LÄHDE LASKEMAAN KIMALAISIA TULEVANA KESÄNÄ

Keuruun kimalaisryhmän  havaintoja

Viime kesänä laskettiin toista kertaa Suomessa  kimalaisia eri puolella Suomea. Aloittaessa ryhmiä oli  n. 70 ja viime kesänä  jo 119. Ryhmiä oli enemmänkin, mutta syystä tai toisesta eivät kaikki toimittaneet keräyshavaintoja. Havaintoja tehtiin PÖLYHYÖTY-hankkeelle  Hankkeen tarkoituksena  selvittää Suomen pölyttäjähyönteiskantojen tila, seuranta ja hyönteispölytyksen taloudellinen merkitys maataloudelle.

Keuruun havaitsijat

Keuruulla oli viime kesänä kaksi ryhmää. Meidän  miesporukka toinen ja Haapamäellä  biologian opiskelija yksinään. Keuruun miesporukassa on Tapani Asunta, Juhani Kiltinen, Jyrki Mantere, Jouko Pihlainen ja Tuomo Kääriäinen.

Meidän laskentareitit

Reittejä oli  neljä.  1. Vuorela eli runoilija Vuorelan tilan maastossa reitti kulki  talon ympärillä olevaan peltoon, meni tien vartta, pujahti metsäpolulle ja palasi takaisin Vuorelan pihapiiriin.
Vuorelassa käyneet muistavat kukkapellon talon ympärillä. Laskennassa havaittiin yhteensä

1. 101 kimalaista.
2. Vuorelan metsäreitti kulki metsätien vartta,  kulkien mustikka- ja puolukkatyypin metsässä. Kimalaisia sielläkin havaittiin 27 kpl.
3. Asunnan reitti seurasi ensin maantien reunaa, sitten pellon reunaa liukumiinoja väistellen, kulki entisen maatilan pihapiirin läpi tielle, siitä metsään ja taas pellon ja tien reunaa. Kimalaisia havaitsimme 39 kpl.
4. Ruokosen reitti kulki ensin yksityistien vartta, suuntautui peltotielle ja metsätielle, siitä pellon reunaa ja pelto-ojan vartta. Ruokosen reitillä oli keväällä runsaasti pajukkoa, kesällä tosi paljon kukkia. Kimalaisia oli  runsaasti, yhteensä 505.

Mitä kimalaisia

Valtakunnallisesti havaittiin eniten mantukimalaisia, toiseksi kivikkokimalaisia ja kolmanneksi peltokimalaisia. Meillä oli eniten mantukimalaisia, sitten peltokimalaisia ja kolmantena kartanokimalaisia. Kartanokimalainen tulee mielellään rakennuksiin.Isokokoinen kimalainen keväällä sisällä pörräämäässä on useimmiten kartanokimalaiskuningatar.

 

Kimalaisten tarkkailu

Kehotan luonnosta pitävien tarkkailemaan myös kimalaisia. Keväällä esiintyvät kimalaiset ovat arkoja kuningattaria.  Kun pesät alkavat tuottaa työläisiä, niin kimalaisten määrä lisääntyy runsaasti. Työläisiä on paljon hyvänä lämpimänä kesänä ja niitä  voi seurata aika läheltäkin. Ei ne useimmiten välitä, kun rauhallisesti lähestyy. Kimalaisella on jalassa siitepölyvasut, jotka erottuvat selvästi. Vasut täynnä, pölytys on onnistunut.  Jos kimalainen nostelee jalkojaan, se varoittaa.
Kimalaisella on myös pistin, joten varoa kannattaa.

Lisää havaitsijoita

Jyrki Mantere kehotti aiemassa luontojutussaan  muitakin keuruulaisia kimalaishavaintoihin. Pari kolme kiinostunutta voi muodostaa uuden ryhmän. Me kyllä neuvomme.  Ja paras kimalaistieto löytyy  kirjasta SUOMEN KIMALAISET
( Parkkinen, Paukkunen, Teräs 2018). Netistä löytyy myös tietoa PÖLYHYÖTY-hankkeesta.

Kimalaispesät

Jos löydätte kimalaispesän luonnosta, niin onneksi olkoon. Me ei olla löydetty eikä törmätty, vaikka meidän porukka liikkuu luonnossa paljon.
Itse olen kimalaiskirjan mukaan rakentanut kaksi kimalaispönttöä. Linnunpönttöä vähän isommat pöntöt eivät vielä ole onnistuneet keräämään kimalaisia asumaan. Toisessa on ollut kahtena kesänä erakkoampiaisen pesä. Olen rakentanut rinteeseeen myös kaksi maapesää. Kumpaankaan ei  tullut asujia. Siihen voisi saada asukkaan, jos keväällä nappasi kiinni kuningattaren. Kuningatar pitäisi laittaa maapesään ”vangiksi ” vähäksi aikaa. Kuningatar voisi hyväksyä pesän.
Keväällä pihanurmikkolla tai maastossa maapinnan tuntumassa lentävä kimalainen on talvehtinut kuningatar. Kuningar on onnistunut tankkaamaan mettä ja siitepölyä ja etsii pesäpaikkaa.
Säästäkää pajuja, ne ovat tärkeitä kevään kimalaiskuningattarille.

Tuomo Kääriäinen