Kestävää kehitystä koetellaan

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ KOETELLAAN

Luontoon tulisi suhtautua samalla periaatteella kuin hallitus valtiontalouteen. Alijäämäiseksi jätetty luonnontalous on yhtä kestämätön kuin alijäämäinen valtiontalous. Luontoa tulisi ajatella viimeistään nyt tasapainon näkökulmasta. Yli varojen kuluttamista torjutaan valtion budjetissa kaikin keinoin, mutta vieläkään ei luonnontalouden alijäämää oteta samalla vakavuudella.  Luonnonvarojen kestävä käyttö ylittyy Suomessa vuosittain jo huhtikuun lopussa. Siitä eteenpäin elämme loppuvuoden vailla katetta, otamme seurauksista välittämättä elämisen edellytyksiä sekä tulevilta sukupolvilta, että jo olemassa olevilta eliölajeilta. 

Hurja meno uhkaa levittäytyä nyt jo sinnekin, missä rauhallisempi ja luonnontalouden kannalta kestävämpi elämäntapa on saanut jatkua.  Rautavaaran kaivoshanke edustaa juuri tätä.

Kansainvälisen Luontopaneelin IPBESn (The Intergovernmental Science-Policy Platform Biodiversity and Ecosystem Services)joulukuun alussa julkaisema raportti luontokadon juurisyistä on kuin tilattu kuvaamaan Rautavaaran kaivoskiistaa. Raportissa puhutaan kolmesta juurisyystä luonnon ylikuluttamisessa:

1. Vieraantuminen luonnosta ja luonnon sekä ihmisten alistaminen.
2. Vaurauden ja vallan epätasainen jakautuminen ja kasvattaminen. 
3. Oman edun ja nopeiden hyötyjen tavoittelu.

Raportissa viitataan kolonialismiin, orjuuteen, kapitalismiin ja sosialismiin. Valta ja vauraus jatkaa keskittymistä, mikä puolestaan johtaa luonnonvarojen tuhlailevaan käyttöön ja ylikulutukseen. 

Juuri alkaneen vuoden aikana käydään kamppailua kaivoksen kohtalosta Rautavaaralla. Mutta ei vain kaivoksesta, vaan myös arvoista, jotka ohjaavat Rautavaaran olemassaoloa ja tulevaisuutta. Kuin ihmeen kautta Rautavaara on säilyttänyt itsenäisyytensä; nyt itsenäisyys voi valua kasvottoman ja luonnonarvoista piittaamattoman bisnesmaailman ahneuden kitaan. Nyt tullaan käymään kamppailua ihmisten sieluista. 

Kaivosta vastustava ryhmä on juuri oikealla hetkellä kampanjoimassa, toisin kuin kunnanjohtaja Mikko Kärnä asiasta ajattelee. Ajankohtaisuutta kaivosasiassa painottaa myös Pohjois-Savon liiton myöntämä tuki Rautavaaralle, Tuusniemelle ja Kaaville. Kunnat saivat jopa yli odotusten tukea (Pitäjäläinen 3.1.2025). Sen avulla on tarkoitus selvittää kaivostoiminnan vaikuttavuutta Koillis-Savossa, mutta myös jakaa ajankohtaista tietoa kuntalaisille. 0n selvää, että tämän kanavan kautta jaettava informaatio kuntalaisille myötäilee kaivoksen intressiä. Maakuntaliiton tehtävä on tukea elinkeinopolitiikkaa. 

Kaivoksen tuloa vastustavilla ei tällaisia rahoituslähteitä ole. On vain syvä huoli luonnon pilaamisesta ja elinkelpoisen ympäristön säilymisestä, sekä luonnon ja ihmisen tasapainoisen yhteiselon jatkumisesta. 

Mauri ja Arja Tiainen