Suomen luonnonsuojeluliitto

›

Pohjois-Savon piiri

›

Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys

Liity

Uusia metsänhoidon tuulia

Retket

–

Yhdistyksemme puheenjohtaja Sami Rissanen esittelee jatkuvan kasvatuksen ja uusia metsänhoiden pmenetelmiä omassa metsässään

Ajatuksia monitavoitteisesta harvennushakkuusta:

Tavoitteenani on, että en tarvitsisi tehdä avohakkuuta oman metsänomistusurani aikana. Olen jo nuorena saanut hoitaa taimikoita oman osuuteni. Metsän ikä on paljon ihmisen ikää pidempi. Ihminen omistaa yksittäistä metsätilaa vain lyhyen ajan metsän ikään verrattuna. Kuusi voi elää usein 200-400 vuotta, jos ihminen ei ota sitä käyttöönsä. Mänty elää 300-400 vuotta. Suomessa on tavattu yli 700-vuotiaita mäntyjä. Monet lehtipuulajien yksilöt voivat elää Suomessa pitkälti yli satavuotiaiksi.Tähän lisätään artikkelin sisältö.

Mikä on metsäluonnon tilanne?

Petri Keto-Tokoin ja Juha Siitosen kirja Puiden asukkaat kokoaa kattavasti yhteen metsäluonnon asioita. Nykyiset metsämme Etelä-Suomessa ovat metsätalouden vaikutuksesta puuntuotantometsiä. Miljoonien vuosien aikana kehittyneiden ja Suomessakin tuhansia vuosia asuneiden luonnon lajien elinympäristöt ovat monilta osin heikentyneet teollistumisen aikakaudella. Nykyisin metsälajien lajikato jatkuu edelleen voimistuen. Suomessa uhanalaisia lajeja on eniten juuri metsien lajeissa.

Mitä kenttäkerroksen kasvillisuudelle tapahtuu talousmetsässä?

Avohakkuu ja sitä seuraava maanpinnan koneellinen muokkaus aiheuttaa suuren poikkeaman luonnon tilaan. Varjoisalle elinympäristölle tottuneet varttuneen metsän lajit joutuvat väistymään suuresti lisääntyvän valon myötä, pioneerilajien tieltä. Tämän jälkeen paikalle istutettava kuusikko kasvaa 30 vuodessa tukahduttaen kaiken kenttäkerroksen kasvillisuuden. Ensiharvennuksesta alkaen kenttäkerroksen kasvillisuus alkaa hitaasti toipua, mutta ei ehdi toipumaan, koska uusi avohakkuu tulee metsän kenttäkerroksen lajien kierron kannalta aivan liian aikaisin.  

Miten auttaisin metsäluontoa?

Siksi ajattelin, ettei minun tarvitse tehdä avohakkuuta. Seuraava sukupolvi voi sitten tehdä omat valintansa. Voin viivyttää vanhojen metsien avohakkuuta jatkamalla kiertoaikaa. Kuusikon kiertoaikaa voi jatkaa ainakin 180 vuoden ikään asti. Puuston kiertoaikaa voisi jatkaa jättämällä metsän olemaan, tai kevyesti harventamalla. Valitsin yläharvennuksen, koska silloin voin hyötyä metsästä myös taloudellisesti ja koska metsäni ovat talousmetsinä kasvatettuja ja soveltuvat siihen.

Hakkuuohjeiksi konekusille annoin, että kaikki lehtipuut jätetään kasvamaan ja muurahaispesien viereiset puut säästetään. Kuolleet puut jätetään pystyyn. Metsään jätetään käsittelemättömiä kohtia ja yksittäisiä kaikista suurimpia puita jätetään kaatamatta. Tekopökkelöitä tehdään joka hehtaarille. Kaikki havut nostetaan uralle, jotta kenttäkerros jää eloon.

Screenshot

Metsäluonnon kannalta tarvitsen lisää vanhoja metsiä, metsiin lisää vanhoja puita ja lahopuuta. Hakkuun yhteydessä jätin yksittäisiä suuria puita kasvamaan ja tekopökkelöitä pystyyn. Lisäksi lahopuuta jätettiin metsään. Ajattelin lisätä lahon runkopuun määrää metsässä maltillisesti, koska vuosittain syntyy uutta lahopuuta joka tapauksessa. Oleellista on jättää lahopuut keräämättä. Tuulen ja lumen rikkomia puita jätetään metsään myös tulevina vuosikymmeninä, jolloin lahopuun määrä alkaa kasvamaan ja syntyy lahopuujatkumoa.

Harvennuksen jälkeen toteutan metsän kenttäkerroksen kasvillisuuden kannalta tarpeellista luonnonhoitoa, eli nostelen levällään olevia havuja kasoihin. Näin sammalet ja varpukasvit voivat säilyä elossa.

Hakkuusta tuleva raha on vaihdon väline. Autan metsäluontoa ostamalla metsätilan toisaalta, josta perustan uuden luonnonsuojelualueen.

Kevätterveisin

Teksti Sami Rissanen

Kuvat Tuula Hara

Ajankohtaista

Lisää artikkeleita