa entistä paremmin huomioon luontoarvojen ja kaupungistumisen yhteensovittaminen.

Lisää luonnonsuojelualueita Nurmijärvelle

Tarvitsemme lisää luonnonsuojelualueita, joita Nurmijärvellä on vain alle 0,5 % kunnan pinta-alasta ja Natura-alueita n. 1,6 %. Esimerkiksi naapurikunnassa Järvenpään kaupungissa on suojelualueiden osuus n. 2,5 %. Metsäiset virkistysalueet ovat kuntalaisten hyvinvoinnin lähde.

Luonto huomioitava kaavoituksessa

Nurmijärven suurimmat uhat ovat elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen kaavoituksen myötä. Perinnemaisemat ja viheryhteydet olisi otettava paremmin huomioon kaavoituksessa.

Nurmijärven Luonto on Metsän kummi

Nurmijärven Luonto tukee Metsän Kummina Luonnonperintö-säätiön työtä luonnonmetsien elämän jatkumisen puolesta.

Luonnonperintösäätiö (perustettu 1995) suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Säätiö hankkii omistukseensa luonnonalueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen. Luonnontilaisilla metsillä on myös monen tasoisia merkityksiä ihmiselle, erityisesti suomalaiselle, jonka juuret ovat edelleen oikeassa metsässä. Vapaasti kasvavassa metsässä voi kukin omalla tavallaan jatkaa ikivanhaa metsänkävijän perinnettä esimerkiksi vaeltamalla, marjastamalla tai sienestämällä. Samalla suurten puiden katveessa ihminen voi metsässä kohdata kauneutta, joka saa pysähtymään sekä hiljaisuutta, joka muualta on lähes täysin kadonnut.

Nurmijärven Luonto ry:n säännöt

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Nurmijärven Luonto ja kotikunta Nurmijärvi. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Nurmijärven kunnan. Yhdistys liittyy Suomen luonnonsuojeluliittoon alueensa piirijärjestön kautta.

2§ Tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua sekä vaalia kulttuuriperintöä toiminta-alueellaan.
Yhdistyksen toimintamuodot ovat:

  • edistää vapaaehtoista luonnon- ja ympäristönsuojelutyötä toiminta-alueellaan
  • seurata paikallisia ympäristönmuutoksia
  • antaa lausuntoja toimialaansa liittyvissä asioissa ja tehdä aloitteita sekä esityksiä
    viranomaisille ja yhteisöille
  • valistaa, tiedottaa ja kouluttaa luonto-, kulttuuriperintö- ja ympäristöasioissa järjestämällä
    kokouksia, esitelmätilaisuuksia ja kursseja sekä viestinnän keinoin
  • elvyttää luonnonharrastusta ja -tietämystä järjestämällä luontoretkiä ja leirejä
  • edistää luontoon kohdistuvaa tutkimusta
  • perustaa tarpeen mukaan jaostoja, toimikuntia ja/tai toimintaryhmiä.


Yhdistys voi myös antaa stipendejä tai lahjoittaa rahaa tarkoitusta edistävään toimintaan.
Yhdistys voi liittyä jäseneksi toiseen yhdistykseen.

3§ Varainhankinta

Toimintansa tukemiseksi yhdistys on oikeutettu hankkimaan varoja jäsenmaksuin, keräyksin ja apurahoina, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä asianmukaisen luvan saatuaan järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia. Yhdistys voi myös harjoittaa sellaista taloudellista toimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

4§ Jäsenyys

Yhdistyksen äänivaltaisia jäseniä ovat varsinaiset jäsenet, perhejäsenet ja opiskelijajäsenet. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi hakea jokainen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt, maksamalla vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous määrää. Päätöksen jäsenyydestä tekee yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen perhejäseneksi voi päästä samassa taloudessa asuva varsinaisen jäsenen perheenjäsen maksamalla vuotuisen perhejäsenmaksun, jonka yhdistyksen syyskokous määrää. Perhejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen varsinaisille jäsenille ja perhejäsenille.

Yhdistyksen opiskelijajäseneksi voi päästä henkilö, joka opiskelee kokopäivätoimisesti ja maksaa vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous määrää. Opiskelijajäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä.

Hallitus voi kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi luonnonsuojelussa erityisen ansioituneen henkilön. Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa.


Yhdistyksen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö, yritys tai säätiö, joka kannattaa yhdistyksen tarkoitusperiä ja maksaa vuotuisen kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa, mutta ei äänivaltaa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Yhdistyksestä eroaminen

Jos jäsen tahtoo erota yhdistyksestä, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava eroamisestaan yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan, mutta hän on velvollinen maksamaan jäsenmaksun koko kuluvalta toimintavuodelta. Jäsenmaksun laiminlyömisen johdosta jäsen katsotaan eronneeksi, ellei hän ole maksanut jäsenmaksua toimintavuoden loppuun mennessä.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä yhdistyslaissa määritellyillä perusteilla. Päätöksen erottamisesta tekee yhdistyksen hallitus.

6 § Jäsenmaksut

Yhdistyksen varsinainen jäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jota kutsutaan näissä säännöissä jäsenmaksuksi.

Muita jäsenmaksulajeja ovat perhejäsenmaksu, opiskelijajäsenmaksu ja
kannatusjäsenmaksu. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Jäsenmaksut voivat olla erisuuruisia eri jäsenryhmien välillä. Varsinaiselta jäseneltä voidaan periä alennettua vähävaraisten jäsenmaksua vähävaraisuuden perusteella. Kaikkiin jäsenmaksuihin sisältyy jäsenen jäsenmaksu yhdistykselle sekä yhdistyksen jäsenmaksuosuus alueelliselle piirille ja liitolle kyseisestä jäsenestä. Yhdistyksen kannatusjäsenmaksu maksetaan yksinomaan
yhdistykselle. Jäsenmaksut ja jäsenmaksutulojen jako-osuudet yhdistykselle, piirille ja liitolle päättää Luonnonsuojeluliiton liittovaltuusto.

Jäsenmaksujen suuruuden päättää yhdistyksen syyskokous.

7§ Yhdistyksen hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa syyskokouksessa valittu hallitus. Hallituksen jäsenten on oltava yhdistyksen jäseniä. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu syyskokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi valittu puheenjohtaja ja vähintään 2 ja enintään 5 varsinaista ja 0 – 4 varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Varajäsenten toimikausi on yksi kalenterivuosi. Vuosittain puolet hallituksen varsinaisista
jäsenistä on erovuorossa. Hallituksen jäsenten määrän ollessa pariton sekä ensimmäisellä kerralla erovuoro määräytyy arvalla. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus ottaa sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt keskuudestaan tai ulkopuolelta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi milloin nämä säännöt toisin määräävät. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi henkilövalinnoissa ratkaisee arpa.

Yhdistyksen hallituksen kokoukseen voi osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

8§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan tai hallituksen valitseman muun toimihenkilön kanssa.

9§ Yhdistyksen tilikausi

Yhdistyksen tilikausi ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen kevätkokousta.

10§ Yhdistyksen varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-huhtikuussa ja syyskokous syys-joulukuussa. Yhdistyksen jäsenet kutsutaan näihin kokouksiin vähintään 2 viikkoa ennen kokousta sähköpostilla tai postitetulla kokouskutsulla. Lisäksi kokouskutsu julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla.

Yhdistyksen kokouksissa on varsinaisilla jäsenillä sekä perhe- ja opiskelijajäsenillä yksi ääni henkilöä kohti. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa
2) hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus
3) käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien siitä antama lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
4) valitaan piirikokousedustajat sekä muiden tarpeelliseksi katsottujen järjestöjen kokousten edustajat
5) käsitellään muut hallituksen tai jäsenten ehdottamat ja kokouskutsussa mainitut asiat.


Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa
2) puheenjohtajan toimikauden päättyessä valitaan puheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi
3) valitaan erovuoroisten tilalle hallituksen jäsenet ja varajäsenet seuraavan vuoden alusta alkavalle kaksivuotiskaudelle
4) määrätään jäsenmaksujen suuruus seuraavalle toimintavuodelle
5) valitaan 1 toiminnantarkastaja ja 1 varatoiminnantarkastaja
6) vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle
7) vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavalle toimintavuodelle
8) päätetään tavasta, jolla kokouksiin kutsutaan
9) käsitellään muut hallituksen tai jäsenten ehdottamat ja kokouskutsussa mainitut asiat.


Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä perusteluineen kirjallisesti tai sähköpostilla hallitukselle vähintään 30 päivää ennen kokousta.

11§ Ylimääräinen kokous

Tarpeen vaatiessa hallitus kutsuu yhdistyksen jäsenet ylimääräiseen kokoukseen 9§:ssä mainitulla tavalla, mikäli yhdistyksen kokous niin päättää, hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää. Kokous on pidettävä 30 vuorokauden kuluessa sitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

12 § Ilmoittamisvelvollisuus piirille

Yhdistyksen on lähetettävä piirille ja Suomen luonnonsuojeluliitolle huhtikuun loppuun mennessä toimintasuunnitelma, talousarvio ja edellisen vuoden vuosikertomus, sekä tiedot yhdistyksen hallituksen kokoonpanosta seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksuosuuksien saamiseksi piiriltä.

13§ Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamista koskeva päätös on, ollakseen pätevä, tehtävä yhdistyksen kokouksessa sen jälkeen, kun yhdistyksen hallitus on asiaa käsitellyt. Päätös tulee voimaan, jos sitä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä. Muuttuneet säännöt on toimitettava piirille ja Suomenluonnonsuojeluliitolle niiden hyväksymisen jälkeen.

14§ Yhdistyksen purkaminen

Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan, käytetään sen varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin yhdistyksen päämääriä edistävään tarkoitukseen. Päätös yhdistyksen purkamisesta on pätevä vain siinä tapauksessa, että vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä on sitä kannattanut kahdessa toisiaan seuraavassa kokouksessa, joiden välillä on kulunut vähintään kaksi viikkoa. Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, on tehtävä ilmoitus piirille, Suomen luonnonsuojeluliitolle ja yhdistysrekisteriviranomaisille.

15§ Muuten noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.