Terrafame Oy:n ympäristö- ja vesitalousluvan n:o 87/2022 edellyttämä jätehuolto- ja sulkemissuunnitelma

19.2.2026

Lupa- ja valvontavirastolle

Dnro: PSAVI/16043/2024

Asia: Muistutus Terrafamen lupahakemukseen, nähtävillä 17.12.2025-23.1.2026, lisäaika saatu 13.2.2026 saakka ja KHO 12.2.2026 ennakkoratkaisun johdosta 19.2.2026 saakka.

Muistutuksen antajat

• Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry
• Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry
• Asianosaiset

Muistutus

Terrafame Oy:n lupaprosesseissa on suuri ongelma lukuisten ympäristölupahakemusten ja YVA-prosessien päällekkäisyys ja yhtäaikainen vireille tuleminen. Esimerkiksi YVA-prosessit koko tuotannon jatkamiseksi tai hallituksi alasajamiseksi ja päättämiseksi sekä vesitalouteen liittyvät YVA-prosessit olivat erillisiä. Näissä lupamenettelyissä ei ole arvioitu toiminnan pitkäkestoisia ympäristövaikutuksia.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu pääympäristöluvasta (12.2.2026) on tarkastellut kaivoksen jätealueiden ympäristöturvallisuutta, mutta mielestämme riittämättömin ratkaisuin etenkin koskien pohja- ja pintarakenteiden kestävyyttä tulevaisuudessa. Kaivannaisjätedirektiivi kieltää pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaamisen pitkienkään aikojen kuluessa. KHO:n vähemmistöön jääneet eri mieltä olleet oikeusneuvokset totesivat, ettei jätevesien käsittelyä ole tehostettu aikaisempiin lupiin sisältyneiden tavoitteiden ja velvoitteiden mukaisesti, eikä käytöstä poistettuja jätealueita tai sivukivialueita ole kyetty aiempien suunnitelmien ja lupamääräysten mukaisesti sulkemaan. Neuvokset totesivat, että toiminnan laajentaminen sekä siitä seuraava liuotus- ja jätealueiden kasvattaminen lisäävät ympäristön pilaantumisen riskiä erityisesti runsassateisina vuosina tilanteessa, jossa käytöstä poistettuja jätealueita ei ole riittävästi suljettu. Tämä aiheuttaa kasvavia pitkäaikaisia ympäristöriskejä etenkin ilmastonmuutoksen aiheuttaman sääolosuhteiden äärevöityessä ja sadannan kasvaessa.

Esitämme tässä muistutuksessa yksilöityjä vaatimuksia kaivoksen jäteratkaisujen pitkäaikaisista ongelmista.

1. Ensimmäiseksi haluamme, että selvitetään kuinka pitkien aikojen kuluessa taataan rakenteiden turvallisuus ja kuinka estetään Kuusenlammen sekä Kolmisopen maa-alueen avolouhoksen jätevesien leviäminen alapuolisiin ja ympäröiviin pinta- ja pohjavesiin. Etenkin suolat ovat makeille sisämaan vesille suuri ympäristöongelma. Kolmisopessa haitta-ainepitoisuudet tulee selvittää, mahdolliset ympäristölaatunormit ylittyvät jätevedet ovat kaivannaisjätedirektiivin vastaisia.

Suunnitelmassa kerrotaan: “Alueiden vesienkäsittely jatkuu tarvittaessa vielä joitakin vuosia toiminnan päättymisen jälkeen, mutta lähtökohtaisesti vesienhallinnassa pyritään louhosjärvien nopeaan täyttämiseen, jolloin suotovesiä ei ohjata käsittelyyn vaan mahdollisuuksien mukaan louhosjärviin. Suotovedet johdetaan avolouhokseen harppauskerrokseen alapuolelle, jolloin suotovesi ei vaikuta merkittävästi pintaveden laatuun. Suotovesiä ei tarvitse tällöin käsitellä.” Tämä ei ole ympäristön suojelullisesti mitenkään riittävää etenkään pitkällä aikavälillä.

Terrafame esittää sivukivialueen sulkemissunnitelmassa ympäristölle vaarallisten sivukivialueiden kapseloimista hapen ja kosteuden vaikutukselta tosiasiallisesti arvioimatta lupahakemuksessa esitettyjen peittoratkaisujen pitkäaikaista turvallisuutta. Lainaus Terrafame Oy:n internetsivuilta: ”Suunnitelma ulottuu ensimmäisistä sivukivialueiden sulkemisesta aina siihen saakka, kun louhinta ja bioliuotusprosessi päättyvät. Keskeinen sisältö liittyy vesienhallintaan ja vesipäästöjen arviointiin sekä alueiden ennallistamiseen .” (10.2.2025, Terrafame sulkee tuotannosta poistettuja alueita jo tuotantotoiminnan aikana.)

Ympäristölle vaarallisten sivukivialueiden ympäristövaikutusten hallinta on kaivoksen toiminnan aikana siinä suhteessa kontrolloitua, että mahdollisia maaperävuotoja voidaan torjua suojapumppauksilla ja kontaminoituja vesiä voidaan johtaa kaivoksen primaari- tai sekundaarialueiden liuotusprosesseihin ja/tai veden puhdistukseen. Entä sulkemisen jälkeen?

Opas kaivannaisjätteiden hallinnan MWEI BREF -vertailuasiakirjan parhaita käyttökelpoisia tekniikoita koskevien päätelmien soveltamiseen, Ympäristöministeriö, 2020:12 sivulla 57 kerrotaan: “Pitkä aikaväli voi tarkoittaa suurilla kaivannaisjätteen sijoitusalueilla jopa 1 000 vuotta tai pidempää ajanjaksoa (esim. UNECE 2014)”.

2. Pyydämme näille pitkän aikavälin selvityksiä ja mallinnuksia sulkemisrakenteiden ja louhosjärvien vesipitoisuuksien muuttumisesta ja suotovesien käyttäytymisestä, missä tulee huomioida sulkemisrakenteiden elinkaari ja käyttöiän päättyminen.

3. Pyydämme selvittämään kattavasti eri muovilaatujen pitkäaikaiskestävyys.

Näyttää siltä, että koko lupahakemus perustuu siihen harhaiseen toivomukseen, että esitetyt sulkemisratkaisut ovat ympäristöturvallisia satojen tai jopa tuhansien vuosien ajan. Tämä on kuitenkin toiveajattelua ja sulkee silmät tuleville sukupolville jääviltä ongelmilta. Mikään muovi ei ole vesi- ja ilmaeristeenä ikuista, jos edes satoja vuosiakaan kestäviä.

Suotovuotoja esiintyy sivukivialueilla sulkemisen jälkeen välittömästi ja on vääjäämätöntä, että hapen ja kosteuden aiheuttama kaivosvuoto alkaa mm. sivukivialueilla, jotka ympäristölupahakemuksen mukaan aiotaan vain kapseloida tulevien sukupolvien ympäristöongelmaksi. Ongelman tekee jättimäiseksi kivimassojen mittakaava. Jo noin 30 vuoden toiminta-aika tuottaa Terrafamen kaivoksella yli 1 000 miljoonaa tonnia ympäristölle erittäin vaarallista kaivosjätettä, joka suurimmalta osaltaan on erittäin rikkipitoista mustaliusketta.

Kun näillä suunnattoman suurilla jätealueilla alkaa veden ja hapen vaikutuksesta hapanta kaivosvuotoa aiheuttava prosessi kasojen suojarakenteiden kuluessa ja pettäessä, on prosessi eskaloituva. Sen hallinta tulee olemaan erittäin vaikeaa. Suuri kysymys on: kuka kantaa vastuun hallinnasta?

4. Pyydämme selvitystä, miten suotovesien kerääminen tehdää pitkän ajan kuluessa pohjarakenteiden hajottua ja mihin vedet valuvat huomioiden pohjarakenteiden alle on rakennettu hyvin vettä johtavia murskekerroksia.

5. Pyydämme selvitystä, kuinka kauan jätteeet ovat vaarallisia, koskeuskammiotulokset ja sekundäärialueiden jätteiden liukoisuustutkimuset huomioon ottaen.

6. Pyydämme selvitystä jätekasojen ja alueiden rakenteiden rikkoutumisesta johtuen jätteiden rapautumisesta ja jätevesien liukenemisesta huomioiden sulkemisrakenteiden käyttöiän päättymisen.

7. Pyydämme toimittamaan selvityksen Terrafamen jätekasojen muodon ja korkeuden muutoksista pitkän ajan kuluessa.

Nyt Terrafamen esittämillä peittorakenteilla ja ympäristöturvallisuuteen pyrkivillä ratkaisuilla veden ja ilman tunkeutuminen rikkipitoiseen kiveen alkaa vääjäämättä aiheuttaen kasvavan ongelman sekä maaperään että pintavesiin. Kasojen saastepotentiaali ulottuu sekä Oulujoen että Vuoksen vesistöissä jokia myöten jopa mereen asti.

Vaikutukset alapuolisen vesistön taimenkantaan on syytä nostaa erityisesti esiin. Soklin (KHO:2002:38) ennakkopäätöksessä KHO katsoi Nuorttijoen luontaisen taimenkannan olevan niin arvokas, ettei sitä Nuorttijoen vesistöä saa pilata kaivoshankkeella, joka tulee vesistön äärelle ja päälle.

Nuasjärvi-, Jormasjoki, Jormasjärvi, Tuhkajoki ja Kolmisoppijärvi vesistöalueella elää ja kutee luontainen Oulujärven vesistön viimeisiä säilyneitä taimenkantoja. Terrafamen nykyisetkin saasteet on yliluvitettu tämän arvokkaan taimenkannan kannalta. Terrafamen laajentuminen Kolmisoppijärveen on rasite ja lopullinen tuho tämän seudun taimenkannalle.

8. Pyydämme kattavaa selvitystä jätevesien vaikutuksista kalakantoihin ja muuhun eliöstöön pitkällä aikavälillä.

Terrafamen valtavan kaivoksen pölypäästöt vaikuttavat jo laajasti alueen ympäröiviin metsiin aiheuttaen mm. harsuuntumista (Metlan tutkimus) ja pilaten alueen ympäristön kylien virkistystä ja nautintaa sekä kiinteistöjen arvoa. Kaivoksen metalli- ja pölypäästöt näkyvät luonnossa, vesissä sekä kertyvät ekosysteemin ravintoketjussa alkaen planktonista aina petoeläimiin ja ihmiseenkin saakka. Alueen asukkaat ovat esittäneet huolensa haitallisten aineiden kertymisestä mm. riistaan ja sieniin.

9. Pyydämme kattavia selvityksistä ilma- ja pölypäästöjen vaikutuksesta ympäröivään luontoon ja julkiseksi mm. raskasmetallitietoja, joita on kerätty alueen jäkälistä, kasveista ja eläimistä mm. hirvistä ja kaloista näytteiden pohjalta. Näiden kaikkien tulosten pitää olla julkista tietoa Århusin kansalaisten tiedonsaanti-oikeuksien -sopimuksen mukaisesti.

Pitää muistaa, että muun muassa Jormaskylä – Tuhkankylän alueet ovat perinteisiä kainuulaisia kyliä, missä on iänkaiken ihmiset eläneet osin luontaistaloudella ja eränautinnalla kuten kalastaen ja metsästäen. Siten valtavan kaivoshankkeen aiheuttavat menetykset metsästys- ja kalastusnautintaan pitäisi käsitellä ja selvittää myös KP-sopimuksen mukaisesti alueen lappalais-, savolais ja kainuulaisperäisten ihmisten nautintaoikeuksiin vaikuttavana asiana (Liite 1: Joona, 2019). Tätä kokonaisuutta yhtiö ei ole missään vaiheessa selvittänyt ja viranomaisten on sekin kysymys tässä yhteydessä vaadittava yhtiötä selvittämään.

Pitää muistaa, että kaivoksen jo olemassa olevat saastuneet hule- ja jätevedet vaikuttavat jo suoraan ja epäsuoraan kahteen laajaan Oulujoen vesistöön aina Nuas- ja Oulujärveen saakka sekä etelälässä Vuoksen vesistöön latvavesiin. Siten alueen asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden, jotka ovat monesti alueen sukujen mökkiläisiä, jotka nauttivat sukualueistaan juuri luonnon ja vesien sekä ennen kaikkea sukujuuriensa takia menettävät nautinta- ja elinkeino-oikeuksiaan (kalastus, marjastus), kun kaivosyhtiö lyhytnäköisesti pilaa ja saastuttaa vesiä ja alueen ympäristöä.

10. Pyydämme, että viranomaiset vaativat Yhtiötä selvittämään myös KP-sopimuksen mukaisesti kaikkien hanketoimintojen vaikutukset.

Esimerkiksi louhinnat Kolmisoppijärven rannoilla ja järvessä tulevat tuhoamaan lopullisesti Oulujoen vesistön puhtauden, kun Kolmisoppijärvi muuttuu lopulta kaivoksen myrkyllistä vettä sisältäväksi jätealtaaksi päästäen ikuisesti saasteita alapuoliseen Oulujoen ja Vuoksen vesistöön. Siksi tämä on olennainen kysymys ja alueen ihmisten ikimuistoisten oikeuksien, elämänpiirin puhtauden ja tulevaisuuden uskon vastaista. Katsomme, että Kolmisoppijärven mahdollinen louhinta ja siihen liittyvät ympäristöriskit ovat myös EU:n vesipuitedirektiviin vastaista. Kaivosyhtiön toiminta on jo nyt pilannut ja heikentänyt vesistön tilaa sekä saastuttanut kaloja (mm. Nuasjärven oireilevat kalat) sekä yksipuolistanut planktonlajistoa sekä vaikuttanut kalakantoihin.

Päättyneen Oulujoen arvovesi -hankkeen aineistoissa näkyi jo Oulujärven ja Nuasjärven kohonneita elohopeapitoisuuksia, raskasmetalleja ja palonestoaineiden johdannaisia sekä sulfaattipitoisuuksia. Kaikki nämä heikentävät mahdollisuuksia kotitarve kalastukseen sekä perinteisten elinkeinojen kuten kalastuksen suorittamiseen vesistössä.

Terrafamen toimintojen suunnittelussa ja selvityksessä ei ole otettu huomioon sitä että alue on vanhalla Lapinkylien alueella missä yhä voimassa sukujen ja sukujen ylimuistoiset nautinnat. Katso Lapponia kartta-liite ja katso myös jo aiemmin mainittu liite tohtori Juha Joonan Ikimuistoiset oikeudet -väitöskirja, joka käsittelee myös Oulujoen vesistön ikimuistoisia oikeuksia (latvavesiä myöten, joihin Nuasjärvi-, Jormasjärvi ja Kolmisoppijärvi kuuluu), joita ei tältä osin ole otettu perustuslain 22 §:n vaatimuksien mukaisesti asianmukaisesti huomioon. Tämä osa on lainvastaisella tavalla jätetty tässä Talvivaara-Terrafamen kaavoituksessa ja luvituksessa huomioon ottamatta. Selvitystä tulee jatkaa edellä selostetuilta osin siten että, myös kylien jäsenten erityiset oikeudet ns. Oulujoen vesistön järvi-, joki- ja puroalueilla otetaan täysimääräisesti huomioon siten.

Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. KHO korosti, että perustuslain 17.3 § saamelaisten oikeuksista sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 27 artikla (SopS 6/1976, KP-sopimus) turvaa kansallisen vähemmistön oikeuksia perinteisiin elinkeinoihin muuallakin kuin saamelaisalueella. Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun maakunnan alueella harjoitetaan luontaiselinkeinoja mukaan lukien järvi-, joki- ja purokalastusta, saamelaisten ja lapinkylien jäsenten toimesta, joiden oikeudet on turvattu perustuslaissa (PL 17.3 §) ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa (KP-sopimus, 27 artikla). Kalastus, metsästys mielletään lappalaiseksi elinkeinoksi (Valtioneuvoston tilaama tutkimus: Janne – Enbuske Antikainen, Matti – Haanpää, Susanna – Kyläniemi, Hanna – Laasonen, Valtteri – Mayer, Minna – Pentikäinen, Juha – Pyykkönen, Sinikukka – Siltanen, Kirsi – Valtanen, Eila, Metsälappalainen kulttuuri ja sen edistäminen. Helsinki 2019, s. 27–28 ja 34).

Perustuslain 17 §:n 3 momentissa on turvattu perusoikeutena oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (perinteisiä elinkeinojaan). Vakiintuneen käytännön mukaan saamelaisten kulttuuriin kuuluvat saamelaisten poronhoito, kalastus, metsästys ja myös perinteisiin elinkeinoihin pohjautuvat matkailuelinkeinot sekä niiden nykyaikaiset harjoittamisen muodot (HE 42/2025 vp, s. 75). Kansalaisoikeuksia ja poliittisia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 27 artiklan (SopS 6/1976, KP-sopimus) mukaan kansallisten, uskonnollisten tai kielellisten vähemmistöjen (mm. lappalaiset, kainuulaiset) jäseniä ei saa kieltää nauttimasta kulttuuristaan (perinteisiä elinkeinojaan) yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa. Talvivaara-Terrafamen kaivoshanke on tuhonnut Tuhkankylän laajoja perinteisiä metsästysalueita ja pilannut ja saastuttanut puroja, lampia ja järviä. Kaventaen alueen ihmisten eränautinnan piiriä ja perinteisiä oikeuksia. Kaivoshankeessa ei ole selvitetty asioita tästä näkökulmasta ja vaadimme näin tehtäväksi.

Uraanin käsittelyn ympäristövaikutusten arviointia ei ole tehty YVA-lain velvoittamalla tavalla, mikä on este toimintojen sulkemissuunnitelman hyväksymiselle. Terrafame esittää 20.12.2018 kuulutetun ympäristölupahakemuksen erillisliitteessä uraanitasekaaviot:

Jo vuoden 2017 ympäristölupapäätöksessä vaadittujen uraanitasekaavioiden mukaisia uraanin ja uraanin tytärnuklidien kertymisiä kaivoksen toimintaprosessien eri vaiheisiin ei vieläkään ole selvitetty, eikä kertyneiden uraanin ja uraanin tytärnuklidien ympäristövaikutuksia eikä pitkäaikaisriskiä ole selvitetty luvan myöntämisedellytysten täyttymisen osoittamiseksi.

11. Pyydämme selvittämään uraanin ja sen tytänuklidien kertyminen kaivoksen toimintaprosessien eri vaiheissa.

Terrafame Oy:n ympäristö- ja vesitalousluvassa nro 87/2022 edellytetään laatimaan määräaikaan mennessä jätehuolto- ja sulkemissuunnitelma.

Nyt kuulutettu jätehuolto- ja sulkemissuunnitelma ei täytä sulkemissuunnitelman myöntämisedellytyksiä seuraavilta osilta:

a) Avokaivos

Kuusilammen avokaivos on uraanipitoiseen mustaliuskeeseen kaivettu suuri aviolouhos, jonka on suunniteltu suljettavaksi antamalla sen täyttyä vedellä. Täyttyvä vesi huuhtelee louhoksen mustaliuskeen pintoja, mutta selvitystä siitä minkälaista hapanta valumaa ja liukenevia metalleja uraani mukaan lukien seinämistä louhosjärveen liukenee, ei ole esitetty. Tämän arvioimiseksi Yhtiöllä on kyllä ollut riittävästi aikaa, mutta sulkemissuunnitelmaa ei tältä osin ole tehty.

Täyttyvän avolouhoksen vedenlaatuselvitykset puuttuvat, täyttymisen jälkeiset pohjavesivirtausten muutosselvitykset puuttuvat, sekä selvitykset tarvittavista pohjavesien suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä puuttuvat.

12. Pyydämme lupahakemusta täydennettäväksi edellä mainituin osin.

b) Ensivaiheen malminrikastuskasat (”Primääriliuotuskasat”)

Sulkemissuunnitelma aikatauluineen tarvitaan ensivaiheen malminrikastuskasojen jokaiselle lohkolle lohkojen pohjarakenteiden korjaamisen tai poistamistarpeiden määrittämiseksi alapuolisen rakenteen ja pohjavesien pilaantumisen selvittämiseksi.

Ensivaiheen malminrikastuskasoilla rikastetaan suurin osa rikkihappoon liukenevista malmimineraaleista pois mustaliuskemalmirakeista, uraani mukaan lukien. Yhtiö ei kuitenkaan käytä käsitteitä malminrikastus eikä uraanin rikastus, vaan ”bioliuotus”, vaikka ympäristölainsäädännön, kaivoslain, ydinenergialain sekä YVA-lain mukainen termi on malminrikastus sekä uraanin rikastus kasaliuotusmenetelmää käyttäen.

Muista malmeista poiketen uraanin liuotusrikastus, myös kasaliuotusmenetelmää käytettäessä, tarvitsee ympäristölain velvoittaman erillisen uraanin rikastusluvan uraanin käsittelystä aiheutuvien pitkäaikaisriskien selvittämiseksi ja arvioimiseksi, jonka uraaninrikastusluvan perustaksi tarvitaan uraanin käsittelyn ympäristövaikutusten arviointi. Sellaista arviointia ei Yhtiö ole tehnyt eikä ole hakenut uraanin rikastukselle ja käsittelylle ympäristölupaa.

Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 252/2017 liitteen 1 ’Hankeluettelo’ kohta 2 d) ’uraanin tai toriumin louhinta, talteenotto, rikastaminen ja käsittely’ velvoittaa tekemään kyseisistä toimista ympäristövaikutusten arvioinnin.

Koska kyseinen arviointi on oleellinen myös toiminnan sulkemissuunnitelman laatimisen perusteeksi, on kyseisten YVA-lain velvoittamien arviointien puuttuminen oleellisena esteenä myös sulkemissuunnitelman hyväksymiselle. Erityisesti sen vuoksi, että ensivaiheen malminrikastuskasat puretaan ja siirretään toisen vaiheen malminrikastuskasoiksi, mutta tämän uraania ja uraanin tytärnuklidien sisältävien mustaliuskemalin käsittelyvaiheen ympäristöriskejä ei ole selvitetty ensivaiheen eikä toisenvaiheen malminrikastuskasoilla tapahtuvan uraanin rikastuksen osalta eikä myöskään ole arvioitu kasojen ilmastuksen tai suotovesien kautta ympäristöön tai pohjavesiin päätyvien uraani tai uraanin tytärnuklidipäästöjä.

Ensivaiheen malminrikastustoiminnan aikana kuumien malminrikastuskasojen lävitse puhalletaan pohjalta käsin suurilla puhaltimilla ilmaa malmissa olevien bakteerien toiminnan kiihdyttämiseksi, joka nopeuttaa metallijakeiden irtautumista malmista ja siten liukenemista pääprosessiliuokseen. Kyseiseen malminrikastuskasan läpi puhalletun ilman ympäristö- ja ympäristöterveysominaisuuksia ei ole selvitetty, mutta ei myöskään ole osoitettu etteikö malminrikastuskasassa syntyvä kaasumainen radon ja myös alhaisissa lämpötiloissa höyrystyvä polonium siihen puhallettuun ilmaan päätyisi ja leviäisi sen puhalletun ilman mukana ympäristöön. Sulkemissuunnitelma ensivaiheen malminrikastuskasojen jokaiselle lohkolle tarvitaan aikatauluineen tarvittavan pintarakenteiden määrittämiseksi.

13. Vaadimme lupahakemusta täydennettäväksi edellä mainituin osin.

c) Toisen vaiheen malminrikastuskasat (”sekundääriliuotus”)

Viittaamme kohdassa b. lausuttuun.

Sulkemissuunnitelman perustaksi tarvitaan selvitys toisen vaiheen malminrikastuskasojen jokaiselle lohkolle toimitetun malminrikastuksessa liuotetun kiviaineksen ympäristöturvallisuusominaisuuksista ja määristä, erityisesti kuhunkin lohkoon jäävistä uraanimääristä sekä uraanin tytärnuklidien määristä. Erityisesti kasoihin sisältyvien poloniumin määriä ja sijoittuminen on selvitettävä pitkäaikaisympäristöriskin arvioimiseksi.

Toisen vaiheen malminrikastustoiminnan aikana kuumien malminrikastuskasojen lävitse puhalletaan pohjalta käsin suurilla puhaltimilla ilmaa malmissa olevien bakteerien toiminnan kiihdyttämiseksi, joka nopeuttaa metallijakeiden irtautumista malmista ja siten liukenemista pääprosessiliuokseen. Kyseiseen malmikasan läpi puhalletun ilman ympäristö- ja ympäristöterveysominaisuuksia ei ole selvitetty, vaikka on selvää että ainakin kaasumainen radon ja myös alhaisissa lämpötiloissa höyrystyvä polonium siihen puhallettuun ilmaan yhtyvät, ja leviävät sen mukana ympäristöön.

Toisen vaiheen malminrikastuksen loputtua (pääprosessiliuoksen kierrätyksen lopettaminen) toisen vaiheen malmikasat jäävät liuotetun malmin loppusijoituskasoiksi.

Sulkemissuunnitelman perustaksi tarvitaan selvitykset toisen vaiheen malminrikastuskasojen pohjarakenteiden vesitiiveystilanteesta ja sen korjaus ja kunnostustoimista malminrikastuskasojen muuttamiseksi loppusijoitusratkaisun vaatimukset täyttäviksi. Painotamme, että toisen vaiheen malmikasat vaativat jo nykyiselläänkin jatkuvia suojapumppauksia pohjarakenteiden lävitse virtaavien suotovesien vuoksi. Loppusijoituslupaa ei saa myöntää satoja vuosia kestävien suojapumppauksien varaan.

Toisen vaiheen malminrikastuskasojen pinta-ala on suuri. Mustaliuskeesta muodostuvat kasat vaativat valtavan laajan vesieristyskyvyn ja hapen estävän peittorakenteen, jollaista ei hakemukseen ole luotettavasti esitetty. Laaja peittorakenne tulee muuttamaan alueen pohjavesivirtauksia, mutta siitä aiheutuvia vaikutuksia ei ole esitetty hakemuksessa.

Edellä kuvatut puutteet ovat oleellisia, koska kasoissa, pohjarakenteissa ja kasojen alaisissa pohjavesissä ilmeneviä ongelmia ei ole mahdollista jälkeenpäin korjata loppusijoituskasojen valtavan koon vuoksi.

14. Pyydämme lupahakemusta täydennettäväksi edellä mainituin osin.

d) Metallitehdas

Metallitehdas käsittää malminrikastuskasoilta pumpattavan pääprosessiliuoksen saostuslaitokset, joilla Yhtiön haluamat metallijakeet erotetaan pois pääprosessiliuoksesta. On huomattava, että ”uraanin talteenotto” tapauksessa yksi aikaisemmasta saostuslaitoksesta on korvattu uudella uuttolaitoksella, jonka avulla pääprosessiliuokseen sisältyvä uraaniliuos saadaan erotettua pääprosessiliuoksesta pois, ja puhdistettua kansainvälisille uraanimarkkinoille kelpaavaksi yellow-cake tuotteeksi.

Painotamme, että uraanipitoinen pääprosessiliuos kulkee kaikkien saostuslaitosten läpi, eikä pelkästään uraanin saostuslaitoksen tai uuttolaitoksen läpi.

Pääprosessiliuoskiertojärjestelmä sisältää sangen suuren määrän erilaisia pääprosessin tasaus- ja varoaltaita sekä paluukiertoon liittyviä raffinaattialtaita sekä pumppuasemia. Kaivoksen sulkemis- ja jälkihoitosuunnitelman tulee sisältää riittävät selvitykset myös kyseisten uraanin käsittelyyn osallistuneiden laitteiden purkamisesta ja loppusijoittamisesta.

15. Pyydämme lupahakemusta täydennettäväksi edellä mainituin osin.

e) Vesienkäsittely

Vesienkäsittelyjärjestelmä käsittää laajan ja monimutkaisen kaivoksen eri vaiheissa rakennettuja vesienkäsittelylaitteita ja putkistoja, mm keskuspuhdistamo, laajat maapohjaiset jätevesien varastointoaltaat, niihin liittyvät kalkkisaostuslaitteet, sekä käsiteltyjen jätevesien purkuputki Nuasjärveen.

Kaivoksen hallittu sulkemissuunnitelma tulee sisältää aikatalutetun suunnitelman kaikkien vesienkäsittelyjärjestelmän osien sulkemisesta, purkamisesta ja poiskuljettamista.

16. Pyydämme lupahakemusta täydennettäväksi edellämainituin osin.

f) Saostuslaitosten saosjätteiden jätealtaat (”Kipsisakka-altaat”)

Esitettyyn loppusijoitussuunnitelmaan ei sisälly selvitystä kipsisakka-altaan jätejakeiden ominaisuuksista ja määristä. Ei myöskään altaiseen pumpattujen uraanien määristä. Uraanitasekaaviossa on arvioitu vuosittaisen kipsisakka-altaaseen pumpatun uraanin määrä, mutta ei kaivoksen sulkemisvaiheessa olevaa uraanimäärää, eikä kipsisakka-altaan sakan eikä vapaan veden uraanipitoisuuksia sen suhteen ylittävätkö pitoisuudet säteilylainsäädännön sekä ydinjätelainsäädännön valvontaraja pitoisuudet.

STUKin uraaniasioiden erityisasiantuntija Esko Ruokola on arvioinut, että kipsisakka-altaan uraanipitoisuusarvo ylittäisi säteilylainsäädännön ja ydintelainsäädännön raja-arvon. Mutta nyt jätetyssä sulkemissuunnitelmassa ei ole otettu kantaa tähän.

17. Vaadimme lupahakemusta täydennettäväksi edellämainituin osin.

g) Vakuudet sulkemissuunnitelman toteuttamisen varmistamiseksi

Viittaamme edellä kohdissa a–g lausuttuun, ja katsomme että sulkemissuunnitelmaa on täydennettävä kyseisiltä osin myös kuhunkin kohtiin 1–6 tarvittavan vakuusvaatimuksen suhteen.

Sivukivi on Talvivaara-Terrafamen suurin ympäristöongelma.

Rikki- ja uraanipitoiselle ja herkästi rapautuvalle sivukivelle ympäristön kannalta turvallisin tila loppusijoitukselle on vesieristetty louhos. Maan päälle jäävät kasat tulee eristää 2-3 kertaisella pitkäkestoisesti tiiviillä peittoratkaisulla. Lupaviranomainen on kuitenkin kovan paikan edessä arvioidessaan, onko Terrafame Oy:llä ylipäätänsä mahdollista jatkaa kaivostoimintaa ympäristölle kestävällä tavalla ympäristövaikutukset myös pitkäkestoisesti huomioiden. Sellaiselle toiminnalle ei voida myöntää lupaa, joka tulee varmuudella aiheuttamaan suuren ympäristöongelman pitkien aikojen kuluessa.

Moraalinen kysymys: Voiko meidän aikamme lupaviranomainen myöntää ympäristö- ja vesitalousluvan, joka tulee aiheuttamaan valtavan saaste- ja ympäristöongelman tuleville sukupolville? Voiko meidän aikamme lupaviranomainen myöntää sellaisen ympäristö- ja vesitalousluvan, joka edellyttää tulevia sukupolvia kenties poistamaan aika ajoin puuston satojen hehtaarien alueelta, jotteivat puiden juuret riko suojamuoveja, jatkuvasti keräämään ja puhdistamaan kontaminoituneet vedet ja ryhtymään kenttien hyvin mittaviin saastuneen maaperän siirto- ja puhdistustöihin?