Tekopohjavesihanke Tavase kaatui Kangasalla ja Pälkäneellä
Tekopohjavesihanke Tavase Kangasalla ja Pälkäneellä kaatui maaliskuun lopulla 20 vuoden ja monien vaiheiden jälkeen. Asian ratkaisi korkein hallinto-oikeus, joka hylkäsi yhtiön vesilupahakemuksen sekä Kangasalle että Pälkäneelle.
Kangasalan luonto -yhdistys on tehnyt viimeisen 20 vuoden aikana lukuisia muistutuksia, lausuntoja ja valituksia hankkeesta. Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet hanketta, koska Vehoniemen-Syrjänharju ei sovellu tekopohjaveden tuotantoon. Kansallisesti tunnetulla harjulla on merkittäviä ympäristö- ja maisema-arvoja sekä luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueita.
Kangasalan luonto ry:n puheenjohtaja Markku Välimaa iloitsee KHO:n ratkaisusta. – Luonnonarvojen puolustaminen jää paljolti kansalaistoiminnan aktiivisuuden varaan. Hienoa nähdä pitkäjänteisen työn tulos. Vehoniemenharjun pelastuminen joutumasta vesisuodattimeksi antaa voimia myös tavoitella harjun rauhoittamista enemmältä maa-aineksen ottamiselta.
Kangasalan luonto ry:n varapuheenjohtaja Jorma Mäntylä on samoin tyytyväinen KHO:n ratkaisuun. – Pääargumentti lupahakemusten hylkäämisessä oli pilkkomistaktiikka, jota Tavase-hankkeessa on käytetty alusta lähtien. Loppuvaiheessa yhtiö jakoi vesilupahakemuksensa kahteen Kangasalle ja Pälkäneelle.
KHO:n mukaan hanke on kuitenkin kokonaisuus, jonka kaikkien osien on toimittava ja tuotettava mahdollisimman vähän haittaa. Koska yhden osan osalta tätä ei voitu osoittaa, molemmat osahakemukset oli hylättävä. KHO:n ratkaisu on isku pilkkomistaktiikkaa kohtaan, jota käytetään isoissa sekä suurta vahinkoa ja kustannuksia aiheuttavissa hankkeissa.
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola tähdentää KHO:n ratkaisun valtakunnallista merkitystä. – Päätös on linjassa aikaisempien vastaavien kanssa sekä meillä että EU:ssa. Natura-alueet pitää ottaa vakavasti, selvitykset tehdä riittävästi ja hankekokonaisuuksien pilkkominen ei auta niitä väistämään.