Luontokartoittajien matkassa.

Artikkelit

–

27.10.2025

Kameran linssissä pisaroita, hihat kastuu puiden oksista, lahkeet pitkistä heinistä. Päivä oli sateinen 11.10. kun luontokartoittajien matkassa sukelsimme metsään Tuusniemen Rääpysjärvellä. Paikalla on aikanaan kaivettu grafiittia ja nyt on Grafintec oy tehnyt alueesta varauksen.

Kameran linssissä pisaroirta, hihat kastuu puiden oksista, lahkeet pitkistä heinistä. Päivä oli sateinen 11.10. kun luontokartoittajien matkassa sukelsimme metsään Tuusniemen Rääpysjärvellä. Paikalla on aikanaan kaivettu grafiittia ja nyt on Grafintec oy tehnyt alueesta varauksen. Alueella virtaa Koirajoki, alue on valtaosin talousmetsää. Samana päivän alkoi hirvenmetsästys ja tapasimmekin alueella omaa luontoharrastustaan toteuttavia. Syvempään keskusteluun emme kerenneet mahdolliseen kaivoshankkeen vaikutuksesta metsästäjien harrastukseen. Sen verran kiire oli riistan perään metsästäjillä. Muutenkin olisi ollut antoisaa keskustella paikallisten kanssa kaivoshankkeesta. Ajankohdan tiedostaneena olimme luonnollisesti pukeutuneet väriliivein itsekkin.

No ei se sade oikesti haitannut kun varusteet olivat sään mukaiset. Eväätkin maistuivat raittiissa ilmassa. Grafintecin kotisivuilta ( https://www.grafintec.fi/malminetsintahankkeet/ ) löytyy tietoa kaivoshankkeesta. Luontokartoittajien raportin valmistumista odotellaan mielenkiinnolla.

Sunnuntai 12.10. olikin sitten poutaisempi päivä kun kohteena oli Kaavin kunnalta saatu Aitasuon ojittamaton alue. Toki alueen pienuuden takia tehtiin suolla isompi lenkki.

Maallikkoretkeilijälle kyllä heräsi epäilys ettei vaan kartoittajat pilailleet kustannuksellani kun keskustelivat vakavaan ääneen pörrökäävästä ja osterivinokkaasta. Täytyihän nimiä myöhemmin tarkistaa ja todeta nimeäjien mielikuvitus. Evästauolla minua viihdytettiin laulamalla M.A.Nummisen kappale Valtavan suuri jänis. Oikesti luontokartoittajien seura metsäretkellä on varsin sivistävää niin alueen tyypittämissä, kerroksellisuudessa kuin yksittäisinä lajeinakin. Kannattaa liittyä mukaan kun taas saadaan kartoittajat alueellemme. Mielellään tuntuvat meitä mukanaan kuljettavat. Luupin tai makrokuvauksen myötä löytyy luonnosta aivan uusia näköaloja. Ja liikkumisen tahti on ylipäätään rentoa kun tutkittavaa löytyy parin metrin välein.

Itse kohteeksi saatu käsittelemätön alue lämmitti sydäntä keskellä talousmetsiä ja ojitettuja soita. Toivottavasti pienikin saareke säilyy rikastamassa omalta osaltaan luontoa. Kunhan raportti alueesta valmistuu jäädään odottamaan kunnan toimia.