Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Kirkkonummen yhdistys

Kirkkonummi
Navigaatio päälle/pois

Johannesbergin kosteikkoa uhkaa täyttäminen

Johannesbergin kosteikon kurkia Kuva: Reijo Mäihäniemi

Kirkkonummen ympäristöyhdistys on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskusta tutkimaan, valmistellaanko Evitskogin  Johannesbergin kosteikolle laitonta maankaatopaikkaa

Lintuharrastajat käyttävä Johannesbergin kosteikosta nimeä Mossarna, myös nimeä Törnäsintien tulvapellot käytetään. Paikka on yksi Länsi-Uudenmaan merkittävimmistä lintujen levähdyspaikoista kevät- ja syysmuuton aikana. Tulvapellot erottaa Storträsk-järvestä muutaman kymmenen metrin levyinen, osittain padottu rantaluhta. Järven pinnan korkeus vaihtelee vuosittain lähes metrin. Vedenpinnan ollessa korkealla rantaviiva peittyy veden alle ja järvi saattaa muodostaa kosteikon alavimipien osien kanssa lähes yhtenäisen vesialueen.

Johannesbergin kosteikon metsä-, tundra- ja kanadanhanhia. Kuva: Reijo Mäihäniemi

Pellon parannus onkin maankaatopaikka

GRK Infra Oy ja maanomistajan edustaja ovat sopineet ”pellonkorotuksesta” arvion mukaan noin 38 ha alueelle. Alueelle vietäisiin arvion mukaan yli 800.000 m3ylijäämämaita ja maanpinta nousisi suunnitelman mukaan 1 – 4 metriä. Pellonkorotushankkeet vaativat AVI:n luvan, kun vuositasolla läjitettävän maa-aineksen määrä on yli 50 000 tonnia. Tämä raja ylittyy reilusti. Varovaisestikin arvioiden määrät ovat yli kaksinkertaisia. Koko suunnitelman mukaisen massamäärän ajamisen suuruusluokka olisi 50 000 kuorma-autollista.

Kunnan ympäristöpäällikön, GRK Infra Oy:n ja maanomistajan edustajan välisissä neuvotteluissa on tällä hetkellä sovittu, että itse läjityksen aloittaminen pysäytetään lisäselvityksiä varten, mutta että ”tien mökille” sai rakentaa valmiiksi. ”Virallisesti Evitskogintieltä eroava Johannesbergintie on ollut ajotie maanomistajan edustajan vanhalle, satunnaisesti kesäkäyttöön vuokrattavalle mökille, mutta kun tarkastelee tien meneillään olevan “korjausrakentamisen” tapaa, niin se ei enää ole mikään mökkitie vaan ilmeisenä päätarkoituksena on tulla toimimaan raskaan liikenteen ajoramppina kosteikon peittämiseksi tarkoitetuille maa-aineksille,” kertoo Törnäsintien hoitokunnan hallituksen jäsen Reijo Mäihäniemi.

Johannesbergille rakennettu ”mökin remonttitie”. Kuva: Reijo Mäihäniemi

Tuotavan maa-aineksen määrittää jätteeksi useiden ehtojen täyttyminen, joista yksikin riittäisi

Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen (KYY:n) käsityksen mukaan tuotava maa-aines on jätettä, jotenkyseessä on maankaatopaikkatoiminta, joka vaatii ympäristölupaa. KYY:n puheenjohtaja Laura Räsänen epäilee, ettei edes ympäristölupaharkintaa ole ilmeisesti voitu tehdä monilta osin, koska ainakaan ympäristöyhdistyksen tiedossa ei ole että maankaadosta olisi tehty muuhun kuin täyttötekniikkaan liittyviä selvityksiä. Kuitenkin jo hankkeen taustatiedoista voi päätellä, että sen vaikutukset ympäristölle ovat mittavat, asian selvittämisen olisi tullut olla täysin toisella tasolla. Mm vaikutuksia linnustolle ei ole selvitetty ollenkaan; samoin puuttuu selvitys mistä maa-ainekset tulevat ja miten niiden puhtaus varmistetaan. Mahdollisia haittoja Storträsk-järvelle ja sen alapuolisen vesistön luonnolle ja virkistyskäytölle on arvioitu ainoastaan alustavasti muutaman rivin sähköpostin verran. Ravinteiden, kiintoaineksen ja mahdollisesti muidenkin epäpuhtauksien valuminen Storträsk-järveen on selvästi ympäristönsuojelulain tarkoittama ilmeinen pilaantumisen vaara. Suunnitelmassa esitetyn uuden kosteikon/kiintoaineen laskeutusaltaan riittävyyttä ei ole osoitettu millään tavoin. Pelättävissä on, että Storträsk-järveen pinnan ollessa korkealla, uudesta kosteikosta ja järvestä muodostuu yhtenäinen vesialue. Vaikka uusi kosteikko/kiintoaineen laskeutusallas toimisikin, vaikuttaa se merkittävästi vain järveen päätyvään kiintoainekseen.

Maataloustukea on mahdollista saada kosteikon perustamiseen ja ylläpitoon. ”Pellon tarve hankkeen primäärinä vaikuttimena on outo, koska hakija ei aktiivisesti viljele kaikkia nykyisiäkään peltojaan. Evitskogissa on myös lisä peltoa helposti saatavana halukkaille viljelijöille, sillä maanviljely Storträskin rannoilla on kannattamattomana vähentynyt vuosi vuodelta,” kertoo Reijo Mäihäniemi ja jatkaa: ”Evitskogissa on yleisessä tiedossa vastaanottanotetusta maa-aineksesta maksetaan.” Korvauksen saamista pidetään vahvana merkkinä siitä, että maa-aineksen tarve on toissijaista maa-aineksen vastaanotosta saatavaan taloudelliseen hyötyyn nähden.

Johannesbergin kosteikon laulujoutsenia. Kuva: Reijo Mäihäniemi

Läjitys vaikuttaisi myös läheisten arvokkaiden pesimäjärvien linnuston haitallisesti

BirdLife Suomi ry on määritellyt Pohjois-Kirkkonummen lintujärvien olevan kansallisesti arvokas lintualue (ns. FINIBA-alue). Evitskogin Lilla ja Stora Lonoks ovat matalina ruohikkojärvinä hyvin monipuolisen linnuston pesimäjärviä. Näitä täydentää läheinen Johannesbergin kosteikko (kyseessä oleva alue), joka on suurelle määrälle lintuja, myös harvinaisuuksille, muuttoaikoina ensimmäisenä sulava kosteikko ja näin ollen tärkeä levähdys- ja ruokailualue. Se on tarpeeksi laaja, avoin ja turvallinen lintujen pysähtymispaikka, jollaisia ei ole missään lähiseuduilla. Pesimäjärvet tarvitsevat läheisyyteensä tällaisia ruokailualueita mm. kahlaajille, hanhille ja muille vesilinnuille. Johannesbergin kosteikolle jää myös pesimään useita lajeja kahlaajia.

Johannesbergille rakennettu ”mökin remonttie” Kuva: Reijo Mäihäniemi

Lupa” ympäristöpäällikön lausunnolla, vaikka toiminta edellyttäisi AVI:n ympäristölupaa

Vaikka lain tarkoittamaa ympäristölupaharkintaa ei mitä ilmeisimmin ole tehty, Kirkkonummen kunnan ympäristöpäällikkö on kuitenkin antanut hankkeesta lausunnon. Lausunnossa edellytetään mm ”Hankkeella tulee olla kaikkien Törnäsintien tieoikeuden haltijoiden suostumus”. ”Tällaisia suostumuksia ei ole annettu ja tieoikeuden haltijat (49 kpl) hoitokunnan hallituksen kyselyiden mukaan suhtautuvat hankkeeseen erittäin kielteisesti,” toteaa Reijo Mäihäniemi ja jatkaa: ”Useat tieoikeuden haltijat luonnollisesti vielä asuvat tai heillä on kesäasunto Storträskin rannalla.”

Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluyksikkö/ ympäristöpäällikkö Sari Soini on antanut asiasta lausunnon 22.5.2018. Lausunnossa todetaan muun muassa, että hanke ei vaadi ympäristölupaa, kun pellonkorotukseen käytetään vain pilaantumattomia maa-aineksia, maa-ainekset käytetään sellaisenaan, maa-aines toimitetaan kaivuupaikalta suoraan käyttökohteeseen tai sitä varastoidaan vain lyhyen aikaa ennen käyttöä ja työ tehdään suunnitelman mukaisesti, ja että hankkeella tulee olla kaikkien Törnäsintien tieoikeuden haltijoiden suostumus.

Kirkkonummen ympäristöyhdistys katsoo, että pellonkorotuksesta on luovuttava ja Johannesbergin kosteikkoa kehitettävä arvokkaana lintukosteikkona. Maan kaatoa on vähintään käsiteltävä lakien ja määräysten mukaisesti, joka tarkoittaa ympäristöluvan hakemista ja siihen vaadittavien selvitysten tekemistä.

Klikkaamalla kuvia ne aukeavat suurempaan ikkunaan. Kuvia saa käyttää Johannesbergin kosteikon täytöstä uutisoitaessa, kunhan kuvaajan nimi mainitaan.

Johannesbergin kosteikon jouhisorsia. Kuva: Reijo Mäihäniemi
Johannesbergin kosteikon kurkia Kuva: Reijo Mäihäniemi