Valitus Suomussalmen Pitämän- ja Syväjärvenkankaalle suunnitelluista hakkuista

VALITUS 8.12.2025

Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle

Asia: Valitus Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) päätöksestä

Valittaja: Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry

Päätös, josta valitetaan: Päätös vaatimukseen luonnonsuojelulain 126 §:n mukaisen pakkokeinon käyttämisestä, KAIELY/572/2025

Asia, johon valitus kohdistuu: Hakkuutoimenpiteiden estäminen tai keskeyttäminen Suomussalmen kunnan omistamilla kiinteistöillä Pitämänkangas-nimisellä alueella (kiinteistö 1-2025-39345 Niemelänkangas) ja Syväjärvenkangas-nimisellä alueella (kiinteistö 1-2024-92330 Uutela).

Vaadittu muutos: Päätös on kumottava luonnonsuojelulain vastaisena. Päätöksen valmistelua ei ole myöskään tehty hallintolain edellyttämällä tavalla.

PERUSTELUT

Kainuun ELY-keskukselle 3.10.2025 toimittamassamme luonnonsuojelulain 128 §:n mukaisessa vireillepanossa olemme vaatineet hakkuutoimenpiteiden estämistä tai keskeyttämistä Suomussalmen kunnan omistamilla kiinteistöillä Pitämänkangas-nimisellä alueella (kiinteistö Niemelän kangas) ja Syväjärvenkangas-nimisellä alueella (kiinteistö Uutela) luonnon tuhoutumisen ja luonnonarvojen heikentymisen pysäyttämiseksi.

ELY-keskuksen päätös perustuu mielestämme puutteellisiin selvityksiin eikä luonnonsuojelulakia ole otettu kaikilta osin huomioon. Koska päätös ei perustu riittäviin selvityksiin, eikä ELY-keskus myöskään itse ole tehnyt selvityksiä, Kainuun ELY-keskus ei viranomaisena ole huolehtinut päätöksen valmistelussa asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hallintolain edellyttämällä tavalla.

Pitämänkangas

Olemme vireillepanossamme tuoneet esille, että hakattavat kuviot ovat vanhaa 140 -vuotiasta metsää, joiden luontoarvoja ei ole selvitetty. Näin vanhassa metsässä voi esiintyä uhanalaista lajistoa. Liito-oravan esiintymisestä on tehty havaintoja suunnitellun hakkuualueen pohjoispuolella olevan Taivalalasen järven pohjoispuolella olevan entisen rajavartiolaitoksen alueella.

Kainuun ELY-keskus myöntää päätöksessään, että Pitämänkankaan metsäalueen luontoarvoja ei ole selvitetty. Huomionarvioista on sekin, että Suomussalmen kunta ei hakkuut toteuttavana maanomistajana ole tehnyt näin mittavien hakkuiden vaikutusten arvioimiseksi minkäänlaisia lajistoselvityksiä, vaikka jo metsän iän perusteella on oletettavissa, että alueella saattaa esiintyä uhanalaisia lajeja mm. liito-orava, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Kunnan kyseessä ollen huomiota tulee kiinnittää siihen, että luonnonsuojelulain 11 §:n mukaan kunnan tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä maiseman suojelua alueellaan. Kunnan tulee kaikessa toiminnassaan ottaa muutoinkin luonnonsuojelulaki huomioon. Koska selvityksiä hakattaviksi suunnitelluilta alueilta ei ole tehty, on selvää, että kunta on laiminlyönyt lain tarkoittaman edistämistehtävänsä.

Koska kyseessä on metsäalue, joka soveltuu liito-oravan elinympäristöksi, kunnan olisi tullut tehdä selvitys liito-oravan esiintymisestä ja selvittää lajin lisääntymispaikkojen sijainti, rajata ne maastossa ja ottaa ne hakkuissa huomioon. ELY-keskuksen olisi tullut päätöksessään ottaa erityisesti liito-oravaselvityksen puuttuminen huomioon ja edellyttää kunnalta selvityksen laatimista tai tehdä itse selvitys päätöksen valmistelun yhteydessä. Vaikka hakattava alue on lähellä Taivalalasen järven pohjoispuolella olevaa rajavartiolaitoksen aluetta, jossa on tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä, minkä mainitsimme jo vireillepanossamme, ELY-keskus ei ole kuitenkaan edellyttänyt liito-oravan esiintymisen selvittämistä. Suomussalmen kunnan vireillepanoomme liittyvään lausuntoon antamassamme vastineessa toimme uudelleen esille lajin esiintymisen selvittämistarpeen ja totesimme, että kyseessä olevalla alueella on 2011 tehty liito- oravaselvitys Ekotoni ky:n toimesta. Selvityksessä alueelta on tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Kunta ei ole kuitenkaan maininnut tätä selvitystä lausunnossaan, vaan tuonut lausunnossaan esille vain vuonna 2023 alueella tehdyn selvityksen.

Pyysimme Suomussalmen kunnalta kyseisen selvityksen, jossa on todettu liito-oravan esiintyneen alueella, mikä kunnan tekemän maisematyölupapäätöksen mukaan rajoitti suunniteltuja hakkuita, koska alueella oli todettu liito-oravan lisääntymispaikkoja. ELY-keskus ei ole pyytänyt kunnalta kyseistä selvitystä eikä maininnut siitä päätöksessään, vaikka ELY-keskus on itse antanut 8.5.2012 Suomussalmen kunnan pyytämän lausunnon liito-oravan huomioon ottamisesta maisematyöluvan mukaisissa hakkuissa kyseisellä rajavartioston alueella, jolta liito-oravaselvitys oli 2011 tehty.

Vaikka tämän selvityksen liito-oravahavaintoja ei ELY-keskuksen päätöksen mukaan olisikaan tuntemattomasta syystä ollut tallennettuna lajitietojärjestelmiin, olisi tieto lajin esiintymisestä ollut kuitenkin käytettävissä, jos selvitys olisi pyydetty kunnalta tai kunta sen toimittanut samoin kuin vuoden 2023 selvityksen.

Katsomme, että Kainuun ELY-keskus ei ole toiminut päätöksen valmistelussa hallintolain edellyttämällä tavalla. Hallintolain 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. ELY-keskus ei ole perustanut päätöstään kaikkiin olemassa oleviin selvityksiin eikä edes ottanut huomioon omia lausuntojaan, joilla voidaan katsoa olevan merkitystä asian ratkaisun kannalta. ELY-keskuksen olisi tullut erityisesti varmistua, että kaikki olemassa olevat selvitykset ovat käytettävissä päätöksen valmistelussa ja pyytää selvitykset kunnalta. Ihmettelemme myös kunnan menettelyä, koska kaikkia omia päätöksiäkään ja niihin liittyviä selvityksiä ei ole toimitettu ELY-keskukselle.

Huolellista ja riittävää asianvalmistelua ei ole mielestämme sekään, että muidenkaan lajien osalta selvityksiä ei ole Suomussalmen kunnalta edellytetty, vaikka kunnalla on luonnonsuojelulain nojalla vastuu edistää mm. luonnonmonimuotoisuuden suojelua alueellaan, mistä tulisi mielestämme huolehtia korostetusti varsinkin kunnan omissa metsissä. ELY-keskus on päätöksessään alueen uhanalaisista lajeista maininnut ainoastaan hömötiaisen, mikä osoittaa konkreettisesti lajitiedon vajavaisuuden. Kun yhdistyksemme biologi kävi alueella lokakuussa 2025, hän havaitsi muutaman tunnin aikana mm. töyhtötiaisen, kanahaukan ja teeren. Koska systemaattisia selvityksiä ei ole, tiedot mm. uhanalaisten lajien esiintymisestä perustuvatkin vain lajitietojärjestelmiin tallennettuihin havaintoihin, joiden kattavuutta ei ELY-keskuksen päätöksessä ole tarkasteltu. Selvityksiä tehneinä biologeina toteamme, että havaintojen kattavuus riippuu täysin siitä, onko alueella tehty inventointeja tai onko alueella liikkunut lajeja tuntevia luontoa harrastavia ihmisiä, jotka ovat itse tallentaneet tai toimittaneet havaintoja esim. ELY-keskukselle. Koska selvityksiä ei ole tehty myöskään vireillepanon käsittelyn aikana, ei siten voida olettaakaan, että vireillepanon käsittelyn yhteydessä olisi tullut esille uutta lajeihin liittyvää tietoa.

ELY-keskus mainitsee päätöksessään, että vuoden 2011 vuoden havaintojen puuttuminen tietojärjestelmistä on voinut vuoden 2023 liito-oravaselvityksessä johtaa virheellisiin johtopäätöksiin lajin esiintymisestä rajavartiolaitoksen alueella. Huomautamme, että vuoden 2011 selvityksen tuloksethan olisivat olleet kunnalla ja uuden selvityksen käytössä, mutta niitä ei ilmeisesti ole jostain syystä luovutettu selvitystä tekevän konsultin käyttöön. Johtopäätelmässään, että kyseinen reviiri on saattanut vuoden 2023 selvitysajankohtana olla vain väliaikaisesti tyhjä, katsomme ELY-keskuksen olevan oikeassa. Liito-oravalle on lajityypillistä, että elinpiiri voi olla naaraan kuoltua pitkiäkin aikoja väliaikaisesti tyhjä. Jos elinpiirillä ei ole lajin esiintymiseen liittyvää säännöllistä seurantaa, kuten tällä kohteella, luotettavaa johtopäätelmää elinpiirin tyhjenemisestä ei voida tehdä. Vaikka lajin esiintymisestä ei selvitysajankohtana tehtäisikään havaintoja, huomioon tulee ottaa luontodirektiivin liitteen IV lajin levähdyspaikan heikentämiskiellon tulkinnasta tehty EUTI:n ennakkoratkaisu C-477/19. Ennakkoratkaisun mukaan hävittämis- ja heikentämiskielto kattaa myös ne levähdyspaikat, joilla laji ei juuri nyt elä, mutta todennäköisesti ottaa ne uudelleen käyttöön, jos olosuhteet lajin esiintymisen kannalta ovat säilyneet suotuisina. Lisäksi EUTI:n ratkaisun C-357/20 mukaan suojellun eläinlajin lisääntymispaikkoja on suojeltava niin kauan kuin se on tarpeen, jotta kyseinen eläinlaji voi lisääntyä menestyksekkäästi. Tämä suojelu ulottuu myös lisääntymispaikkoihin, joita kyseinen eläinlaji ei enää käytä, jos on riittävän todennäköistä, että mainittu eläinlaji palaa näille lisääntymispaikoille. Koska kasarmialueella on lajin todettu esiintyneen ja olosuhteet ovat säilyneet edelleen muuttumattomina ja lajin lisääntymiselle suotuisina, paikkaa on siten edelleen pidettävä lajin elinpiirinä, jolla on myös lisääntymispaikkoja.

Vaikka Pitämänkankaan osalta ei ELY-keskuksen päätöksen mukaan ole järjestelmiin tallennettuja aiempia tietoja liito-oravista, alue voi siitä huolimatta olla liito-oravan lisääntymis-, levähdys- tai kulkuyhteysaluetta. ELY-keskus on päätöksessään todennut, että ottaen huomioon Pitämänkankaan metsäalueen aktiivisen virkistyskäytön keskustan välittömässä läheisyydessä, pitää Kainuun ELY- keskus todennäköisenä, että alueelta olisi tehty ja ilmoitettu luonnonsuojeluviranomaiselle tai Lajitietokeskukseen liito-oravahavaintoja, mikäli liito-orava aluetta asuttaisi, mitä johtopäätelmää ihmettelemme. Viranomainen ei mielestämme voi perustaa päätöstään olettamukseen. ELY -keskuksen asiantuntijoiden tiedossa on, että liito-orava on hämäräaktiivinen laji, joka liikkuu öisin. Siten näköhavainnot lajista ovat satunnaisia ja mahdollisia vain, jos ihmiset liikkuvat alueella silloin, kun liito-orava on aktiivinen. Lajin esiintyminen alueella paljastuu yleensä papanoista, joiden löytäminen edellyttää aktiivista etsimistä ja riippuu täysin siitä, onko alueella liikkuvilla ihmisillä ylipäätään kiinnostusta ja tietotaitoa alkaa etsimään papanoita puiden juurilta. On itsestään selvää myös se, että kaikkia liito-oravan asuttamia metsiköitä ei tiedetä, vaikka ne olisivat lähellä asutustakin. Siksi ELY-keskuksen johtopäätelmää ei mitenkään voida pitää luotettavana arvioina lajin esiintymisestä Pitämänkankaalla. Varmuus siitä saadaan vain oikeana ajankohtana tehtävällä selvityksellä ja selvitys tulisi vielä toistaa seuraavana vuonna, mikä lisäisi selvityksen luotettavuutta. Koska liito-oravan lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on suoraan luonnonsuojelulain nojalla kielletty, hakkuun toteuttajan tulee varmistua toimenpiteiden lainmukaisuudesta. Tämä ei voi toteutua, jos liito-oravaselvitystä ei ole tehty.

Päätöksen mukaan Pitämänkankaan metsäalueella valtapuuna on mänty, joten alue ei ELY- keskuksen arvioin mukaan ole puustoltaan liito-oravan esiintymisen ja lisääntymisen kannalta optimaalisin. ELY:n luonnehdinnasta saa jonkin verran harhaan johtavan käsityksen Pitämänkankaan alueen puustorakenteesta. Kainuun luonnonsuojelupiirin biologi tarkasti alueen 16.10.2025 ja totesi: ” Pitämänkankaan metsäalue on erittäin edustava virkistys- ja luontokohde. Iäkkäät männyt ja kuuset täplittävät metsäaluetta; paikoin on myös lahopuujatkumoa. Metsän pohjakerros on poikkeuksellisen edustava isovarpuineen -lähisuon suopursut ovat levinneet laajasti kankaille. Tällaisesta alueesta pitäisi muodostaa suojelualue, jota kunta voisi ylpeänä esitellä paikallisille ja turisteille.”

Biologin havaintojen mukaan varsinkin alueen kuusivaltaisilla osilla on liito-oravan esiintymiselle sopivat puulajisuhteet. Metsänkäyttöilmoituksen mukaan Taivalalasen rantaan jätetään päätöksen mukaan käsittelemätön kaistale ja kunnalta saatujen lisätietojen mukaan käsittelemätöntä aluetta sekä peitteiseksi jäävää aluetta jää alueelle muuallekin, mikä ELY-keskuksen mielestä riittää liito- oravan esiintymisen ja lisääntymispaikkojen turvaamiseksi. Emme pidä tätä viranomaisen päätelmää riittävänä menettelynä varmistua hakkuiden lainmukaisuudesta. Yhdistyksen kokeneiden liito-oravaselvityksiä tehneiden biologien näkemys on, että liito-orava voi esiintyä ja lisääntyä epätyypillisissäkin elinympäristöissä, myös varttuneissa mäntyvaltaisissa metsissä.

Laji voi esiintyä myös asutuksen välittömässä läheisyydessä tai jopa asutuksen sisällä. Keskeisintä lajin esiintymisessä on riittävä ravintopuusto ja lisääntymispaikat. Liito-orava pesii koloissa, pöntöissä ja Kainuun metsissä tyypillisesti risupesissä, joita on yleisesti vanhapuustoisissa metsissä. Pitämänkangas on nimenomaan sellainen metsä. Pitämänkankaan alue on laaja yhtenäinen metsäalue, jolla voi laajuutensa vuoksi olla vähintäänkin kaksi liito-oravan elinpiiriä, mihin ELY- keskuksen päätöksessä ei ole kiinnitetty lainkaan huomiota. Naaraan elinpiiri on keskimäärin noin 8 ha ja koiraan paljon suurempi.

Vaikka ELY-keskus ei edellyttäisikään kattavia luontoselvityksiä, kuten päätöksessä on todettu, ELY-keskuksen olisi kuitenkin tullut edellyttää selvitys liito-oravan esiintymisestä tehtäväksi tai itse tehdä selvitys Pitämänkankaan alueella. Alueelle suunnitellut laaja-alaiset avohakkuut tulisivat hävittämään suuren osan Pitämänkankaan nykyisestä vanhasta metsästä ja harvennushakkuut vähintäänkin heikentämään jäljelle jäävää metsää, minkä seurauksena Pitämänkanakaan metsäalue voisi jopa menettää merkityksensä liito-oravan lisääntymisalueena. Huomautamme, että taajaman lähialueella ei ole Kasarmialueen lisäksi muita yhtä laajoja ja siten liito-oravalle soveltuvia yhtenäisiä metsäalueita. Siksi Pitämänkankaan hakkuiden suunnittelu ja toteuttaminen tulee tehdä varovaisuusperiaate huomioiden ja siksi selvitykset ovat välttämättömiä.

ELY-keskuksen päätöksessä todetaan, että luontodirektiivin liitteen IV tiukasti suojeleman liito- oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on joka tapauksessa suoraan luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä ja on maanomistajan/toimijan vastuulla ja tulee huomioiduksi metsätaloustoimenpiteissä lain edellyttämällä tavalla. Tämähän ei voi toteutua ilman selvitystä! Paras aika liito-oravakartoitusten tekemiseen on kevätaika lumien sulaessa.

Selvitysvelvollisuuden laiminlyöntiä ei tässä tapauksessa voida pitää hyväksyttävänä. Vastuuhan lajin huomioimisesta jätettäisiin siten kokonaan hakkuukoneen kuljettajalle. Pitämänkangas on metsän ominaisuuksiltaan potentiaalinen liito-oravan esiintymisalue. Alue on lähellä Kasarmialuetta, joka on todettu liito-oravan elinalueeksi,ja jolta on Taivalalasen järven rantametsien kautta toimiva ekologinen kulkuyhteys Pitämänkanmaan metsäalueelle alla olevan kuvan mukaisesti. Nämä alueet ovatkin siten samaa toiminnallista liito-oravan esiintymisaluetta.

Ilmakuvan yläreunassa punaisella osoitetut alueet: Kasarmialue sijaitsee Taivalalasen järven pohjoispuolella ja Pitämänkangas järven eteläpuolella. Vihreällä värillä on osoitettu järven rannalla oleva puustoinen vyöhyke, joka on liito-oravan liikkumisen mahdollistava ekologinen yhteys.

Syväjärvenkangas

ELY-keskus ei ole päätöksen mukaan saanut Metsäkeskukselta metsänkäyttöilmoitusta koskien Syväjärvenkankaalle suunniteltuja metsätaloustoimenpiteitä. ELY-keskus toteaa edelleen, että mikäli ilmoitus olisi Metsäkeskukselta tullut, ei Kainuun ELY-keskuksella olisi olemassa oleviin tietoihin perustuen ollut edellytyksiä puuttua suunniteltuihin hakkuisiin luonnonsuojelulain vastaisina tai lisää ohjeistusta vaativana, sillä hakkuukuvioilla tai niiden välittömässä läheisyydessä ei lajitietojärjestelmän tietojen mukaan ole lakisääteisesti suojeltavaa lajistoa eikä harvennushakkuiden katsota olevan sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat Natura-alueen suojeluperusteisiin, saati merkittävästi heikentäisivät niitä. Vireillepanossa esittämäämme vaatimusta luonnonsuojelulain 35 §:n mukaisesta Natura-arvioinnista metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitettujen suunniteltujen toimenpiteiden osalta ELY-keskus pitää myös tarpeettomana.

ELY-keskus toteaa päätöksessään, että luonnonsuojelulain 34 §:n mukaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Luonnonsuojelulain 35 §:n 1 momentin Natura-arviointia koskeva säännös ei kuitenkaan kiellä minkä tahansa haitallisten vaikutusten aiheutumista. Natura 2000 -alueen ulkopuolella toteutettavan hankkeen tai suunnitelman osalta säännöksen mukainen Natura-arviointi tulee tehdä siinä tapauksessa, että hankkeen tai suunnitelman mukaisten toimien Natura 2000 -alueelle todennäköisesti ulottuvien ja Natura-alueen suojelun perusteena oleville luonnonarvoille aiheutuvien haitallisten vaikutusten on katsottava olevan merkittäviä.

ELY-keskus kuitenkin toteaa päätöksessään, että vaikkakaan ELY-keskus ei tässä tapauksessa katso varsinaista luonnonsuojelulain 35 §:n mukaista kattavaa Natura-arviointimenettelyä tarpeelliseksi, tulisi aina Natura-alueella tai sen läheisyydessä toimittaessa arvioida toimenpiteiden vaikutukset vähintään sillä tasolla, että viranomainen pystyy päättelemään voiko toimenpiteistä mahdollisesti aiheutua merkittäviä heikennyksiä Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontoarvoille.

Natura -alueen lisäksi Syväjärvenkankaan osalta olisi ELY-keskuksen mielestä ollut suotavaa pohtia toimenpiteiden vaikutusta soidensuojeluohjelman tavoitteiden kannalta huomioiden sen, että Syväjärvenkankaan alue, jolle metsänkäyttökuviot sijoittuvat, sisältyy kokonaisuudessaan soidensuojeluohjelmaan. Päätöksessä on myös todettu, että Säynäjäsuo-Matalasuon Natura-alueen tila-arvioinnissa (NATA 2017, Metsähallitus) on niin ikään metsätalous ja sen vaikutukset yleisesti arvioitu yhdeksi kyseiselle Natura-alueelle sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa kohdistuvista ulkoisista uhkatekijöistä. Saman arvioinnin mukaan Natura-alueen rajaan ulottuvat ulkopuoliset hakkuut voivat vaikuttaa alueen luonnontilaisuuteen.

Huomionarvoista ELY-keskuksen päätöksessä on se, ettei Suomussalmen kunnalta tämänkään alueen hakkuiden osalta ole edellytetty missään määrin selvityksiin perustuvaa arviointia hakkuiden vaikutuksista kyseessä olevaan Natura-alueeseen ja soidensuojeluohjelma-alueeseen, johon hakkuut myös kohdistuvat. Katsomme, että Suomussalmen kunnan olisi tullut omatoimisesti laatia metsänkäytön suunnittelun yhteydessä Natura-tarvearviointi.

Koska kunta ei ole Natura-tarvearviointia tehnyt, ELY-keskuksen olisi tullut se edellyttää kyseessä olevan päätöksen valmistelun yhteydessä. Natura-tarvearvio on menettely, jolla selvitetään, tarvitaanko Natura-suojelualueisiin vaikuttavalle hankkeelle (tässä tapauksessa laaja-alaiset hakkuut Natura-alueen sisällä ja puutavaran kuljetus Natura-alueen kautta) varsinaista Natura-arviointia. Arvioinnissa harkitaan, voiko hanke heikentää suojelualueen luonnonarvoja ja onko sen vuoksi tarpeen ryhtyä tarkempiin selvityksiin. Arviointia ei tarvitse tehdä vain, jos voidaan objektiivisin perustein osoittaa, että vaikutukset ovat vähäisiä tai niitä ei tapahdu. Objektiivisin perustein tämä on mahdollista vain, jos asiaa on asianmukaisesti tarkasteltu Natura-tarvearvioinnin kautta, mitä tässä tapauksessa ei ole lainkaan tehty.

Vaikka ELY-keskus on omatoimisesti arvioinut, että hakkuista ei aiheudu merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueelle, katsomme, että vaikutusten tarkastelu tämän tasoisesti ei ole riittävä varmistamaan hakkuiden lainmukaisuutta. Huomiota tuleekin kiinnittää ELY-keskuksen ilmaisuun, ettei harvennushakkuiden kuitenkaan ennalta arvioituna katsota aiheuttavan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojelun perusteena oleville luontotyypeille taikka lintulajeille.

Viranomaisen tulee kuitenkin perustaa päätöksensä selvityksiin ja tässä tapauksessa Natura- tarvearvioinnin edellyttäminen olisi ollut riittävä selvitys.

ELY-keskus ei ole omassa arvioinnissaan hakkuiden vaikutuksista Natura-alueeseen ottanut riittävässä määrin huomioon myöskään Natura-alueen lähistön muita hakkuita. Niistä ei ole ainakaan mainintoja päätöksestä. Natura-alueen eheyden tarkastelun yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena.

Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat kohdistua esim. alueen hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin (Söderman 2003). ELY-keskus ei ole ollenkaan tarkastellut tätä päätöksessään arvioidessaan vaikutuksia Natura-alueeseen. Tätä on tosin vaikea arvioidakaan ilman perusteellisempaa analyysiä, joka voidaan tehdä riittävällä tarkkuudella vain Natura-tarvearviointimenettelyn kautta.