Selitys Kangasalan kaupunginhallituksen lausuntoon Ilkon kaavasta 875
–
Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Asia:
Selitys Kangasalan kaupunginhallituksen lausunnon johdosta asiassa, joka koskee Kangasalan kaupunginvaltuuston päätöstä 8.12.2025 § 123 (Ilkontien asemakaavan muutos, kaava 875)
Valittajat:
Kangasalan luonto ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
Vehmaisten osakaskunta
SELITYS
Valittajat pysyvät asiassa aikaisemmin esitetyissä vaatimuksissaan ja viittaavat valituksessa esitettyihin perusteisiin kokonaisuudessaan.
Kangasalan kaupungin lausunto ei poista valituksessa yksilöityjä menettelyllisiä eikä aineellisia oikeudellisia puutteita, vaan lausunto perustuu olennaisilta osin samoihin tulkintoihin ja selvityksiin, joiden riittävyyden ja lainmukaisuuden valittajat ovat valituksessaan riitauttaneet.
Valittajat katsovat edelleen, että asemakaavan hyväksymispäätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja että asemakaava on alueidenkäyttölain vastainen erityisesti:
- asemakaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista koskevien vaatimusten laiminlyönnin,
- oikeusvaikutteisen osayleiskaavan ohjausvaikutuksen syrjäyttämisen sekä
- selvitysten ja vaikutusten arvioinnin puutteellisuuden vuoksi.
Kaupungin lausunnossa yksittäisiä muutoksia ja selvityksiä tarkastellaan pääosin erillisinä, vaikka asiassa on arvioitava muutosten ja puutteiden kokonaisvaikutusta asemakaavan sisältöön, vaikutusten arviointiin ja osallisten oikeusturvaan. Lausunnossa ei myöskään kaikilta osin vastata niihin oikeudellisiin ydinkysymyksiin, joita valituksessa on nostettu esiin yleiskaavan ohjausvaikutuksesta, maakuntakaavan ge2-merkinnän merkityksestä eikä selvitysten riittävyydestä erityisen herkällä alueella.
Valittajat lausuvat jäljempänä tarkemmin kaupungin lausunnossa esitetyistä keskeisistä väitteistä niiltä osin kuin se on asian arvioimiseksi tarpeellista.
I Menettelyvirheet
I.1. Asemakaavaehdotusta ei asetettu uudelleen nähtäville olennaisista muutoksista huolimatta
Kaupungin lausunnossa katsotaan, että asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset eivät olisi olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:ssä tarkoitetulla tavalla olennaisia. Lausunnossa muutoksia tarkastellaan kuitenkin pääosin yksittäin ja erillisinä, vaikka asiassa on arvioitava muutosten kokonaisuutta sekä niiden vaikutusta kaavan sisältöön, vaikutusten arviointiin ja osallisten mahdollisuuteen lausua asiasta.
Valittajat katsovat edelleen, että asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ja täydennykset muodostivat kokonaisuuden, jota ei voida pitää vaikutuksiltaan vähäisenä. Kaava-aineistoa täydennettiin ja muutettiin nähtävilläolon jälkeen muun ohella:
- lepakkoselvityksen osalta,
- hulevesi- ja hydrologisten selvitysten osalta,
- vaikutusten arvioinnin osalta,
- AL-alueen rakentamista koskevien ratkaisujen osalta sekä
- kaavaselostuksen sisältöjen ja perustelujen osalta
Kaupunki myöntää lausunnossaan, että lepakkoselvitys valmistui nähtävilläoloajan jälkeen ja johti uuden kaavamääräyksen (slep-1) lisäämiseen Ilkon lammen rantaan. Kaupunki myöntää myös, että hulevesiselvitys sisälsi virheellistä tekstiä, jonka korjaaminen oli ”haastavaa.” Valittajien näkemyksen mukaan kyse ei ole ollut yksittäisistä teknisluonteisista korjauksista, vaan sellaisesta aineiston täydentymisestä ja vaikutusarvioinnin muuttumisesta, jolla on ollut merkitystä kaavan vaikutusten kokonaisarvioinnin kannalta.
Kaupunki toteaa lausunnossaan useaan otteeseen, että kaavaselostus on kaavaprosessin aikana muuttuva asiakirja. Samalla lausunnosta ilmenee, että kaava-aineistoa on tarkennettu ja täydennetty vielä ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen muun muassa luontoarvoihin, hulevesiin, vaikutusten arviointiin ja rakentamisen sijoittumiseen liittyviltä osin. Kaupungin lausunnossa korostetaan sitä, ettei yksittäinen muutos ole sellaisenaan aiheuttanut tarvetta asettaa asemakaavaehdotusta uudelleen nähtäville. Valittajat korostavat, että olennaisuutta ei arvioida vain yksittäisten muutosten perusteella erikseen, vaan myös niiden yhteisvaikutuksen perusteella. Asiassa merkityksellistä on se, että päätöksenteon perusteena ollut aineisto muuttui olennaisesti suhteessa nähtävillä olleeseen aineistoon.
Erityisesti lepakkoselvityksen lisääminen vasta nähtävilläolon jälkeen oli merkityksellinen muutos, koska selvitys koski luonnonsuojelulain nojalla tiukasti suojeltuja lajeja ja asemakaavan vaikutuksia niiden elinympäristöön. Samoin hulevesi- ja hydrologisia selvityksiä täydennettiin ja korjattiin nähtävilläolon jälkeen tilanteessa, jossa alueen vesitaloudellinen herkkyys oli yksi kaavan keskeisistä vaikutuskysymyk-sistä.
Valittajat katsovat edelleen, ettei osallisilla ollut tosiasiallista mahdollisuutta arvioida muuttuneen aineiston vaikutusta asemakaavan hyväksyttävyyteen eikä lausua siitä ennen päätöksentekoa. Menettely ei siten täyttänyt alueidenkäyttölain vuorovaikutusta ja osallisten kuulemista koskevia vaatimuksia. Hyväksytty kaava liitteineen julkaistiin toimielinten esityslistojen yhteydessä, mutta kaupungin nähtävillä olevien asemakaavojen sivulla on julkaistu vain hyväksytty kaavakartta aiemmin nähtävillä olleen aineiston lisäksi. Näin päätöksenteossa käytetty ajantasainen kaava-aineisto ei ollut osallisten saatavilla virallisella kaavasivulla samalla tavalla kuin nähtävillä ollut aineisto. Kaupungin lausunnossa vedotaan siihen, että aineisto on ollut nähtävissä toimielinten asiakirjoissa, mutta päätöksenteon perusteena oleva aineisto on ollut hajautuneena eri asiakirjoihin eikä osallisille ollut selvää, mikä aineisto muodosti hyväksymispäätöksen varsinaisen perustan. Kaavaselostus ei ole edelleenkään nähtävillä kaupungin kaavasivulla.
Kun otetaan huomioon muutosten kokonaisuus, kaava-aineiston täydentyminen sekä vaikutusten arviointiin liittyvät tarkennukset, asemakaavaehdotus olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n mukaisesti.
Rikotut lainkohdat: Hallintolaki 6 § (hyvän hallinnon periaate) ja 31 § (asian riittävä selvittäminen), julkisuuslaki 20 § (toiminnan avoimuus).
Rikottu lainkohta: Alueidenkäyttölaki 65 § ja maankäyttö- ja rakennusasetus 32 § – olennaisesti muutettu asemakaavaehdotus on asetettava uudelleen nähtäville, jos muutokset vaikuttavat kaavan sisältöön tai osallisten asemaan.
I.2. Menettelytapavirheet toimielimissä
Kaupunki ei vastaa valituksessa esitettyihin menettelyvirheisiin toimielimissä. Ilkon asemakaavan käsittelyssä elinympäristölautakunnan puheenjohtaja ei sallinut toisen palautusesityksen tekemistä, vaikka se koski eri asiakokonaisuutta – hulevesiratkaisuja – kuin ensimmäinen rakentamisen määrää koskeva palautusesitys. Valtuuston kokouksessa 8.12.2025 valtuutettujen selkeä tahtotila jättää eriäviä mielipiteitä ei johtanut niiden merkitsemiseen pöytäkirjaan.
Kaupunki ei myöskään vastaa siihen, että Ilkon kaavan hyväksymiseen kohdistui ulkoinen sopimusoikeudellinen määräaikapaine – Omistajan ja rakennuttajakumppanin kesken oli sovittu valituskelpoisesta päätöksestä ennen 31.12.2025 – mikä selittää päätöksenteon poikkeuksellista kiireellisyyttä tilanteessa, jossa selvityspuutteita oli edelleen tunnistettu.
Kaupunki on ollut osallisena ja siten tietoinen yksityisoikeudellisesta maankäytön ja rakentamisen kolmikantajärjestelystä (omistaja-kiinteistökehitysyhtiö-kunta) ja sen ehdoista jo ennen asemakaavaprosessin käynnistymistä. Tämä ei sinänsä ole lainvastaista, mutta se asettaa erityisen korostuneen vaatimuksen sille, että kaavan selvitys- ja vaikutustenarviointivelvoitteet täytetään täysimääräisesti ja riippumattomasti.
Kaupungin lausunnossa toistuvat yleisluonteiset toteamukset selvitysten riittävyydestä ilman asiasisällöllisiä perusteluja eivät täytä tätä vaatimusta. Valtuutetuille painotettiin maankäyttösopimusta ja sen rahallista arvoa kaupungille. Tämä korostaa tarvetta arvioida erityisen huolellisesti, ettei sopimusperusteinen aikataulu- tai taloudellinen paine ole syrjäyttänyt alueidenkäyttölain mukaisia selvitys-, vuorovaikutus- ja vaikutustenarviointivaatimuksia
Rikotut lainkohdat: Hallintolaki 6 § (hyvän hallinnon periaate) ja 31 § (asian riittävä selvittäminen), kuntalaki 106 § (eriävän mielipiteen jättäminen) ja 135 § (päätös syntynyt virheellisessä järjestyksessä), julkisuuslaki 20 § (toiminnan avoimuus).
II Vatialan osayleiskaavan ohjausvaikutuksen syrjäyttäminen
Kaupungin lausunnossa katsotaan, ettei asemakaava syrjäytä Vatialan osayleiskaavan PY/s-merkinnän mukaista perusratkaisua eikä asemakaavaa voida pitää yleiskaavan vastaisena. Valittajat katsovat edelleen, ettei lausunnossa esitetä sellaista oikeudellista arviointia, joka poistaisi valituksessa esitetyn ristiriidan asemakaavan ja oikeusvaikutteisen osayleiskaavan välillä.
Kaupungin lausunnossa korostetaan muun muassa sitä, että alueella on ollut seurakunnan toimintaa, alue ei ole ollut täysin julkisessa käytössä ja että alueelle jää asemakaavan toteuduttuakin vähäisessä määrin yhteisöllisiä ja palveluluonteisia toimintoja. Valittajien näkemyksen mukaan asiassa ratkaisevaa ei kuitenkaan ole yksittäisen toiminnan luonne tai se, onko alue ollut täysin julkisessa käytössä, vaan se, miten asemakaava muuttaa alueen pääasiallista käyttötarkoitusta ja alueen kokonaisluonnetta suhteessa osayleiskaavan ratkaisuun.
Vatialan osayleiskaavassa alue on osoitettu PY/s-alueeksi eli julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Asemakaavassa alueelle osoitetaan laajamittaista asuinkerrostalorakentamista, jossa asuminen muodostuu alueen selvästi hallitsevaksi käyttötarkoitukseksi. Samalla julkisiin ja yhteisöllisiin toimintoihin käytettävissä oleva rakennusoikeus sekä toimintaan soveltuva rakennuskanta vähenevät olennaisesti. Valittajat katsovat edelleen, että asemakaava muuttaa alueen käyttötarkoitusta ja ympäristön luonnetta tavalla, jota ei voida pitää yleiskaavan perusratkaisun kannalta vähäisenä.
Kaupungin lausunnossa viitataan yleiskaavalliseen tarkasteluun ja siihen, että asemakaavaa on arvioitu suhteessa yleiskaavaan. Valittajien näkemyksen mukaan lausunnosta ei kuitenkaan ilmene sellaista alueidenkäyttölain 42 §:n edellyttämää oikeudellista punnintaa, jossa arvioitaisiin:
- miksi yleiskaavan perusratkaisusta poikkeaminen olisi hyväksyttävää,
- millä perusteella yleiskaavan ohjausvaikutus voidaan sivuuttaa,
- miksi alueen käyttötarkoituksen muuttumista asumispainotteiseksi ei pidetä yleiskaavan vastaisena sekä
- miksi kulttuurihistoriallisesti arvokas puistomiljöö voidaan kaavoittaa asuinalueeksi vastoin voimassa olevan kaavan merkintöjä ja alueesta tehtyjä selvityksiä.
llkon alue on ollut yleisölle avoimessa kulttuuri-, tapahtuma- ja virkistyskäytössä kurssikeskustoiminnan päättymisestä huolimatta. Kahvila Tyynen ja Juhlatila Tyynelän toiminta on konkreettisesti osoittanut laajan yhteisöllisen tarpeen kokoontua Ilkon virkistävässä luontoympäristössä. Alueen kehittämistä julkisessa käytössä koskeva kuntalaisaloite on saanut laajaa kannatusta. Nämä seikat osoittavat, että PY/s-merkinnän mukaiselle käytölle on edelleen todellinen tarve eikä osayleiskaavaa ole osoitettu vanhentuneeksi. Lausunnossa ei ole perusteltu liiketilan merkittävää pienentämistä tai liiketilan asiakkaiden tarvitseman pysäköinnin ongelmien ratkaisua.
Kaupungin lausunnossa ei myöskään kiistetä sitä, että asumisen määrä alueella kasvaa olennaisesti suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan ja että rakentamisen mittakaava muuttuu merkittävästi aiempaan tilanteeseen verrattuna. Lausunto ei myöskään poista valituksessa esitettyä seikkaa, että alueen luonne muuttuu matalasta ja puistomaisesta, kulttuurihistoriallisesta ympäristöstä aiempaa selvästi tiiviimmäksi ja korkeammaksi rakennetuksi ympäristöksi.
Valittajat korostavat lisäksi, että PY/s-merkintään liittyy nimenomaisesti ympäristön säilyttämistä koskeva tavoite. Tämä korostaa yleiskaavan ohjausvaikutuksen merkitystä juuri sellaisissa kysymyksissä, jotka liittyvät rakentamisen mittakaavaan, maisemaan, kulttuuriympäristöön sekä luonnonympäristön erityispiirteisiin. Kaupungin lausunnossa nämä kysymykset jäävät suurelta osin yleisluonteisten toteamusten varaan, eikä lausunnosta ilmene sellaista konkreettista vaikutusten punnintaa, jonka perusteella voitaisiin arvioida, ettei asemakaava vaikeuta yleiskaavan toteutumista. Kaupungin lausunnossa korostetaan voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeutta. Valittajien näkemyksen mukaan voimassa olevan asemakaavan teoreettinen rakennusoikeus ei kuitenkaan yksin osoita, että nyt hyväksytty rakentamisen määrä, sijoittuminen ja mittakaava olisivat yleiskaavan ohjausvaikutuksen kannalta hyväksyttäviä. Uusi kaava tuplaa alueen rakennusoikeuden, sallii yli 5-kerroksiset talot ja suuntaa rakentamista alueelle, jota nykyinen kaavamerkintä suojaa.
Kaupunki perustelee PY/s-merkinnän sivuuttamista yksinomaan Ilkon kurssikeskustoiminnan lakkaamisella ja viittaa lisäksi Kangasalan strategiseen yleiskaavaan. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 2021:109 nimenomaisesti todennut, että toiminnan muutos tai yleiskaavan ikä ei sellaisenaan oikeuta syrjäyttämään yleiskaavan ohjausvaikutusta. Strateginen yleiskaava on oikeusvaikutteinen ainoastaan kehittämismerkintöjen osalta, kuten kaupunki itsekin myöntää – se ei ole kaavahierarkiassa Vatialan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan yläpuolella eikä voi syrjäyttää sen ohjausvaikutusta.
Valittajat katsovat edelleen, että asemakaava merkitsee oikeusvaikutteisen osayleiskaavan perusratkaisun syrjäyttämistä ilman alueidenkäyttölain 42 §:ssä edellytettyä hyväksyttävää ja oikeudellisesti perusteltua syytä.
Rikotut lainkohdat: Alueidenkäyttölaki 42 § (asemakaava ei saa vaikeuttaa yleiskaavan toteuttamista) ja 39 § (yleiskaavan sisältövaatimukset) ja 54 $ (asemakaavan sisältövaatimukset), Rakentamislaki 5 § (rakentamisen ohjaus) Oikeuskäytäntö: KHO 2021:109 ja KHO 2024:109.
III Maakuntakaavan ge2-merkintä ja selvitysvelvollisuuden korostuminen
Kaupungin lausunnossa katsotaan, että asemakaavassa on riittävästi huomioitu maakuntakaavan ge2-merkintään liittyvät arvot ja että asemakaavan ge-1 -merkintä sekä muut kaavamääräykset turvaavat alueen erityispiirteet riittävällä tavalla. Valittajat katsovat edelleen, ettei lausunto poista valituksessa esitettyjä puutteita maakuntakaavan ohjausvaikutuksen huomioon ottamisessa eikä vaikutusten arvioinnin riittävyydessä. Ge-1 linjaus on muuttunut kesken kaavaprosessin. Ge-1 linja kaavakartassa ei ole yhtenäinen (kuva 1). Maakuntakaavan ge-2 arvoja ei ole arvioitu riittävästi ja asemakaavan ge-1 määräys ei korvaa vaikutusten arviointia. Kaupungin maininta yhtenäisestä Katja-asetuksen mukaisesta merkinnästä on puutteellinen.
Asiassa on olennaista, että kyse ei ole tavanomaisesta rakentamisalueesta, vaan maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaaksi osoitetusta kallioalueesta sekä siihen liittyvästä herkästä ranta- ja vesitalousympäristöstä. Tällaisessa ympäristössä asemakaavoitukseen kohdistuu korostunut selvittämis- ja vaikutusten arviointivelvol-
lisuus.
Kaupungin lausunnossa korostetaan sitä, että asemakaavaan on sisällytetty ge-1 -merkintä ja alueen erityispiirteitä turvaavia määräyksiä. Valittajat korostavat, että kaavamääräykset eivät kuitenkaan korvaa varsinaista vaikutusten arviointia. Asiassa keskeistä ei ole ainoastaan se, että alueelle on annettu suojelua tai huomioon ottamista koskevia määräyksiä, vaan se, onko asemakaavan vaikutuksia maakuntakaavan ge2-merkinnän suojeluperusteisiin arvioitu riittävällä tavalla ennen kaavan hyväksymistä. Lähialueen toteutuneissa asemakaavamääräyksissä ei ge-2 alueen suojelu ole toteutunut. Kaupungin lausunnosta ei edelleenkään ilmene sellaista kriteerikohtaista arviointia, jossa tarkasteltaisiin:
- miten asemakaavan mahdollistama rakentaminen vaikuttaa valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen maisemallisiin ominaispiirteisiin,
- miten rakentaminen vaikuttaa alueen biologisiin ja vesitaloudellisiin erityispiirteisiin sekä
- millä perusteella on arvioitu, ettei asemakaava heikennä maakuntakaavan ge2-merkinnän perusteena olevia arvoja.
Kaupungin lausunnossa toistuu useissa kohdissa näkemys siitä, että vaikutuksia voidaan hallita myöhemmässä toteutus- ja suunnitteluvaiheessa. Valittajat katsovat edelleen, ettei tämä poista asemakaavavaiheessa olemassa olevaa selvitys- ja arviointivelvollisuutta. Alueidenkäyttölain mukainen vaikutusten arviointi tulee tehdä ennen asemakaavan hyväksymistä siinä laajuudessa, että kaavan lainmukaisuutta voidaan arvioida. Valittajat korostavat lisäksi, että alueen erityispiirteisiin liittyy useita toisiinsa kytkeytyviä tekijöitä:
- kallioalueen maisemallinen herkkyys,
- rantajyrkänteen näkyvyys,
- luonnontilaisen vesitalouden merkitys,
- luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintyminen sekä
- rakentamisen vaikutukset alueen puustoon, valaistukseen ja hulevesiin.
Kaupungin lausunnossa näitä vaikutuksia tarkastellaan pääosin erillisinä kysymyksinä, vaikka juuri niiden yhteisvaikutus on alueen erityislaatuisuuden kannalta keskeinen. Lausunnosta ilmenee myös edelleen useita epävarmuuksia liittyen muun muassa alueen hydrologisiin olosuhteisiin ja vaikutusten arvioinnin lähtötietoihin.
Valittajat katsovat edelleen, että maakuntakaavan ge2-merkintään liittyvien arvojen huomioon ottaminen olisi edellyttänyt tavanomaista perusteellisempia ja ajantasaisempia selvityksiä sekä vaikutusten arviointia. Liian alhainen hulevesimitoitus aiheuttaa riskin ge-1 kallioalueen säilymiselle altistaen sen mm. eroosiolle. Olemassa olevien rakennusten purkaminen ge-1 alueella aiheuttaa arvokkaalle kallioalueelle suuremman riskin kuin maastoon mukautuvien rakennusten purkamatta jättäminen (esim. päärakennus juhlasaleineen). Turvallinen asuinympäristö edellyttää maisemaa muuttavan aidan rakentamista jyrkänteen reunalle. Kaupungin lausunto ei poista valituksessa esitettyä kokonaisarviota siitä, että asemakaavan vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaaseen kallioalueeseen ja sen erityispiirteisiin ei ole selvitetty eikä arvioitu alueidenkäyttölain edellyttämällä tavalla.
Rikotut lainkohdat: Alueidenkäyttölaki 32 § (maakuntakaavan ohjausvaikutus), 9 § (selvittämisvelvollisuus) ja 54 § (asemakaavan sisältövaatimukset). Oikeuskäytäntö: KHO 2020:85 ja KHO 2024:109.
IV Selvitysten ja vaikutusten arvioinnin puutteellisuus
Kaupungin lausunnossa katsotaan, että asemakaavan vaikutuksia koskevat selvitykset ovat kaavatasolla riittäviä ja että mahdollisia yksityiskohtaisempia vaikutuksia voidaan arvioida edelleen toteutus- ja lupavaiheessa. Valittajat katsovat edelleen, ettei lausunto poista niitä selvityspuutteita ja vaikutusten arvioinnin epävarmuuksia, joihin valituksessa on vedottu.
Asiassa on olennaista, että kyseessä on luonnon- ja kulttuuriympäristöltään poikkeuksellinen alue, jossa luontoarvot, vesitalous, maisema ja rakentamisen vaikutukset liittyvät kiinteästi toisiinsa. Tällaisessa ympäristössä selvitysten riittävyyttä ei voida arvioida vain sen perusteella, että yksittäisiä selvityksiä on laadittu, vaan arvioinnissa on tarkasteltava myös selvitysten ajantasaisuutta, kattavuutta, keskinäistä johdonmukaisuutta sekä sitä, voidaanko niiden perusteella tehdä luotettava arvio asemakaavan vaikutuksista ennen päätöksentekoa. Lisäksi kaupunki lausuu, että alueelta olisi jo varsin kattavat tiedot luonnonarvoista. Aluetta ei ole kartoitettu ennen kaavaprosessia eikä kaavaprosessin aikainen luontokartoitus ole kattava. Valittajat haluavat edelleen tuoda esiin luontoselvityksen laatuongelmat: yhden päivän aikana kartoittaja on selvittänyt koko 3,5 hehtaarin alueen vesilakikohteet, luontotyypit, uhanalaisen kasvillisuuden ja eläimistön ja sen lisäksi vielä iäkästä puustoa sisältävät kohteet ja geologiset muodostumat. Mm. raunioislajeja on löytynyt kartoituksen jälkeen kallioilta.
Kaava-alueen selvityksistä monet ovat rakennuttajan (Jatke Pirkanmaa) tilaamia. Esimerkiksi luonto- ja hydrogeologisessa selvityksissä korostuu maastokäyntien vähäisyys ja se, että ne eivät täytä minimivaatimuksia (lepakkoselvitys). Jos selvityksen toimeksianto on liian suppea, vaarana on arvokkaiden luonto- ja kulttuurikohteiden huomiotta jättäminen kaavoitusprosessissa. Lisäksi selvitykset tulee tehdä koko siltä alueelta, jolla kaavalla arvioidaan olevan olennaisia vaikutuksia. Selvitykset eivät riittävästi huomioi rakentamisen ja hulevesien vaikutusta rotkon pohjalla olevaan Pitkäjärveen tai kaava-alueen rajalla olevaan suojeltuun luontotyyppiin (tervaleppälehto). Kaupunki väittää, että alueen puustosta olisi tehty kartoitus, mutta se ei ole ollut saatavilla. Kyseisen kartoituksen perusteella tulevat rakennukset on sijoitettu alueelle siten että puusto säilyisi, mutta esimerkiksi alueen itäosan metsikkö, josta on uusia liito-oravan papanahavaintoja, on kokonaan jäämässä rakennusten alle. Korkea rakentaminen tulee vaikuttamaan myös viereiseen tervaleppälehtoon ja lepakoiden lentoyhteyksiin.
IV.1. Liito-oravaa koskevat selvitykset
Kaupungin lausunnossa katsotaan, että liito-oravan esiintyminen on selvitetty riittävästi eikä asemakaava vaaranna lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Valittajat katsovat edelleen, ettei selvityksiä voida pitää riittävinä alueen erityislaatuisuus ja lajin suojelustatus huomioon ottaen. Kaupunki esittää, että alueelta olisi tehty riittävästi selvityksiä eri kaavojen yhteydessä, mutta näitä ei ole esitetty tämän kaavan materiaaleissa eikä luontoselvitys viittaa niihin.
Valittajat viittaavat lisäksi siihen, että alueelta on kaavan hyväksymisen jälkeen tehty uusia liito-oravahavaintoja, jotka on kirjattu Laji.fi-tietokantaan. Laji.fi-tietojen mukaan alueen lammen läheisyydestä on löydetty kuollut liito-orava. Lisäksi papanapuita on löytynyt kaavan koillisnurkasta sekä länsilaidasta, alueilta, joilta luontoselvityksessä ei löytynyt mitään. Alueen länsilaita on ainoa liito-oravan pohjois-eteläsuuntainen reitti Pitkäjärven alueella ja paikoin se on jäämässä vain noin kymmenen metrin levyiseksi. Valittajien näkemyksen mukaan nämä havainnot tukevat valittajien näkemystä siitä, ettei liito-oravan esiintymistä ja alueen ekologista toiminnallisuutta voida pitää sellaisena jo riittävästi selvitettynä kokonaisuutena, jonka perusteella asemakaavan vaikutukset olisi voitu luotettavasti arvioida.
Valittajat korostavat lisäksi, että liito-oravan esiintymisen arviointi ei rajoitu yksittäisten, yhden päivän aikana tehtyjen papanahavaintojen toteamiseen, vaan arvioinnissa on tarkasteltava myös:
- mahdollisia pesäpuita,
- kulkuyhteyksiä,
- puustollista jatkuvuutta,
- lajille soveltuvien elinympäristöjen säilymistä sekä
- rakentamisen, valaistuksen ja puuston poistamisen yhteisvaikutuksia.
Kaupungin lausunnossa ei kuitenkaan esitetä sellaista kokonaisarviointia, jossa nämä vaikutukset olisi arvioitu suhteessa asemakaavan mahdollistamaan rakentamisen määrään ja sijoittumiseen. Lisäksi tulisi huomioida, että laaja-alainen rakentaminen ja metsiköiden hakkuut lähialueilla ovat osittain hävittäneet olemassa olleita liito-oravan elinympäristöjä (Ilkontie 24, Tiiriläntie). Tämä merkitsee sitä, että kaava-alueen puusto on erittäin tärkeää jäljellä olevalle liito-oravapopulaatiolle sekä kulkuyhteytenä että elinympäristönä.
Rikotut lainkohdat: Alueidenkäyttölaki 9 § (selvittämisvelvollisuus), luonnonsuojelulaki 78 § ja EU:n luontodirektiivi 92/43/ETY liite IV(a). Oikeuskäytäntö: KHO 2014:13.
IV.2. Lepakkoselvitysten puutteellisuus
Kaupungin lausunnossa viitataan lepakkoselvitykseen ja todetaan, että alueen lepakoiden ruokailualueet on huomioitu asemakaavassa riittävästi. Valittajat katsovat edelleen, ettei selvityksiä voida pitää riittävinä.
Kaupunki myöntää lausunnossaan, että lepakkoselvityksen tarkoituksena oli selvittää lepakkojen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sijoittumista purettaviin rakennuksiin. Tämä vahvistaa valituksessa esitetyn väitteen: lepakkoselvitys rajattiin rakennusten päiväpiilotarkastukseen eikä se ole alueellinen lepakkoselvitys. Ilkon lammella todettiin siippojen ja pohjanlepakon aktiivinen ruokailu, mutta kerrostalorakentamisen ja lisääntyvän valaistuksen vaikutuksia tähän ruokailualueeseen ei ole arvioitu. Lausunnosta ei ilmene, että lepakoiden siirtymäreittejä, ekologisia yhteyksiä tai valaistuksen vaikutuksia olisi arvioitu riittävästi suhteessa rakentamisen sijoittumiseen. Valittajat korostavat, että lepakoiden suojelu ei rajoitu yksittäisten ruokailualueiden tunnistamiseen, vaan arvioinnissa on tarkasteltava myös alueen ekologista toimivuutta kokonaisuutena. Kaupungin lausunto ei poista valituksessa esitettyä epävarmuutta siitä, miten rakentamisen lisääntyminen, puuston muuttuminen ja valaistus vaikuttavat lepakoiden liikkumiseen ja alueen käyttöön. Myös lepakkoselvityksen tekijät huomauttavat, että kesäaikaista valaistusta lampien ympäristössä ei saa lisätä ja että suuria puita tulee säilyttää lampien ympärillä. Lähelle lammen rantaa tulevat korkeat kerrostalot vaarantavat siten lepakoiden ruokailualueen.
Rikotut lainkohdat: Alueidenkäyttölaki 9 § (selvittämisvelvollisuus) ja 197 § (suhde muuhun lainsäädäntöön) , luonnonsuojelulaki 4 § ja 78 §, luonnonsuojeluasetus 7 § ja 9 § ja EU:n luontodirektiivi 92/43/ETY liite IV(a). Oikeuskäytäntö KHO 2020:111
IV.3. Hulevesiä ja hydrologiaa koskevat epävarmuudet
Kaupungin lausunnossa viitataan useisiin hydrologisiin selvityksiin ja teknisiin tarkasteluihin. Valittajat katsovat edelleen, että lausunnosta ilmenee myös merkittäviä epävarmuuksia liittyen alueen vesitaloudellisiin olosuhteisiin ja kokonaisvaikutusten arvioinnin lähtötietoihin. Tietoja Vatialan osayleiskaava-alueen vettä läpäisemättömien pintojen eli TIA-%-arvojen kumulatiivisesta kehityksestä ei ollut saatavilla Kangasalan kaupungilta. Vatialan osayleiskaava-aineistossa on lähtötiedot vertailuun jo vuodesta 2010 lähtien. Huomioon on otettava osayleiskaava-alueen ulkopuolelta Pitkäjärvi-
Kaukajärveen laskevat hulevedet ja niiden kasvu.
Kaupunki myöntää lausunnossaan, että ilmastonmuutoksen 20 prosentin lisäystä ei otettu Ilkon alueen hulevesimitoituksen perustaksi, eikä esitä tälle hyväksyttävää perustetta. Kaupunki myöntää myös hulevesiselvityksen sisältäneen virheellistä tietoa pohjavesivaikutteisuudesta. Valittajat korostavat lisäksi, että hyväksytyssä kaavassa omaksuttu hulevesien viivytysmitoitus (0,5 m³/100 m² vettä läpäisemätöntä pintaa) on vain puolet Vatialan osayleiskaavassa edellytetystä mitoituksesta (1,0 m³/100 m²). Kun otetaan huomioon Kuntaliiton hulevesioppaan mukainen 20 prosentin ilmastonmuutoslisäys, hyväksytty mitoitus on alle puolet siitä tasosta, jota ilmastonmuutos ja osayleiskaavan ohjausvaikutus yhdessä edellyttäisivät (1,2 m³/100 m²). Kaupunki ei lausunnossaan esitä tälle poikkeamiselle hydrologista, laskennallista eikä oikeudellista perustetta. Pirkanmaan ELY-keskus on kaavaprosessin aikana nimenomaisesti huomauttanut poikkeamisesta osayleiskaavan hulevesimääräyksistä, mutta tähän huomioon ei ole vastattu kaava-aineistossa.
Ilkontien perusparannuksen jälkeen lammen pintaveden korkeus parin viime vuoden aikana on säilynyt entisellään vastoin lausuntoa lammen veden puutteen uhkasta. Samoin jyrkillä kallioilla havaittavat vesipurkaumat ovat entisellään kesät talvet. Kreate on Ilkontien perusparannuksen yhteydessä todennut, että alueella pohjavesi on korkealla.
Lausunnossa pyritään selittämään monissa kohtaa lähteiden puutetta, jota ei ole perusteltu tai selvitetty huolimatta luontoselvityksen kohdasta, jossa todetaan saunarakennuksen kulmalla sijaitsevan vesipurkauman olevan “kummallinen” ja että “vesijohtovuotoa” ei voi sulkea pois. Maanomistajan mukaan kyseisellä alueella ei ole havaittu vesijohtovuotoa. Lausunnosta ei ilmene sellaista hydrologista selvitystä, joka poistaisi epävarmuuden alueen mahdollisista lähde- ja pohjavesivaikutteisista kohteista. Lähde-sanan poistaminen ei korvaa hydrologisten selvitysten tarvetta.
Valittajat korostavat, että juuri tällaisessa vesitaloudellisesti herkässä ympäristössä epävarmuudet korostavat selvitysvelvollisuuden merkitystä. Rakentaminen, vettä läpäisemättömien pintojen lisääntyminen sekä hulevesien ohjaaminen teknisiin rakenteisiin voivat vaikuttaa alueen luonnontilaiseen vesitalouteen tavoilla, joita ei lausunnon perusteella ole voitu luotettavasti sulkea pois.
Valittajat katsovat lisäksi edelleen, ettei asemakaava-aineistosta ilmene riittävällä tavalla hulevesirakenteiden tosiasiallinen sijoittuminen, niiden tilantarve, niiden rakentamisen vaikutukset Pitkäjärveen, alueen puustoon ja maastonmuotoihin eikä niiden vaikutukset luonnonympäristöön kokonaisuutena. Valituksessa mainittuun lumenläjitykseen ei ole vastattu. Alueen sulamisvesien hallintaa ei voida pitää riittävänä.
Rikotut lainkohdat: Alueidenkäyttölaki 9 § (selvittämisvelvollisuus) ja 103c § (hulevesien hallinta) sekä vesilaki 587/2011 2 luku 11 §.
IV.4 Maisema- ja näkymävaikutusten puutteellinen arviointi
Kaupunki esittää, että asemakaavamuutos sisältää yleismääräyksen alueen puuston säilyttämisestä. Tosiasiassa suurin osa alueen puustosta tulee jäämään massiivisten rakennusten ja uusien kulkuväylien alle. Yli satavuotinen avoin näkymä tulee muuttumaan täysin, kun korkeat kerrostalot peittävät maiseman Ilkontieltä huvilalle, ja uudet kulkureitit sekä pysäköintialueet muuttavat maiseman. Maisema ulkoilureitiltä järven toiselta puolelta sekä rotkojärveltä muuttuu merkittävästi kerrostalojen ilmestyessä vanhan huvilan taakse. Lähialueella asemakaavamääräykset eivät ole toteutuneet, esimerkiksi Ilkontie 24:n kaava sisältää merkinnän ympäristön säilyttämisestä, mutta ympäristö ei ole säilynyt ja ge-1 kalliota räjäytettiin viheralueen puolelta. Valittajat katsovat edelleen, että maisemavaikutuksia ei ole riittävästi kaavassa selvitetty ja huomioitu.
Rikotut lainkohdat: alueidenkäyttölaki 50 § (asemakaavan tarkoitus), 54 § (asemakaavan sisältövaatimukset) , rakentamislaki 5 § (rakentamisen ohjaus)
IV.5. Kulttuuriympäristö- ja rakennusperintövaikutusten puutteellinen arviointi
Valittajat toteavat edelleen, että tehty kulttuuriympäristöselvitys ei arvota puiston ja maiseman vaalittavia ominaispiirteitä. Suojelumerkintä s-9 kattaa vain aivan huvilan lähiympäristön. Kaavassa oleva /s -merkintä ei säästä kulttuurihistoriallisesti arvokasta puistoa, sillä rakennukset ja uudet kulkureitit tulevat vanhojen puiden ja puistokäytävien sekä pienen muotopuutarhan päälle. Lisäksi rakentamisen aikaiset maanmuokkaukset sekä lisääntyvä asukasmäärä tulevat kuluttamaan puistomaista aluetta ja vanhoja kivirakennelmia.
Rikotut lainkohdat: alueidenkäyttölaki 5 § (alueiden käytön suunnittelun tavoitteet) ja 9 § (selvittämisvelvollisuus), rakentamislaki 5 § (rakentamisen ohjaus) ja 9 § (rakennustaide ja kaupunkikuva)
IV.6. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin puutteellisuus
Kaupunki viittaa sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osalta kaavaselostuksen kohtaan 7.4.1. Valittajat huomauttavat, että tämä ei vastaa valituksessa esitettyihin konkreettisiin väitteisiin. Kaavamerkinnän muutos PY/s-merkinnästä AK/s:han vaatii perusteellista sosiaalisten vaikutusten arviointia.
Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin puute koskien muitakin kuin uusia tai nykyisiä asukkaita on merkittävä osa kaavamuutoksen aiheuttaman kokonaismuutoksen arviointia.
Rikotut lainkohdat: Alueidenkäyttölaki 9 § (selvittämisvelvollisuus) ja 54 § 2 mom. (luonnonympäristön haittojen ehkäiseminen), maankäyttö- ja rakennusasetus 1 § (vaikutusten arvioinnin riittävyys), vesilaki 587/2011 2 luku 11 § (luonnontilaisten vesiesiintymien heikentämiskielto).
IV.7. Vaikutusten arvioinnin siirtäminen toteutusvaiheeseen
Kaupungin lausunnossa vedotaan useissa kohdissa siihen, että vaikutuksia voidaan tarkemmin arvioida tai hallita myöhemmässä toteutus-, rakennuslupa- tai suunnitteluvaiheessa.
Valittajat katsovat edelleen, ettei asemakaavan lainmukaisuutta voida perustaa siihen, että keskeisiä vaikutuksia arvioidaan vasta myöhemmissä vaiheissa. Alueidenkäyttölain mukainen selvitys- ja vaikutusten arviointivelvollisuus koskee nimenomaan asemakaavan hyväksymisvaihetta silloin, kun asemakaavalla ratkaistaan rakentamisen määrä, sijoittuminen ja alueen pääasiallinen käyttötarkoitus.
Valittajien näkemyksen mukaan kaupungin lausunto kokonaisuutena pikemminkin vahvistaa sitä valituksessa esitettyä arviota, että useita vaikutuksia ja niiden yhteisvaikutuksia ei ole voitu arvioida riittävällä varmuudella asemakaavan hyväksymishetkellä.
Rikottu lainkohta: Alueidenkäyttölaki 9 § – merkittävät vaikutukset on arvioitava kaavaa laadittaessa, niitä ei voida siirtää myöhempään lupa- tai toteutusvaiheeseen.
V Yhteenveto
Valittajat katsovat edelleen, ettei Kangasalan kaupungin lausunto poista valituksessa esitettyjä menettelyllisiä eikä aineellisia puutteita, joiden perusteella asemakaavan hyväksymispäätös on lainvastainen.
Lausunnossa yksittäisiä muutoksia, selvityksiä ja vaikutuksia tarkastellaan pääosin erillisinä, vaikka asiassa olisi tullut arvioida niiden yhteisvaikutusta erityisesti alueen herkkyys, maakuntakaavan ge2-merkintä sekä oikeusvaikutteisen osayleiskaavan ohjausvaikutus huomioon ottaen.
Kaupunki myöntää lausunnossaan useita valituksessa esitettyjä tosiseikkoja – lepakkoselvityksen rajaamisen rakennusten päiväpiilotarkastukseen, ilmastonmuutoksen 20 prosentin lisäyksen puuttumisen hulevesimitoituksesta sekä hulevesiselvityksen sisältämät virheet – mutta ei esitä niille oikeudellisesti hyväksyttäviä perusteluja.
Valittajien näkemyksen mukaan:
- asemakaavaehdotus olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville,
- asemakaava syrjäyttää oikeusvaikutteisen osayleiskaavan perusratkaisun ilman alueidenkäyttölain edellyttämää perustetta sekä
- asemakaavan vaikutuksia maisemaan, luonnon- ja kulttuuriympäristöön, vesitalouteen ja maakuntakaavan ge2-merkinnän perusteena oleviin arvoihin ei ole selvitetty eikä arvioitu yhteisvaikutuksia kokonaisuudessaan riittävästi ennen kaavan hyväksymistä.
Tämän vuoksi valittajat katsovat edelleen, että asemakaavan hyväksymispäätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja että asemakaava on alueidenkäyttölain vastainen.
Valittajat pitävät kiinni vaatimuksistaan:
- Hallinto-oikeus kumoaa Kangasalan kaupunginvaltuuston 8.12.2025 tekemän päätöksen hyväksyä Ilkontien asemakaavan muutos (kaava 875), koska päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja on lainvastainen.
- Toissijaisesti kumoaa päätöksen ja palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja käsiteltäväksi, koska kaavaa ei voida saattaa lainmukaiseksi vähäisin muutoksin.
- Kaavan täytäntöönpano kielletään valitusasian käsittelyn ajaksi.
Kangasala 31.05.2026
Kangasalan luonto ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
Vehmaisten osakaskunta, hoitokunta


