Lausunto: Ketveleensuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan uudelleen kuulutus

Lieksan luonnonystävät ry kiittää mahdollisuudesta jättää muistutus Ketveleensuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen täydennykseen. Lieksan Luonnonystävät ry. jätti muistutuksen 10.4.2024 Ketveleensuon turvetuotantoalueen ympäristöluvasta. Pitäydymme ympäristöluvasta jättämäämme valitukseen ja vaadimme edelleen ympäristöluvan hylkäämistä. Hakijan vastineesta oli suorastaan mahdotonta poimia valitustamme koskevia asioita, joten keskitymme muistutuksessamme kohteisiin, joiden vaikutusten arviointi olisi pitänyt tehdä perusteellisemmin ja laajemmin.

Vesistökuormitus, purkuvedet ja ilmastonmuutos

Ketveleensuon tuotantoalue (52 ha) on pieni ja josta n. 7 ha on ojittamatonta suota. Turvemaiden kuivattaminen heikentää elinympäristöjä, johtaa ainutlaatuisten kasvi- ja eläinlajien menetykseen, häiritsee veden säätelyä, lisää tulvariskiä alajuoksulla, lisää

kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmastonmuutoksen vaikutusta kuljetettaessa turve kauas tuotantoalueeltaan, Ilomantsin aktiivihiililaitokselle. Yhtiö perustelee suunnitelmiaan aktiivihiilen tuotantoon harvinaisen sopivalla turvelaadulla, mutta tämä ei tee luonnon tuhoamisesta hyväksyttävää. Valituksemme tosiaan koski ympäristöluvan hakemista Ketveleensuon turvetuotannolle, ei aktiivihiilen valmistamista Ilomantsin

aktiivihiilitehtaalla.

Kasvillisuuden poiston ja turvemaiden kuivattamisen vaikutuksen arviointi suon ekosysteemiin tai valumavesien laajakantoisesta vaikutuksesta alapuolisiin vesistöihin on puutteellinen Ympäristönsuojelulain 2 luvun 13 §:n mukaisesti turvetuotannon sijoittumista säädellään seuraavasti: Turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. Arvioitaessa luonnonarvon merkittävyyttä otetaan huomioon sijoituspaikalla esiintyvien suolajien ja -luontotyyppien uhanalaisuus sekä esiintymän merkittävyys ja laajuus sekä suon luonnontilaisuus. Luonnonarvon merkittävyyttä arvioitaessa voidaan vastaavasti ottaa huomioon sijoituspaikan merkitys sen ulkopuolella sijaitseville luonnonarvoille. Turvetuotannolla menetetään tulvavesien tasoittamiskyky ja samalla valumavedet aiheuttavat alapuolisten vesistöjen rehevöitymistä, tummumista ja eliöyhteisöjen muutoksia heikentäen vesistöjen tilaa jopa pysyvästi. Ketveleensuon turvetuotantoalueella juuri alapuolinen Pudasjoki on tunnistettu erittäin herkäksi alueeksi siellä luontaisesti elävän harjuskannan takia. Lisäksi olisi huomioitava ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien rankkasateiden vaikutus ja tuotantoalueen ympärivuotisen pintavalutuskentän ohivirtaamat. Miten aktiivihiilituotantoa varten otettavan turpeen ympäristöhaitat eroavat tavallisesta turvetuotannosta?

Vedenlaatutiedoissa ja virtaama-arvioissa on epäselvyyksiä ja virheitä, tällöin veden sekoitus- ja laimennussuhteiden vaikutuksen arvioinnissa päädytään ihan eri tulokseen ympäristöluvan hakemuksissa kuin nyt esillä olevassa täydennyksessä. Hankkeen perustamisvaiheen ja myös vuosikymmeniä jatkuvan turvetuotannon vaikutukset Joutenjärven ja Pudasjoen ekologiseen tilaan on todettu vähäisiksi, mutta todellisuudessa vaikutusten kohdentuminen ja kumuloituminen ovat todennäköisesti suurempia kuin laskelmat osoittavat.

Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa vastaanottavassa vesistössä.EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteena on saavuttaa kaikkien pinta- ja pohjavesimuodostumien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila. Ketveleensuon kuivatusvesien sisältämä kiintoaines ja humus aiheuttaisivat kalaston osalta vuosikymmeniä jatkuvan haittavaikutuksen Joutenjärveen ja Pudasjoen sorapohjille kuteville vesistökuormituksen kasvulle erityisen herkille arvokaloille, harjus, taimen ja järvilohi. Turvetuotannon perustamisvaiheen ja vuosikymmeniä jatkuvan tuotannon aiheuttamaa määrällistä vesistökuormitusta ei voine verrata nykyisin purkautuvaan, vaikka kiintoaines ja humus olisivatkin samanlaisia. Vaikutusten arviointi ei ole riittävän perusteellinen näiden arvokkaiden kalojen osalta.

Suoluontotyypit ja lajit

Luontoselvitysten mukaan Ketveleensuolla esiintyy erittäin uhanalaisia ja vaarantuneita suoluontotyyppejä (EN-VU) ja myös luonnontilaista suota, nämä häviävät. Linnusto- ja hyönteiskartoitukset. esimerkiksi perhos- ja sudenkorentoselvitykset puuttuvat samoin pohjaeläimistön selvitys purkuvesien vaikutusalueelta. Luonnonsuojelussa yksittäisen lajin suojelun ohella keskitytään myös uhanalaisten luontotyyppien suojeluun ja tavoitteena on tällöin säilyttää luontotyyppien ominaispiirteet. Kun suo kaivetaan auki, miten voidaan turvata ympäröivät suoalueet (Ketveleensuon suoaltaan kokonaisala on noin 150 ha) tai vedet (Joutenjärvi, Pudasjoki ja sen alapuoliset vesistöt) turvetuotannon haitoilta, kiintoaineilta, humukselta, pölyltä jne (YSL 2:13 Turvetuotannon sijoittaminen).

Pienvedet

Hankealueelta löytyy myös havumetsävyöhykkeen puroja ja pikkujokia, jotka ovat samoin uhattuna. Hankkeen purkuvedet johdettaisiin Ketveleenpuron kautta Joutenjärveen ja edelleen Pudasjokeen, Pudasjärveen ja Pankajärveen. Luontoselvityksen mukaan Ketveleenpuro on osittain luonnontilaistunut, josta löytyy luonnontilaiseksi luokiteltavaa puro-osuutta. Tällöin Ketveleenpuro olisi Vesilain (587/2011) 2 luvun 11 §:n mukaisesti suojeltu vesiluontotyyppi:
Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty.

Myös valtaosin luonnontilaisen kaltainen ja luonnollisen uomansa säilyttänyt Mäenaluspuro, joka laskee luonnontilaisen sararämeisen Kylmäpuronniityn kautta lopulta Pudasjokeen, on VL 2:11 §:n mukainen suojeltu vesiluontotyyppi. Mäenaluspuro, jonka hakija rajaa tuotantoalueen ulkopuolelle, saa kuitenkin osan vedestään Ketveleensuolta ja on sen välittömässä vaikutuspiirissä. Lisäksi luontoselvityksen mukaan purojen varrelta löytyy suhteellisen luonnontilaista kuusivaltaista metsäkortekorpea sekä aitokorpea ja varsinkin Mäenaluspuron varsi valtaosain on kehittynyt käsittelemättömänä.

Luonnontilaisen noron vaarantamiskiellosta ei tule myöntää poikkeusta.

Taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikutus

Ketveleensuon turvetuotantoalueen perustaminen on selkeässä ristiriidassa Lieksanjoen monivuotisen kansallisen kalatiestrategian kärkihankkeen ja tähän käytettyjen taloudellisten panostusten kanssa. Kärkihankkeen tärkeimpänä tavoitteena on uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalojen elinvoimaisuuden vahvistaminen ja vaellusyhteyden palauttaminen. Tällöin turvetuotantoalueen sijoittuminen Ketveleensuolle on tavoitteille selkeästi vastakkainen toimenpide. Ketveleensuon turvetuotantoalueen perustamisella on myös muuta yhteiskunnallista vaikutusta, tuotannosta aiheutuvat vedenlaadun muutokset heikentävät muunkin ympäröivän suo- ja vesiluonnon luontoarvoja sekä vaikuttavat negatiivisesti alueiden virkistyskäyttöön ja vapaa-ajan asutukseen.

Lieksan luonnonystävät ry