Tuulivoimahanke Harsunlehto Kajaanissa

Kainuun luontoa uhkaavat maisemaa hallitsevat 300 metrin korkeuteen kohoavat tuulivoimalat ja niiden lavat. Kaikki tuulivoimahankkeet tulevat rauhallisia ja erämaisia elinympäristöä tarvitsevien uhanalaisten lintujen ja nisäkkäiden elinpiireille ja näin myös eteläisessä Kajaanissa. Lokakuun lopulla lausuttavana oli Metsähallituksen Harsunlehdon tuulivoiman alueen osayleiskaava. Kohteen nimi muuttui Murtomäestä KHO:n kielteisen päätöksen (KHO 2019:160) jälkeen Harsunlehdoksi. Näin saatiin hanke uudelleen vireille ja ihmisiä harhautettua, että kyse on aivan uudesta kohteesta.

Harsunlehto on mukana myös Kainuun tuulivoimamaakuntakaava 2025 kaavassa, josta Kainuun piiri, SLL Kajaanin yhdistys ry ja Paltamon luonto ry valittivat yhdessä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen jo kohta kaksi vuotta sitten. Kunnallisvalituksessa toteamme “Murtomäki/Harsunlehto, tv-5 (Kajaani) uudelleen kaavoitusta emme hyväksy viitaten KHO:n päätökseen. Tämä alue sijaitsee susireviirillä. Kaavoittajan on syytä kunnioittaa KHO:n päätöstä (KHO 2019:160) uhanalaisen suden suojelusta, eikä samaa kaavaprosessia tule jatkaa. Kaavailtu Harsunlehdon tuulivoimakaava ei tue suden suojelua eikä muutoinkaan luonnon monimuotoisuuden suojelun turvaamista, vaan heikentää luontodirektiivin liitteen IV (a) lajin (lajien) lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Suden luonnollisten elinympäristöjen pirstoutuessa on suuri riski, että sudet joutuvat siirtymään hiljaisille asuinalueille ja epätoivottavat kohtaamiset ihmisten kanssa lisääntyvät.“

Teollisen tuulivoimarakentamisen suhteen eivät yhdistysten näkemykset ole aiemmasta muuttuneet. Nyt Kainuun piirin, Kajaanin yhdistyksen ja Iisalmen luonnon ystäväin yhdistyksen lausunnossa korostetaan luonnon monimuotoisuuden merkitystä tällä tuulivoimahankealueella ja koko eteläisellä Kajaanin ja Pohjois-Savon pohjoisosien erämaisella Talaskankaan läheisellä seudulla, jonne lukuisat tuulivoimahankkeet sopivat todella huonosti. Harsunlehto/Murtomäki -tuulivoimahanke nykyisestä pienuudestaan huolimatta on yksi näistä monista luontoa pirstovista ja häiritsevistä hankkeista.

Hankkeen luontoselvityksen (2025) mukaan kaava-alueen metsät ovat varsin monimuotoisia. Puusto on enimmäkseen 40–80-vuotiasta ja tyypiltään kuivahkosta kankaasta lehtomaiseen kankaaseen. Yli 100-vuotiasta metsää esiintyy suurimmaksi osaksi ojitusalueilla sekä paikoin pienalaisesti harjanteilla nuoremman puuston seassa. Kasvilajisto on hyvin edustavaa ja säilyttämisen arvoista. Räikeitä hakkuitakin löytyy mm. Hoikkalehdon lähteiden ympärillä.

Harsunlehdon tuulivoimahankealueen itäpuolella vain noin kahden kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta voimalasta sijaitsee luonnoltaan erittäin arvokas Talaskankaan Natura-alue (SAC, SPA FI1200921), joka on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin nojalla. Talaskangas on tunnustettu sekä kansainvälisesti (IBA) että kansallisesti arvokkaaksi linnustoalueeksi (FINIBA). Talaskangas (Natura-alue 4915 ha) on merkittävä kahden maakunnan (Kainuu ja Pohjois-Savo) alueella sijaitseva vanhojen metsien ja soiden suojelualuekokonaisuus sekä suosittu retkeilykohde, josta haetaan luonnonrauhaa. Tuulivoimaloiden läheisyys rikkoisi Talaskankaan luonnonrauhan pysyvästi.

Kainuun vaihemaakuntakaavassa 2030 Talaskankaan alueelle on osoitettu matkailun kannalta merkittävä luonnonrauha-alue (lra). Harsunlehdon hanke sijoittuu alueen ulkopuolelle vain noin kolmen kilometrin etäisyydelle. Kaavaselostus kertoo: Harsunlehdon melumallinnuksen pohjalta arvioituna tuulivoimaloiden äänivaikutukset ulottuvat Talaskankaan Natura-alueen reunaosalle enintään noin 33 dBA:n suuruisina. Luonnonrauha-alue sekä Talaskankaan alueen laavut ja kodat sijaitsevat kauempana tuulivoimala-alueesta, eikä niille asti aiheudu tuulivoimaloista ääni- tai välkevaikutuksia. Tämä on teoreettinen arvio. Hiljaisessa ympäristössä pienenkin teollisen huminan ja jatkuvan liikenteen voi kokea häiritsevänä äänenä (katso Jäntti 2013, Hiljaiset alueet Keski-Suomessa). Samoin tuulivoima-alueen valosaaste ja välkevaikutukset voivat nousta merkittävän häiritseviksi.

Harsunlehdon hankealueen pohjoisosan suot (Häntälähteensuo, luonnontilaisen kaltainen karu keskiboreaalinen aapasuo ja koillisosaan osin sijoittuva Iso Sikasuo, yhdistymätyypiltään keskiboreaalinen aapasuo) kuuluvat soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteisiin, jotka Metsähallitus on pysyvällä päätöksellä perustanut metsätaloustoimien ulkopuolelle jätettäviksi alue-ekologisiksi kohteiksi, joiden eläimistöä tuulivoimalat tulevat häiritsemään. Pienempiä ojittamattomia suoalueita sijoittuu Rasimäen länsi- ja eteläpuolelle sekä Maitlammen ranta-alueeseen.

Tuulivoiman negatiiviset vaikutukset lajeihin kohdistuvat etenkin suuriin nisäkkäisiin ja linnustoon. Tässäkin hankevalmistelussa törmäys-, häiriö- ja karkottumisvaikutuksia vähätellään. Mutta etenkin vaikutukset suuriin petolintuhin mm. maakotkan saalistusalueisiin tulisivat merkittäviksi. Täydentäviä tarkkailuja on tehty mm. vuonna 2025 mehiläishaukan ja maakotkan osalta, mutta ne eivät kerro koko totuutta lajien liikkeistä.

Kanalintujen kohdalla voidaan kyseenalaistaa onko kaavaselostus riittävä: “Linnustollisesti huomionarvoisimpia kohteita olivat metsojen soidinalueet sekä Harsunlehdon kaava-alueen ulkopuolella oleva Pellikanlehdon vanha metsä. Kohteet on huomioitu Harsunlehdon kaavasuunnitelmassa.” Häiriövaikutuksia tulee varmasti esiintymään myös muissa metsäkanalintujen (teeri, riekko ja pyy) soitimissa ja pesimämenestyksissä.

Kaava-alueen kaakkoispuolella noin 1,3 kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuuli- voimalasta sijaitsee valtion mailla soidensuojelun täydennysehdotuksen alue Petäjäjärvi-Joutenjoki (8094), joka on luonnonsuojelulain nojalla toteutettu luonnonsuojelualueeksi.

Kaavaluonnoksesta ei ilmene kuinka suunnitelmat tulevat vaikuttamaan metsähanhen pesimämenestykseen alueella. Petäjäjärven ympäristössä pesii säännöllisesti metsähanhi, joka on vaarantunut (VU) laji ja kuuluu EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Metsähanhi on erittäin häiriöherkkä pesimälintu, ja sen pesimämenestys on riippuvainen rauhallisista ja yhtenäisistä suo- ja järvialueista, joilla ihmisen toiminta on vähäistä.

YVA- ja luontoselvityksissä ei ole tehty riittävän kattavaa analyysiä siitä, miten tuulivoimaloiden rakentaminen, huoltoliikenne ja jatkuva melu sekä varjovälke vaikuttavat metsähanhen pesintään ja poikastuottoon. Pesimäaikaiset laskennat on tehty voimalapaikoilta käsin ja sillä ei saada todellista tilannetta selville.

Tuulivoimaloiden sijoittuminen lähelle pesimäsoita ja reheviä lahtialueita lisää pesintöjen epäonnistumisriskiä. Häiriöt voivat aiheuttaa pesien hylkäämistä tai johtaa siihen, että metsähanhet siirtyvät pesimään alueille, joilla pesimämenestys on heikompi. Lisäksi tuulivoimalat voivat katkaista tärkeitä ruokailu- ja levähdysreittejä pesimäalueiden ja lähiseudun peltoalueiden välillä, mikä heikentää yksilöiden energiansaantia pesimäkauden aikana.

Viimeaikaiset tutkimukset (mm. Luke 2025) ovat osoittaneet, että metsähanhitiheydet laskevat merkittävästi jopa useiden kilometrien säteellä tuulivoimaloista. Näin ollen on perusteltua nähdä, että suunniteltu hanke heikentää lajin suotuisan suojelun tasoa alueella.

Tuulivoimalle aroista lintulajeista kuikasta ja kaakkurista hankeluonnos ei kerro mitään.

Harsunlehdon hankealue sijoittuu metsäpeuran Suomenselän ja Kainuun osakantojen väliselle alueelle, joka on metsäpeuran potentiaalinen osakantojen yhdyskäytävä ja esiintymisalue tulevaisuudessa. Voimalat sijaitsevat vain muutaman kilometrin etäisyydellä Talaskankaan Natura 2000 -alueesta, joka on Harsunlehdon hankealueen lähin potentiaalinen laaja vasonta- ja vasanhoitoalue. Hanke tulee siis heikentämään tätä erämaista seutua uutena metsäpeuran esiintymis- ja lisääntymisalueena.

Luonnonvarakeskuksen tuoreimman kanta-arvioraportin (Heikkinen ym. 2024) mukaan Harsunlehdon hanke sijoittuu nykyisen Vuolijoki-Marttinen -lauman susireviirin länsiosaan. Susivaikutusten arviointi Harsunlehdon kohdalta on hyvin kevyesti tehty ja lisäselvitysten valmistumista odotellaan.

Kaava-alueen lounaispuolella Vieremän (Pohjois-Savo) puolella sijaitsee vajaan viiden kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta erämainen ja maisemallisesti edustava Rahajärven-Kontteroisen Natura-alue (SPA FI0600054), joka on suojeltu lintudirektiivin nojalla. Tällä samaisella lintuvesiensuojeluohjelmakohteella elää monimuotoinen linnusto mm. sinisuohaukka, jouhisorsa, heinätavi ja metsähanhi. Lajiston lentoyhteydet ympäröiville suojelualueille tulee turvata.

Lisäksi kaava-alueen kaakkoispuolella vajaan neljän kilometrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta sijaitsee Hiirilammen yksityismaiden luonnonsuojelualue (YSA239508). Alueen luontoarvot tulee turvata.

Pöyryn vuonna 2014 laatima Piiparinmäki-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus on jo 11 vuotta vanha. Tämän jälkeen on tullut lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä tuulivoiman vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, jotka tulisi YVA:n kohdalla päivittää. Vaikka hanke on pienentynyt, se ei poista teollisen luokan tuulivoiman alueen toteutumisen aiheuttamaa erämaisen luonnontilan heikentymistä.

Kaavaluonnoksen yhteydessä kerrotaan varsin hatarasti kaikkien Kajaaniin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savon puolelle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksista maisemaan ja etenkin yhteisvaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen.

Harsunlehtoa lähimmät suunnitellut voimalat sijaitsevat Luolakankaalla 5-7 kilomertin päässä ja jo rakennetut Piiparinmäen tuulivoimalat noin 10 kilometrin päässä ja Löytösuon suunniteltuihin voimaloihin on matkaa noin 15 kilometriä. Lisäksi lähialueilla on myös vireillä useita muita tuulivoimapuistoja (Katajamäki, Kurvilanmäki, Myllykangas, Konnunsuo ja Lapinsalo). Jos kaikki hankkeet toteutuvat, muodostuu maisemallisia kestämättömiä yhteisvaikutuksia lähes kaikkiin suuntiin Harsunlehdon tuulivoimapuistosta. Mitkä vaikutukset tulevat olemaan erämaisiin ympäristöihin sopeutuneeseen lajistoon, ei tiedä kukaan ja vaikutuksia hankesuunnitelmissa vähätellään. Luonnoltaan arvokas Talaskankaan seutu on saarrettu tuulivoimahankkeilla. Sentään kaavaluonnoksessa todetaan: “Erityisesti Luolakankaan, Katajamäen, Myllykankaan ja Kurvilanmäen hankkeiden toteuttaminen voi merkittävästi lisätä maisemallisia yhteisvaikutuksia Talaskankaan alueella, …”

Harsunlehdon tuulivoimahankkeen nimenvaihdos Murtomäestä Harsunlehdoksi ei tehnyt hanketta hyväksyttävämmäksi, vaan hanke pysyy edelleen Kainuun luontoa pirstoavana ja monimuotoisuuttaa ympärilläänkin heikentävänä hankkeena, jota ei tulisi toteuttaa.