Selvitys kaivostoiminnan vaikkuttavuudesta Koillis-Savossa.

Kaavin, Rautavaaran ja Tuusniemen yhteishankkeena toteutetun selvityksen, kaivostoiminnan vaikuttavuudesta Koillis-Savossa, loppuraportin julkaisutilaisuus pidettiin Kaavin kunnanjohtaja Harri Korhosen sanoin puolueettomalla maaperällä Matkailukeskus Kivennavalla Muuruvedellä torstaina 4. joulukuuta. Paikalle oli saapunut alle kaksikymmentä henkilöä joista lienee hankkeeseen osallistuneita suurin osa. Yhdistyksemme hallituksen kokous sattui samaan ajankohtaan lähiseudulle ja kokoustamme aikaistettiin jotta pääsimme kuulemaan selvityksen loppuraportin. Paikallisten asukkaiden poissaolo kiinnitti huomiota. Liekkö tilaisuuden pitopaikan valinnalla ja tilaisuudesta tiedottamisella oma tarkoituksensa. Matkailukeskuksen järjestämät herkulliset tarjoilut ansaitsevat kyllä kiitokset.

Selvityksen tarkoitus on tarjota kuntalaisille puolueetonta ja ajantasaista tietoa kaivostoiminnan vaikutuksesta. Tai oikeastaan opettaa kunnan edustajia jakamaan kuntalaisille oikeaa ja puolueetonta tietoa. Tiedonjakamisessa epäonnistuttiin heti kuntalaisten puuttuessa raportin julkaisutilaisuudesta. Loppuraportti on luettavissa kuntien kotisivuilta, esim; https://kaavi.fi/selvitys-kaivostoiminnan-vaikuttavuudesta-koillis-savossa-seka-oikean-ja-ajantasaisen-tiedon-jakaminen-kuntalaisille-hanke/ linkki löytyy tekstin alaosasta hankkeen julkaisu kohdasta.

Alueen mineraalivaroista työstivät GTK:sta asiantuntijat Seppo Leinonen ja Panu Lintunen kattavan koosteen. Tosin Seppo esityksessään totesi tiedon olevan muutenkin avoimesti saatavilla internetistä. Yksityiset yritykset eivät omien tutkimusten tuloksia luonnollisesti jaa. Yleisöstä esitettiin huomiota vanhoista kairausreijistä mahdollisesti pintaan nousevan pohjaveden pitoisuudet. Huolta kuulemma ei ole.

FCG:N (Finnish Consulting Group) edustaja Markku Nissi oli puolestaan arvioinut mahdollisen kaivostoiminnan taloudellisia vaikutuksia. Skenaarioissa oli arvioitu suoria työllisyysvaikutuksia kolmella eri tasolla. Myös välillisiä vaikutuksia matkailuun ja liiketoimintaan oli pyritty huomioimaan. Kannattanee muistaa että arviointi on ns. valistunutta arvailua. Kysyttäessä mahdollisen katastrofin taloudellisia vaikutuksia haluttiin raportti kuulemma pitää positiivisena.

Mitä raportin puolueettomuuteen tulee pisti silmään hankkeesta kaivostoiminnan vaikutukset luontoon. Miksi mukana ei ollut vaikka Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiristä asiantuntijaa. Jos ns. maatilamatkailu tarvitsee lisäbuutsia vaikka luontokuvausharrastuksen voimakas lisääntyminen tai kalastusmatkailussa puhtaiden vesien ääreen voisi löytyä potentiaalia. Puhumattakaan rauhoittumisessa vaikka hiljaisuudessä ja pimeydessä Syrjävaaralla. Luontokuvauksessa petojen piilokojukuvausta emme kannata mutta esim. kuvauskoju hyvällä lintupaikalla vaikka Parikkalan Siikalahden tapaan voisi herättää kiinnostusta. Puhdas ja lajirikas luonto on myös kuntalaisen elinehto monella taholla muuttuvassa ympäristössä.

Hankkeeseen käytettiin noin 88 000,00 euroa. Paljonkohan sama rahamäärä piristäisi vaikka luontomatkailua oikein kohdennetulla mainonnalla. Loppusanoissa painotettiin sosiaalista hyväksyntää avoimella ja kaksisuuntaisella viestinnällä. Koillis-Savon luonnonystävät toivovat vastuullista ja alueen taloutta piristävää yritystoimintaa.