Jane Goodall In memoriam

Etologian tohtori, simpanssitutkija Jane Goodall kuoli 1.10.2025 91-vuotiaana. Goodall oli merkittävä tutkija ja luonnonsuojelija joka puhui läpi elämänsä toivon ja myötätunnon merkityksestä sekä ihmisen yhteydestä luonnolliseen ympäristöönsä. Hän painotti sitä, kuinka jokaisella meistä on vaikutus ympäröivään maailmaan ja me voimme itse valita, millainen se vaikutus on.

Jane Goodall lähti 1960-luvulla Afrikkaan kenttätyöhön osana tutkimusta varhaisen ihmisen käyttäytymisestä. Seuraamalla simpanssien arkea Goodall havaitsi niiden muokkaavan ja käyttävän työkaluja sekä käyvän sotaa ja tappavan toisiaan. Hän myös seurasi, kuinka emonsa menettänyt simpanssi kuoli suruun. Ihmisen ja simpanssin huomattiin olevan samankaltaisempia kuin siihen asti oli uskottu. Goodall omisti koko loppuelämänsä tutkimukselle, luonnonsuojelutyölle ja aktivismille tavoitteenaan saada kaikenikäiset ihmiset toimimaan niin luonnon kuin myös kanssaihmisten hyväksi.

Ihmisen äly sekä kyky moraaliseen harkintaan ovat poikkeuksellisia eläinkunnassa. Ihminen on kehittänyt teknologiaa, josta on lopulta itse tullut riippuvaiseksi, ja vieraantunut luonnollisesta ympäristöstään. Goodall uskoi vieraantumisen olevan ainakin yksi perimmäisistä syistä yhä esiintyvälle piittaamattomuudelle muita elollisia ja luontomme tilaa kohtaan. Miksi pitää huolta jostakin, mihin ei ole suhdetta ja mitä ei koe merkitykselliseksi?

Goodallin innostus ja läheinen suhde luontoon syventyi metsässä ollessaan. Hänen kiinnostus ylsi simpanssien lisäksi myös planeettamme pienimpiin elollisiin ja hän tarkkaili mielellään niiden touhuja. Goodall kertoi kokeneensa metsässä ollessaan voimakkaan hengellisen voiman läsnäolon.

Me ihmiset olemme osa luontoa ja riippuvaisia puhtaasta ilmasta, ruuasta ja vedestä. Toivo planetaarisesta hyvinvoinnista hupenee, jos emme usko teoillamme olevan merkitystä, vaivumme apatiaan, unohdamme luonnollisen ympäristömme, uskomme teknologian ratkaisevan kaiken ja jos pidämme ihmisen toiminnan kiihdyttämää ilmastonmuutosta ja lajikatoa hölynpölynä. Onneksemme ihmisellä on pitkälle jalostunut kyky myötäuntoon ja siitä kumpuaviin tekoihin.

Goodall korosti jokaisen yksilön merkitystä. Kenenkään ei tarvitse tehdä ihmetekoja. Sen sijaan voimme suunnata katseemme omaan yhteisöömme ja lähiluontoon. Jokainen, pienikin hyvä teko on merkityksellinen sekä tekijälle että kohteelleen. Kun toimii sydämestään, eikä vahingoita muita tai ympäristöään, on varmasti oikealla tiellä.

Riippumatta siitä, koetko maailmamme ja planeettamme puhtaasti luonnontieteellisenä ilmiönä vai jonkin älyllisen olemuksen, voiman, Jumalan tai Luontoäidin luomaksi, on tehtävä kaikille yhteinen: meidän täytyy pitää huolta tästä planeetasta. Jane Goodallin elämäntyö jää perinnöksemme antamaan toivoa, voimia ja keinoja työhön planetaarisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Inhimillinen elämä maapallollamme edellyttää, että täällä elää myötätuntoisia ihmisiä. Ihmisiä, jotka haluavat pitää huolta toisistaan, muista elollisista ja omasta planeetastaan. Ihmisiä, jotka ovat valmiita yhteistyöhön. Silloin meillä on toivoa.