Lausunto Puolangan Vaarinkankaan tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta ja osayleiskaavaluonnoksesta

1.12.2025

Kainuun ELY-keskus

kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi

KAIELY/241/2023

Puolangan kunta

kunta@puolanka.fi

Lausunnonantaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry

Taustaa

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) tarkistellaan kahta tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehtoa (lyhennettynä VE1 ja VE2). Vaihtoehdossa VE1 hankealueelle rakennetaan enintään 12 tuulivoimalaa ja vaihtoehdossa VE2 enintään yhdeksän tuulivoimalaa. Tarkastelussa on myös niin sanottu nollavaihtoehto eli että tuulivoimapuistoa ei rakenneta.

Vaarinkankaan YVA-menettelyssä mukana on kolme ulkoisen sähkönsiirron vaihtoehtoa liittää tuulivoimapuiston valtakunnan verkkoon: vaihtoehdossa SVE1 rakennetaan uutta 400 kV -voimajohtoa noin 14 kilometriä ja vaihtoehdossa SVE2 noin 19 kilometriä. Vaihtoehdot sijoittuvat pääosin Puolangan kunnan alueelle, mutta SVE1-reitti sijoittuu eteläosassa hieman alle kahden kilometrin matkalla Paltamon kunnan alueelle ja SVE2 -vaihtoehdossa voimajohdosta noin viisi kilometriä sijoittuu Vaalan kuntaan. Yhtenä vaihtoehtona (SVE0) on liittää Vaarinkankaan tuulivoimapuisto Haarasuonkankaan hankealueelle rakennettavalle sähköasemalle maakaapeleilla.

Lausunto

Puolankaan suunniteltu Vaarinkankaan tuulivoima-alue on suoraa jatkoa Vaalan Haarasuonkankaan laajalle (35 voimalaa) tuulivoimahankkeelle. Toteutuessaan Vaarinkankaan tuulivoimahanke jatkaa ja lisää Kainuun erämaisten luonnonalueiden pysyvää pirstoutumista ja lukuisten lajien elintilan kaventamista ja lisää lajikatoa.

Lukuisten suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset luontoon ja maisemaan ovat merkittävät. Eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset tulevat mittaviksi myös maakuntarajojen ylitse. Hankkeiden yhteisvaikutuksista käy ilmi, että hankkeiden kokonaismäärä on seudullisesti suuri ja kestämätön pelkästään maakotkan tulevaisuuden kannalta.

Tv-35 Vaarinkangas on mukana uudessa Kainuun maakuntavaltuuston kokouksessa 12.12.2023 (§ 39) hyväksymässä Kainuun tuulivoimamaakuntakaava 2035 -kaavassa. Valituksista huolimatta Kainuun maakuntahallitus päätti 12.02.2024 (§ 26) määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n nojalla maakuntakaavan tulemaan voimaan. Joulukuun päätöksestä mm. Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri on tehnyt valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja tämän jälkeen myös maakuntahallituksen päätöksestä tehtiin vaatimus samaiseen hallinto-oikeuteen. Odotamme vastausta valituksiin edelleen.

Kymmenen kilometrin säteellä sijaitsee useita laajoja tuulivoimahankkeita Haarasuonkankaan (Vaala) lisäksi Turkkiselkä (Vaala), Ukonkangas (Puolanka), Koirakangas (Puolanka), Takiankangas (Paltamo), Hirvivaara-Murtiovaara (Puolanka) ja suunnitteluluvan saanut Susisuo Vaalassa. Muun muassa Haarasuonkankaan YVA-selostuksesta ja sen osayleiskaavasta olemme lausuneet tiivistetysti seuraavaa: Kaavaluonnos ei ole ehdotetussa muodossa toteuttamiskelpoinen eikä sitä tule viedä ehdotusvaiheeseen ilman merkittäviä muutoksia.

Toivomme luonnon sietokyvyn, erämaisuuden ja monimuotoisen lajiston säilymisen kannalta mahdollisimman vähäistä uusien teiden ja voimajohtolinjojen rakentamista. Muun muassa lintujen (esim. sääksi ja huuhkaja) todennäköisyys törmätä voimajohtoihin kasvaa merkittävästi, mikäli sähkönsiirtoa varten rakennetaan kymmeniä kilometrejä uusia 110 kV:n tai jopa 400 kV:n voimajohtolinjoja. SVE1 ja SVE1 voimajohtolinjat aiheuttaisivat ainakin yhden maakotkareviirin pirstoutumisen.

Välittömästi Vaarinkankaan hankealueen koillispuolelle sijoittuu Kiiskisvaaran pohjavesialue (1162010A, 2E-luokka), jonka laatua hanke ei saa vaarantaa eikä pohjaveden muodostumis- ja valuma-alueelle tule tuulivoimaa rakentaa.

Alueen vesistöarvoja ei tule heikentää. Otermajärveen virtaava Tervajoki on uomaltaan luonnontilainen. Se on saanut arvoluokakseen 2, erityisen tärkeä kohde. Tervajoki sopii hyvin ja Nykyrinlampi ja -puro ovatkin todettu saukon elinympäristön osiksi.

Kaava-alueella on lähteikköjä, tihkupintoja, pienvesiä sekä ojittamattomana säilyneitä avosuoalueita, joista merkittävimmät ovat Iso Joutensuo, Rantinsuo, Nykyrinsuo, Nykyrinlammen kaakkoispuolinen nimetön suoalue sekä Jalkosuo, joilla levähtää ja pesii seudullisesti merkittävästi eri lintulajeja mm. kuovi ja pikkukuovi

Sähkönsiirron reittivaihtoehto SVE1 sijoittuu noin 100 metrin etäisyydelle ja vaihtoehto SVE2 noin 700 metrin etäisyydelle Joutensuon Natura-alueesta. Molempien voimalinjavaihtoehtojen eteläisin osa sijaitsee linnuston näkökulmasta erittäin lähellä Joutensuota, jonka pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa kurki, metsähanhi ja äärimmäisen uhanalainen suokukko.

EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisten lajien esiintyminen hankealueella tulee selvittää tarkasti eikä yksi maastokausi anna riittävän tarkkaa tietoa lajistosta. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on Suomen luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Useat selvitykset mm. luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeista hankealueella ovat jääneet lyhyaikaisiksi, lähes satunnaisiksi kartoituksiksi. Hankkeen välittömät ja välilliset luontovaikutukset sekä vaikutusten merkittävyys arvioidaan pohjautuen lajirekistereissä olemassa olevaan tietoon ja maastokaudella 2023 tai 2024 tehtyihin muutaman päivän käynteihin maastossa. Tämä ei mielestämme ole riittävää, vaan selvityksiä olisi tullut jatkaa. Muuan muassa viitasammakon esiintymiset on kartoitettu vain muutaman tunnin aikana yhtenä iltana vuonna 2024. Tämä ei ole riittävää.

Vaarinkankaan hankealue kuuluu kaikkien neljän suurpedon esiintymisalueeseen (Luke 2023). Käytännössä siis koko hankealue ja sähkönsiirtoreitit jäävät tunnettujen ja tällä hetkellä käytössä olevien susireviirien alueelle.

Vaarinkankaan hankealue sijoittuu tällä hetkellä kahden aktiivisen susilauman reviirin vaihettumavyöhykkeeseen. Tuulivoimapuiston länsiosa kuuluu Kemilän lauman reviiriin, joka on sijainnut seudulla jo muutamia vuosia. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen vuoden 2023 reviiri- rajauksissa on uusi Kivesjärven lauman reviiri, joka ulottuu tuulivoimapuiston hankealueen itäosaan. Hankealue ja sähkönsiirtoreitit sijaitsevat kokonaan tunnettujen ja tällä hetkellä käytössä olevien susireviirien alueille. Toteutuessaan hanke häiritsisi susien lisääntymistä ja elinmahdollisuuksia alueella.

Vaarinkankaan tuulivoimapuiston hankealue sijoittuu Suomenselän ja Kainuun erillisten metsäpeurapopulaatioiden väliselle alueelle, johon Suomenselän osapopulaation yksilöitä vaeltaa säännöllisesti. Hankealueelle sijoittuu laadultaan erinomaisia metsäpeuran kesäelinympäristöä ja vasomista alueella voidaan pitää mahdollisena. Alueella liikkuvat peurat kuuluvat Suomenselän metsäpeurapopulaatioon. Metsäpeuran esiintymistä ja liikkumista alueella ei tule vaarantaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, ettei Vaarinkankaan tuulivoimahanke ole luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta mielestämme toteuttamiskelpoinen.