Puu Puhuu-metsäseminaari.

Kolmannet metsäseminaarit järjestettiin Uiton majalla Viitaniemellä 16.8.2026. Onko meillä vielä toivoa ekosysteemin säilymisestä elävänä ja jos niin mitä meidän tulisi tehdä? Seminaarissa pohdittiin ja kyllä toivoa on, todettiinkin päätössanoissa. Asenteita ja toimintatapoja on oltava valmiita tarkistamaan tiedon ja ympäristön muutosten myötä.

Yleisö sai kuulla kaikkiaan kuuden asiantuntijan alustukset jotka kukin synnyttivät vilkasta keskustelua. Metsäpolitiikan historiallinen kehitys, nykytilanne ja tulevaisuus oli ensimmäisenä Martti Mansikan aiheena. Heräsi kysymys mitä sana metsä käsitteenä sisältää. Kirkon Ulkomaan avusta Ikali Karvinen käsitteli metsän henkistä ja hengellistä olemusta. Yleisöstä kiinnitettiin huomiota vanhojen parantoloiden puiston ja metsien läheisyyteen verrattuna vaikkapa Kuopion Yliopistollisen Keskussairaalan uuteen psykiatriseen poliklinikkaan hoitoympäristönä. Puut sielun elämän elävöittäjänä – eri puulajien vaikutusta terveyteen oli vuorostaan Tuulikki Hassisen aiheena. Kuinka koivua pidetään puhtauden ja lemmenpuuna, leppä on lempeä sielun puu ja pihlaja kodin suojelija. Kahvitauon lomassa nautimme myös Sointu-Sisko Parviaisen runoesityksestä. Läpi ihmiskunnan historian Atte von Wright selvitti suhdettamme metsään. Kuinka metsä on ollut peloittava pirun asuinsija tai turva jonne on piilouduttu hyökkääjltä. Itä-Suomen Yliopistosta James Blande kertoi tutkimusryhmänsä tuloksista puiden keskinäisestä kommunikoinnista fotosynteesin kautta esimerkiksi kärsiessään tukkimiehentäistä.

”Elämä alkaa kahdeksankymmentävuotiaana” totesi seminaarin järjestäja Tuula Waskilampi päätössanoissaan yleisön laulettua onnittelulaulun syntymäpäiväsankarille. Ansaitat kiitokset jaettiin Kaarlo Hiltuselle ja muille seminaarin järjestämisessä mukana olleille. Alustukset ja niitä seuranneet keskustelut syvensivät metsä-käsitettä. Toivotaan keskustelun jatkuvan ja johtavan kestävään metsien käyttöön turvaten tulevien sukupolvien elinympäristöä.