Koillis-Savon luonnonystävien syyskokous 2025

Artikkelit

–

21.11.2025

Maa oli saanut valkoisen lumipeitteen kun vuoden 2025 syyskokoukseen kokoonnuttiin soittokunnantalolle Juankoskelle 19.11. Puheenjohtajannuija annettiin Tenhusen Pekalle joka veti kokemuksellaan kokouksen sujuvasti läpi. Muotoseikat läpikäytyä kokousväki siirsi yhdistyksen puheenjohtajan vastuut…

Maa oli saanut valkoisen lumipeitteen kun vuoden 2025 syyskokoukseen kokoonnuttiin soittokunnantalolle Juankoskelle 19.11. Puheenjohtajannuija annettiin Tenhusen Pekalle joka veti kokemuksellaan kokouksen sujuvasti läpi. Muotoseikat läpikäytyä kokousväki siirsi yhdistyksen puheenjohtajan vastuut Heikki Rannalle vuosiksi 2026 – 2027 Tuulan hoidettua ansiokkaasti yhdistystä yhdentoista vuoden ajan ja jatkaessa yhä luonnon puolesta toimimista hallituksessa. Muuten hallitus jatkaa edellisen vuoden voimin saaden vielä lisävoimiksi perustajajäsen Topi Laitisen sekä uutena kasvona Marko Paakkasen. Kokous hyväksyi huomautuksitta Tuulan esittelemän toimintasuunnitelman vuodelle 2026 sekä Tuijan kokooman ja kokouksessa esitetyn talousarvion tulevalle vuodelle.

Kokouksessa nuijan kopahdettua pöytään viimeisen kerran käytiin Marja-Siskon loihtiman kahvipöydän kimppuun. Illan teeman mukaisesti pöydän antimet olivat vegaanisia ja antimista nautittiin iloisen rupattelun kera ennen illan esitelmää.

Aiheena Tapio Nevalaisella oli eläinten oikeudet ja yhteiselo ihmisten kanssa. Viimeaikoina on herännyt enemmänkin keskustelua niin tuotanto-, lemmikki- kuin villieläinten oikeusista. On alettu ymmärtämään eläinten älykkyyttä ja tunteita, kivun tuntemisesta puhumattakaan. Historian saatossa ihminen on käyttänyt eläintä omaan selviytymiseen ruokana, apuna saalistamiseen ja vahtina mahdollisen vihollisen hyökkäyksille. Nykyisin maapallolla luonnossa vapaana eläviä nisäkkäitä on enää muutama prosentti kun ihmisten, lemmikkien ja tuotantoeläinten osuus kattaa loput. Ihmisen suhtautuminen eläimiin voi olla nurinkurinen kun vaikka koiraeläimistä sutta vihataan ja ajokoira voi olla rakas kumppani.

Eletään jatkossakin eläinten kanssa mutta suhdettaan niihin voi itsekukin tarkastella. Prosessoidun punaisen lihan riskit ovat tieteellisesti todennettu ja nykyiset ravintosuositukset ne huomioi. Tehotuontannon suuntaus kohti yhä suurempia tuotantoyksikköjä harvoin tulee kaupan tiskillä mieleen valintoja tehdessä. Lintubongarien hirtehinen vitsi suomen yleisimmästä linnusta, broilerista pitänee paikkansa. Yhden broilerin elinikä on tosin vain 5 – 6 viikkoa kun kanan luonnollinen 5 – 10 vuotta.

No jos ei ihan vegaaniksi, vaikka terveellisempääkin se olisi, niin kasvisruokien lisääminen lautaselle puoltaa monta seikkaa. Eläinten hyvin vointiin pienemmin tuotantotilojen kautta vaikka se liharuuan kallistumista aiheuttaisikin. Nurinkurista on että vegaanituotteissa on kaupoilla suuremmat katteet kuin vaikka jauhelihassa. Suomenkin peltopinta-alasta suurin osa on eläinrehun kasvattamisessa. Peltojen metsittämisellä olisi positiivinen vaikutus ilmastonmuutokseen ja luontokatoon.

Alustuksen jälkeen keskustelu oli vilkaimpia mitä olen kokenut luonnonystävien järjestämissä yleisötilaisuuksissa. Itsekukin jäi miettimään mitä suuhunsa laittaa tai miten rakkaan lemmikkinsä elää. Vaikutukset ovat monitahoiset niin eläimen hyvinvoinnin kuin ympäristönkin kannalta.