Vastine Itä-Suomen aluehallintovirastolle Kotkanpesansuon turvetuotantoalueen ymparistoluvasta tehtyihin valituksiin
Kiitämme mahdollisuudesta antaa vastine Kotkanpesänsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvasta annettuihin valituksiin. Keski-Karjalan Luonto yhtyy valittajien vaatimukseen hylätä Kotkanpesänsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa. Perusteluna viittaamme aikaisemmin lupa-anomukseen antamaamme lausuntoon (liite) ja lisäksi esitämme seuraavaa.
Vesien suojelu
Pidämme oikean suuntaisena ympäristöluvan ehtoa, että Kotkanpesänsuota saa alkaa valmistella turpeennostoon sitä mukaa, kun Valkeasuolta poistuu vastaava pinta-ala turpeennostosta. Tästä huolimatta Luosojokea pitkin tuleva kuormitus Väärälahteen ja edelleen Tohmajärveen ei vähene ja lisääntyy tuotantoalojen kunnostusvaiheessa nykyisestä. Tohmajärven veden laadun parantamiseksi on monien tahojen toimin aloitettu hanke, jossa mm valuma-alueella tehdään vesiensuojelutoimenpiteitä, jotta kuormitus järveen vähenisi. Myönnetty lupa kyseenalaistaa koko hankkeen.
Vesistövaikutusten tarkastelun suuri puute on se, että kuormitusta tarkastellaan vain fosforin, typen ja kiintoaineen osalta. Turvealueiden päästöistä merkittävimpiin kuuluu liukoinen orgaaninen aines eli humus. Liukoisen humuksen happea kuluttava vaikutus lienee yksi suurimmista turpeenoton ekologisista seurauksista. Tämä haittaa erityisesti kalojen kutua ja talvisia elinoloja. Happivajauksesta ja -kadosta seuraa, mm ravinteiden mobilisoitumista ja pohjaeläinyhteisöjen muutoksia. Kemiallinen hapenkulutus COD on huomattavasti parempi kuvaaja turvemailta tulevalle kuormitukselle kuin kiintoainemääritykset.
Tohmajärven valuma-alueelle olisi tehtävä YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi, jossa arvioidaan valuma-alueen kaikkien turpeennostohankkeiden yhteisvaikutukset alapuolisten vesistöjen tilaan. Uusia lupia valuma-alueelle ei tule myöntää ennen kuin arviointi on tehty. Tällä hetkellä Tohmajärven valuma-alueella on vireillä turpeenkaivun aloittaminen myös Konnunsuolla. Valkeasuon ja Teerisuon turpeennostoalueen kuivatusvedet valuvat myös Tohmajärveen. Myös näille vanhoille turpeennostoaluille on vireillä laajennuksia. Tuoreessa Konnunsuon turpeennostohankkeen YVA selostuksesta em. tarkastelu puuttuu.
Hentonäkinruoho
Tohmajärvestä on vahvoja näkinruohoesiintymiä (Najas tenuissima) (Jouni Issakainen, Eija Kemppainen, Katariina Mäkelä, Sirkka Hakalisto ja Marja Koistinen, 2011 Hentonakinruoho (Najas tenuissima) ja notkeanakinruoho (Najas flexilis) Suomen uhanalaisia lajeja. Suomen ympäristö 13/2011). Laji on erittäin uhanalinen, erityisesti suojeltava ja rauhoitettu. Laji kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteisiin II ja IV, joten se edellyttää tiukkaa suojelua. Laji on endeeminen Euroopassa ja Suomen kansainvälinen vastuulaji, jonka maailman kannasta yli 45% kasvaa Suomessa.
Käsitellessään Vapo Oy:n valitusta, joka koski Kiteen Kirkkosuon turpeenottoalueen ympäristölupaa, korkein hallinto-oikeus perusteli hylkäävää päätöstään (29.3.2011 diaarinumero 3088/1/09) Kiteenjärven hentonäkinruohoesiintymän turvaamisella.
Hentonäkinruohon esiintymistä Tohmajärvessä ei ole käsitelty Kotkanpesänsuon turpeenottoalueen ympäristölupahakemuksessa tai –päätöksessä millään tavoin. Hentonäkinruohon suojelu edellyttää, että Tohmajärven vesi ei nykyisestään enää rehevöidy tai tule humuspitoisemmaksi, vaan pikemminkin alkaa puhdistua. Erittäin uhanalaisen luontodirektiivin IV liitelajin kohdalla on erityisen tärkeää tehdä kaikki tarvittavat toimenpiteet lajin säilymisen turvaamiseksi. Ennen kuin hentonäkinruohon kanta ja tarvittavat suojelutoimet Tohmajärvessä ovat selvillä, ei uusia järveä mahdollisesti kuormittavia hankkeita saa hyväksyä.
Kiteellä 26.10.2011
Keski-Karjalan Luonto ry