Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto luonnoksesta uudeksi ilmastolaiksi
Suomen luonnonsuojeluliitto antoi 3.9.2021 lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi ilmastolaiksi .
Lausunnossaan Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että luonnos uudeksi ilmastolaiksi on selvä parannus nykyiseen ilmastolakiin. Esitys vahvistaa Suomen ilmastopolitiikan ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä ja sen myötä Suomi sitoutuu myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Uuden ilmastolain yhteydessä on tärkeää varmistaa, että ilmastopolitiikka on yhdenmukaista kestävän kehityksen, muiden ympäristötavoitteiden ja luonnon monimuotoisuuden suojelun kanssa.
Luonnonsuojeluliitto esitti luonokseen kuitenkin vielä monia parannuksia. Luonnonsuojeluliiton lausunnnon voit lukea verkkosivulta https://www.sll.fi/2021/09/03/lausunto-luonnoksesta-uudeksi-ilmastolaiksi/
- Maankäyttösektorin päästövähennyksille ja hiilinielujen kasvattamiselle on asetettava omat tavoitteensa ilmastolaissa ja huolehdittava siitä, etteivät hiilinieluihin liittyvät epävarmuudet heikennä päästövähennystavoitteita. Tavoitteen hiilineutraalisuuden tulee perustua ihmisperäisiin lisäisiin nieluihin. Suomen maankäyttösektorin luonnollisten hiilinielujen (metsät, maatalousmaat ja hoidetut kosteikot) tasaista kasvua on tuettava.
- Ilmastolain tulee koskea kaikkia viranomaisia ja viranomaistoimia hoitavia tahoja, kuten kuntia. On hyvä, että lain velvoittavuus laajenee, mutta pykälää tulisi tarkentaa. Kunnat tulisi velvoittaa asettamaan 1,5 asteen mukaiset päästövähennystavoitteet, laatimaan ilmastosuunnitelman ja raportoimaan ilmastotoimistaan. Monet ilmastopäätökset tapahtuvat kunnissa, joten edellä mainitun avulla varmistettaisiin osaltaan ilmastolain mukaisten tavoitteiden saavuttaminen.
- On hyvä, että maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma tulee osaksi suunnittelujärjestelmää. Maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmassa tulee hahmotella toimia nielujen vahvistamiseksi ja lisäisten nielujen luomiseksi.
- Ilmastovuosikertomukseen tulee sisällyttää kaikki sektorit, mukaan lukien maankäyttösektori ja energiasektori sekä kulutuksemme aiheuttamat päästöt (ml. kansainvälinen laiva- ja lentoliikenne) ja kansainvälinen ilmastorahoitus.
- Eduskunnan rooli ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen ilmastopolitiikassa on ollut ilmastolain vahvuus ja tätä on kehitettävä edelleen.
- Esitys vahvistaa Suomen roolia uskottavana ilmastotoimijana. On tärkeää, että ilmastolain tavoitteet näkyvät selkeinä velvoitteina erityisesti ympäristölainsäädännössä.
- Ilmastotoimet on toteutettava oikeudenmukaisesti. Tarvitaan toimia, jotta ilmastoteot eivät lisää eriarvoistumista. Haavoittuvaiset ryhmät ja toimialat tulisi tunnistaa ja räätälöidä toimia myös alueellisesti.