Lausunto KOLI–AHMOVAARA OSAYLEISKAAVA 2040+ luonnoksesta

Yleistä

Tässä kaavaluonnoksessa varataan suuri määrä alueita, joista osa on pinta-alaltaan hyvinkin
suuria, niin sanotuiksi reservialueiksi. Uudet mahdolliset laajentumisen alueet on osoitettu
värireunuksin ja kirjainmerkinnöin, jotka osoittavat maankäyttömuodon. Reservialuevarauksia
on osoitettu myös täydentämään pitkän aikavälin rakennetavoitteita. On selvää, että
kaavan toteuttaminen tulee kestämään näillä alueilla kauan. Metsäalueille kohdistuva reservialuevaraus
johtaa siihen, että metsälaki ei ole näillä alueilla enää voimassa kun kaava
tulee lainvoimaiseksi. Alueilla, joilla metsälaki ei ole voimassa, maanomistaja ei voi saada
kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaista tukea esimerkiksi
monimuotoisuuden suojeluun tai taimikon hoitoon.

Reservialuevarauksien tulee perustua tarkkaan harkintaan ja alueiden luontoarvot tulee
selvittää ennen kuin alueita varataan.

Taajama-alueen laajentaminen Ylä-Kolintien ja Jerontien risteyksen tienoille, Ukko-Kolin
länsirinteeseen, on alueen käyttötavoitteet huomioiden kestämätöntä. Uudet mahdolliset
laajentumisen alueet tulisi osoittaa Kolin kylältä Ahmovaaran ja Loma-Kolin suuntaan. Kun
kansallispuiston rajalle ohjataan lisärakentamista monessa paikassa (kylä, satama, Ukko-
Koli) nousevat haitalliset reunavaikutukset luontoarvojen kannalta hyvinkin suuriksi. Mittavia
maanrakennustöitä vaativa rakentaminen on uhka myös maisemalle. Kuten kaavan asiakirjoissa
todetaan useaan otteeseen, liikutaan hyvin herkässä luonnonympäristössä. Tämän
tulee konkretisoitua kaavan sisällössä.

Kansallismaisema

Kolin kohdalla kansallismaisema on nähtävä laajana, ei vain vaarojen lailta näköalapaikoilta avautuvana maisemakuvana, vaan myös Kolille eri suunnista saapuessa avautuvina näkyminä. Tärkeää on se, mikä näkyy Kolille ja miten Koli näkyy ympäristöön. Matkailun kannalta tärkeitä ovat teiden tulosuuntien näkymät. Näillä
näkymäalueilla tehtävä rakennustoiminta näkyy kauas, esimerkiksi Yläkolintien massiiviset rakennussuunnitelmat tulevat näkymään häiritsevästi jo Ahmovaaran suunnasta tultaessa. Ukko-Kolilta, tärkeimmältä näköalapaikalta katsottuna suunnittelualueen kaukonäkymä ulottuu Loma-Kolin alueelle. Kaavaluonnoksessa esitetyt rakentamisen alueet ja varatut reservialueet tulevat näkymään haitallisesti maisemassa ja uhkaavat koko kansallismaiseman säilyvyyttä.

Kohdekohtaista tarkastelua

Satamavaraus (LS Satama-alue) Purnulahden pohjukassa on erikoinen. Aluevaraus mahdollistaa
monipuolisen rakentamisen polttoaineen jakelupisteineen. Kolin sataman lähimmät
venepaikat sijaitsevat vain noin 400m:n etäisyydellä ja tämä satama tarjoaa jo monipuoliset
palvelut. Purnulahti on matala, syksyisin lähes vedetön, ranta- ja vesiluontotyypeiltään monimuotoinen
lahdelma. Ruoppaus satamaksi olisi peruuttamaton menetys luonnon kannalta.
Purnulahden LS-aluevaraus tulee poistaa kaavasta.

Pielisen ranta-alue Purnuniemestä Merilänrantaan on varattu kattavasti rakentamisen (RM)
reservialueeksi. Ranta-alueen osalta tulee tarkastella myös muita maankäyttötarpeita.
Käränkälammen pohjoispuolelle Pielisen rantaan on osoitettu lentoliikenteelle mahdollisesti
soveltuva reservialue (LL-res). Turvallisuus-, melu-, maisema- ja luonnonolosuhteet huomioon
ottaen aluevaraus on syytä poistaa.

Lahnalammen eteläpuolelle sijoittuvat rakentamisen reservialueet ovat osin rakentamiselle
heikosti sopivassa maastossa (Lahnajoki-Lahnajoenniitty).
Sutkanvaaran etelärinteelle osoitetut reservialueet tulevat aiheuttamaan toteutuessaan
maisemahaittaa, niin lähi- kuin kaukomaisemaan.

Lahnalammentien peltoalueet on merkitty pääosin MA-merkinnällä (maisemallisesti arvokas
peltoalue). Peltoalueet reunavyöhykkeineen ovat arvokkaita myös luonnon monimuotoisuuden
kannalta. Peltoalueilla havaittiin muun muassa 9 ruisrääkkää, satakieli ja pensassirkkalintu
(lähde: luonnonsuojelupiirin linnustokartoitus vuodelta 2020). Peltoalueita ei tulisi
varata rakentamisen reservialueiksi.

Luontoselvitys

Tulevaisuuteen tähtäävä alueidenkäytön suunnittelu edellyttää kattavaa tietoa kaavaalueen
luontoarvoista luonnon monimuotoisuuden huomioimisessa ja edistämisessä.
Tämän kaavaluonnoksen luontoselvitys ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä
tasolla. Luontoselvityksen puutteet kohdistuvat erityisesti linnustoselvitykseen.