Planetaarinen terveys – ihmisen ja luonnon yhteinen hyvinvointi

Nurmijärven Luonto ry. järjesti 22.9.2025 luontoillan, jonka aiheena oli Planetaarinen terveys. Tästä aiheesta kävi puhumassa planetaarisen terveyden lääkäri  Hanna Haveri.

Planetaarinen terveys – ihmisen ja luonnon yhteinen hyvinvointi

Tilaisuuden avasi Elina Lepistön spoken word -esitys Tikkuaski, joka johdatti aiheeseen: luonto on paikka muistoille ja mielen hyvinvoinnille.

Planetaarinen terveys ja yhteinen hyvinvointi

Hanna Haveri, LKT ja neurologian erikoislääkäri Lahdesta, on toiminut planetaarisen terveyden lääkärinä vuodesta 2021.
Planetaarisen terveyden ydinajatus on, että ihmiskunnan terveys on sidoksissa luonnonjärjestelmien tilaan.
Käsitteen taustalla on One Health -ajattelu, joka yhdistää ihmisen, eläinten ja ympäristön terveyden.
Antibioottiresistenssin yleistyminen ja zoonoosit (70 % nykyisistä tartuntataudeista) osoittavat, että ihmisten ja luonnon terveyttä ei voi erottaa toisistaan.

Kolme toisiinsa kietoutuvaa kriisiä

1. Ilmastonmuutos
2. Luontokato
3. Kansanterveyskriisi
   Näitä ei voida ratkaista erikseen, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista, poikkitieteellistä lähestymistä.

Ekologiset ja terveydelliset haasteet

• Kemikalisaatio ja lääkkeiden jätteet kuormittavat ympäristöä.
• Valo- ja melusaaste heikentävät unta ja häiritsevät eläinten käyttäytymistä.
• Luonnon pirstoutuminen estää lajien liikkumisen ja heikentää geneettistä monimuotoisuutta.
• Sota on yksi suurimmista ekologisista uhkista, tuhoaa elinympäristöjä ja aiheuttaa kärsimystä myös eläimille.

Luonnon ja terveyden yhteys

Luonto ylläpitää ekosysteemipalveluja – ilmaa, vettä, ravintoa ja elinkeinoja – joita ilman ihmiskunta ei selviä.
Mitä monimuotoisempi ympäristö, sitä monipuolisempi myös ihmisen mikrobisto ja immuunijärjestelmä.
Liiallinen hygienia ja vähentynyt luontokosketus heikentävät vastustuskykyä ja lisäävät autoimmuunisairauksia (allergiat, astma, diabetes, MS-tauti).
Lapsen ensimmäiset 1000 päivää ovat ratkaisevia mikrobiomin kehitykselle.

Suoli–aivo-akseli: Hyvä suolistomikrobisto tukee aivojen toimintaa; sen häiriöt liittyvät mm. Alzheimerin tautiin. Ruoka ja liikunta vaikuttavat ratkaisevasti tähän yhteyteen.

Luonnossa oleskelu laskee stressihormonitasoja (HPA-akseli), parantaa mielialaa, sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä kognitiivista vireyttä.

Rakennettu ympäristö ja suunnittelu

WHO:n suositusten mukaan:

• 30 % asuinalueen pinta-alasta tulisi olla puiden latvuspeitossa.
• Ikkunasta pitäisi näkyä vähintään kolme puuta.
• Lähimpään metsään saisi olla enintään 300 metrin matka.

Luonnon läheisyys tukee sekä yksilön että yhteisön terveyttä ja vähentää ennenaikaisia kuolemia.

Luonto osaksi arkea ja terveydenhoitoa

Lahti on edelläkävijä planetaarisen terveyden edistämisessä:

• Luontoaskel terveyteen -hankkeessa luodaan ympäristöjä, joissa terveelliset ja kestävät valinnat ovat helppoja.
• Kaupungin suunnittelijoita ja kouluja on koulutettu huomioimaan luonnon ja terveyden yhteydet.
• Lahdessa toimii luontoliikuntaneuvoja, joka antaa perheille käytännön vinkkejä luontoyhteyden vahvistamiseen.

Masennuksen hoitosuosituksissa luontoaltistus on jo huomioitu, ja sen vaikutuksia tutkitaan laajemmin.

Luonnon palauttavat toimet ja asenteet

• Älä vältä luontoa – siedä ja suojaudu, älä pelkää.
• Muuta nurmikot niityiksi, jätä lahopuita ja istuta kotimaisia kasveja.
• Lisää monimuotoisuutta pihoille ja yhteisöihin.
• Havainnoi ja aisti luontoa – pienet hetket, kuten sammalen tuoksu tai linnunlaulu, vahvistavat hyvinvointia.

Haveri korosti, ettei tarvita ”luontoreseptejä”, vaan pysyvää asennemuutosta:
luonto ei ole erillinen virkistyskohde, vaan elinympäristömme ja terveytemme perusta.