Nurmijärven Luonnon lausunto Hikiä – Inkoo 2×400 kV-voimajohdosta

ELY-keskukselle osoitettu mielipide/lausunto 30.12.2025

Nurmijärven Luonto ry esittää mielipiteenään, että Hikiä (Hausjärvi) – Inkoo 2×400 kV voimajohtohanke toteutettaisiin Nurmijärven alueella jo olemassa olevaa voimalinjareittiä hyödyntäen eli itäistä reittivaihtoehtoa pitkin. Nurmijärven Luonto ry on käynyt huolellisesti läpi Hikiä-Inkoo voimalinjan Nurmijärveä koskevan aineiston ja tullut siihen johtopäätökseen, että itäinen reittivaihtoehto P_H-J =
(Hyyppärä – itä-Passanmäki), sekä P_J-K, P_K-L, P_N-O (Metsä-Tuomelan jäteasema),
P_P-Q (Lopentien länsipuoli), P_P-Q (osuus Passanmäen sähköasemalle) on kaikin puolin toteuttamiskelpoisempi ja luonnon sekä ihmisten kannalta vähemmän haitallinen vaihtoehto.
P_I-Q = läntisen reittivaihtoehdon (Pitkämäki – Länsi-Passanmäki) osalta on
YVA-aineistossa tuotu esille lukuisa määrä heikennyksiä luonnolle, maisemalle ja ihmisille.

Arviointimenettelyn tarkoituksena on tunnistaa, arvioida ja kuvata hankkeen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty huolellisesti ja kattavasti useasta eri näkökulmasta. Ohjelmavaiheen jälkeen reittejä tarkennettiin ja Nurmijärven alueella mukaan otettiin itäpuolelta kiertävä vaihtoehto, joka alkaa Hyyppärän kohdalta. Osuudella on myös teknisiä alavaihtoehtoja. Tällä osuudella tarkastellaan nykyisen rinnalle sijoittuvaa maastokäytävää noin 8 kilometriä ja uutta maastokäytävää noin 71 kilometriä. Tästä itäisen vaihtoehdon osuus on noin 26 km. Listaus arvioinnin kohteista ja vaihtoehtojen vertailu:

1. Vaikutukset ilmastoon
   Suora lainaus (s.11): ”Vaihtoehtojen välillä on huomattavia eroja. Hikiä-Passanmäki välillä vähäisemmät vaikutukset muodostuvat itäisestä reittivaihtoehdosta ”.
2. Läntisen ja itäisen reittivaihtoehtojen voimajohtopituuksien vertailua:
   Hikiä-Passanmäki läntinen on 6,8 km pidempi, nykyisen johdon rinnalla kulkee 8,4 km vähemmän ja uuteen maastokäytävään sijoittuu 15 km enemmän kuin itäiseen. Näin ollen itäinen vaihtoehto on järkevämpi voimajohtopituuksien näkökulmasta.

3. Hiilivarastojen muutokset ja CO2-päästöt
   Itäisen reittivaihtoehdon arvot olivat järjestään huomattavasti parempia kuin läntisen. Kts. taulukot 6-1… 6-8
4. Reittivaihtoehtojen ilmastovaikutukset. Vaihtoehtojen vertailu ja merkittävyys.
   ”Vaikutusten yhteenvetotaulukossa (Taulukko 6-9) esitetään reittiosuuksien ja
   päävaihtoehtojen laskennallisesti selvitetyt ilmastovaikutukset. Vaihtoehtojen välillä on huomattavia eroja. Hikiä-Passanmäki välillä vähäisemmät vaikutukset muodostuvat itäisestä reittivaihtoehdosta.”
5. Kasvillisuus ja luontotyypit
   Arviot samanlaiset sekä läntisellä että itäisellä reittiosuudella.
6. Linnusto
   Arviot samankaltaiset sekä läntisellä että itäisellä reittiosuudella.
7. Muu eläimistö
   Arviot samankaltaiset sekä läntisellä että itäisellä reittiosuudella.
8. Natura-alueet ja suojelualueet
   Arviot samankaltaiset sekä läntisellä että itäisellä reittiosuudella.
   Natura-alueet
   Arvio läntisestä reittiosuudesta ”Kalkkilammi-Sääksjärvi (SAC) Kalkkilammi-Sääksjärven Natura-alue (SAC) sijaitsee Hyvinkään ja Nurmijärven rajalla. Suunnitellun [läntisen] voimajohtoreitin osuus P_I-Q sivuaa aluetta noin 60 metrin etäisyydeltä (Taulukko 10-7, Kuva 10-1). Natura-alue koostuu kolmesta erillisestä alueesta Hyvinkään ja Nurmijärven rajan tuntumassa ja on luonnoltaan hyvin monipuolinen kokonaisuus. Alueella esiintyy useita harvinaisia letto-, lähteikkö-, harju- ja vesikasvilajeja. Natura-alueella on luontodirektiivin useiden luontotyyppien esiintymiä edustavimmillaan Uudellamaalla sekä luontodirektiivin
   liitteen II kasvilajeja. Tarkempi kuvaus Natura-alueesta on esitetty alueesta
   laaditussa Natura-arvioinnissa (Liite 8).”
   Taulukko 10-9. Hikiä-Passanmäki välille itäiselle vaihtoehdolle sijoittuvien suojelualueiden suojeluperusteet, herkkyydet ympäristön muutoksille sekä muutoksen suuruus: ”Seitsemän veljeksen luonnonsuojelualue Metso-ohjelma, niitty- ja lehtoluontotyypit, liito-orava 230 m (P_J-K). Herkkyys on kohtalainen, muutoksen suuruus vähäinen kielteinen.”
9. Ekologiset yhteydet
   Arviot samankaltaiset sekä läntisellä että itäisellä reittiosuudella.
10. Maisema- rakennettu kulttuuriympäristö
    Arviot samankaltaiset sekä läntisellä että itäisellä reittiosuudella.
11. Arkeologinen kulttuuriperintö
    Läntinen reittiosuus P_I-Q: Suuri kielteinen vaikutus 2 kohteeseen.
    Itäinen reittiosuus P_H-J: Ei vaikutusta.
12. Maankäyttö

Pohjoinen osuus Hikiä – Passanmäki ja Hikiä – Passanmäki, itäinen vaihtoehto
Suunnitellun voimajohtoreitin vaikutuksen merkittävyys maankäyttöön arvioitiin pääosin vähäiseksi kielteiseksi. Vaikutukset asutukseen ja maankäyttöön yleisesti: ”Yleisesti uuteen maastokäytävään rakennettava voimajohto muuttaa asutuksen ympäristöä enemmän kuin nykyisen voimajohdon rinnalle tai paikalle rakennettava johto [itäinen]”

13. Maa- ja kiviainesten otto

Läntisen reittivaihtoehdon yhteisvaikutukset: samanaikainen kuormitus voimajohdosta ja maa- ja kiviainesten otosta.

14. Maa- ja metsätalous
Uuden johtoaukean ja reunavyöhykkeiden pinta-alatarve metsämaalla jakautuu seuraavasti:
● pohjoinen osuus Hikiä–Passanmäki läntinen 119,8 ha (+ reunavyöhyke 31,9 ha)
● pohjoinen osuus Hikiä–Passanmäki, itäinen vaihtoehto 86,3 ha (+ reunavyöhyke 35,8 ha).
Kaiken kaikkiaan läntinen reittiosuus vaikuttaa maa- ja metsätalouteen huomattavasti
enemmän kuin itäinen reittiosuus.

15. Pintavedet
Arviot samankaltaiset sekä läntisellä että itäisellä reittiosuudella.

16. Pohjavedet
Läntinen reittiosuus sijoittuisi useassa kohdassa alle 1 km:n päähän pohjavesialueesta ja vedenottoalueesta.