Lausunto Otanmäki – Humpinsuo osayleiskaavasta

Kuva: Ari Jäntti, Otanmäen retkeilyreitiltä Pirttimäestä

Lausunto Otanmäki – Humpinsuo osayleiskaavan ehdotusaineistosta 27.2.2026

Kajaanin kaupunkin kaupunginhallitukselle

Lausunnonantajat

Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Kajaanin yhdistys ry

Taustaa

Otanmäki-Humpinsuo osayleiskaavan laadintatyö on saatu ehdotusvaiheeseen, ja kaupunginhallitus on kokouksessaan 27.1.2026 § 27 päättänyt asettaa Otanmäki–Humpinsuo osayleiskaavaehdotuksen AKL 65 §:n ja MRA 19 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville.

Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa teollisuusalueen rakentuminen valtatien ääreen Vuolijoen sähköasemaan tukeutuen. Osayleiskaava on tarkoitus laatia siten, että se mahdollistaa useiden erityyppisten toimintojen sijoittamisen alueelle. Alueelle ei kuitenkaan osoiteta toimintaa, joka voisi aiheuttaa vaaraa tai merkittäviä haittoja alueen esimerkiksi lähistöllä sijaitsevalle asutukselle tai olemassa oleville virkistysalueille. Tavoitteena on vaalia käytössä olevan Pirttimäen virkistysalueen liikuntamahdollisuuksia sekä maakunnallista ekologista yhteyttä.

Osayleiskaava-alue on noin 1 870 hehtaaria. Kaava-alue on pienentynyt 300 ha.

Lausunto

Otanmäki-Humpinsuon osayleiskaavan suunnittelualue on suurelta osin vielä rakentamatonta metsätalousmaata ja metsittyneitä soita Otanmäen taajaman kupeessa. Alueelta löytyy runsaasti luontoarvoja. Nyt aluetta ollaan muuttamassa Kajaanin innovaatioekosysteemialueeksi, jota voisi paremmin kutsua teknosysteemiksi. Luonnon ekosysteemin ja monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta on hankkeessa otettava huomioon ekologiset yhteydet ja tärkeät elinympäristöt mm. boreaaliset havumetsät, aapasuot (myös muut suotyypit), kosteikot, vesistöt sekä niiden että niistä riippuvainen lajiston säilyminen.

Otanmäki-Humpinsuon kaava-alue sijaitsee Oulujärven eteläpuolella vaikuttaen kolmesta viiteen eri valuma-alueeseen Oulujoen vesistön latva-alueella. Läntinen valuma-alue laskee Vuolijokeen, pohjoispuolinen valuma-alue Vimpelinjokeen ja yksi eteläpuolella itään Vuottojokeen. Tällä latva-alueella on pieniä järviä ja virtavesiä, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta erilaisten eläinten lisääntymis- ja esiintymisalueena. Alueen vesistöt tarjoavat elinympäristön erityisesti vesilinnuille ja vaelluskaloille.

Kaavaselostuksessa kerrotaan:Vesilain tai soidensuojelun täydennysehdotuksen perusteella arvoluokkaan 1 luokiteltiin 12 kuviota. Selvitysalueelle rajattiin vuoden 2024 kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen perusteella yhdeksän kuviota luokkaan 2 (erityisen tärkeät kohteet), 18 kuviota luokkaan 3 (monimuotoisuutta turvaavat kohteet) ja 48 kuviota luokkaan 4 (monimuotoisuutta tukevat kohteet). Vuonna 2025 rajattiin lisäksi neljä kohdetta luokkaan 3 ja kuusi kohdetta luokkaan 4. Yhteensä huomionarvoisten luontotyyppien perusteella rajattiin siis 85 kohdetta luokkiin 2–4. Arvoluokkiin luokitelluista kuvioista suurin osa kuuluu luonnontilaisen kaltaisiin suo- tai metsäkuvioihin. Suurin osa kohteista sijaitsee suunnittelualueella.

Luonnon monimuotoisuuden ja virkistyksen kannalta tärkeät vesistöt samoin kuin kaava-alueella sijaitsevat metsäreitit ja virkistysalueet sekä yhteydet mm. Talaskankaan suuntaan näyttäisivät säilyvän.

Talaskankaan Natura-alue sijaitsee vain kahden kilometrin päässä kaava-alueen eteläpuolella. Talaskangas on myös matkailun kannalta merkittävä luonnonrauha-alue, jonka säilymistä hiljaisena alueena edellytetään maakuntakaavan suunnittelumääräyksissäkin. Teollisen toiminnan lisääntyminen Otanmäen uusilla kaava-alueilla ja lukuisat suunnittelussa olevat tuulivoimateollisuusalueet uhkaavat vakavasti yli 18 km retkeilyreitin ja Talaskankaan luonnonrauhasta nauttimista, jota tuskin kompensaatioillakaan saadaan korvattua. Vajaan kahden kilometrin päässä kaava-alueesta sijaitseva Otanmäen lintuvesiallas on myös merkittävä virkistys- ja matkailukohde. Retkeily-yhteys Talaskankaan ja lintuvesialtaiden välillä on syytä säilyttää.

Talaskankaan luonnonsuojelullista merkitystä on edelleen syytä korostaa, koska se on merkittävä ja monipuolinen luonnonsuojelualue sekä ekologinen ydinalue. Alueella on rajattu Natura 2000 -alue (Talaskankaan alue, SAC/SPAFI1200901), valtion suojelualue (Talaskankaan luonnonsuojelualue, ESA080040) ja luonnonsuojeluohjelma-alueita (Sopenmäki, AMO000010; Talasjärvien alue, SSO080228). Talaskankaan alueelle on rajattu linnustollisesti merkittävä IBA-alue ja FINIBA-alue (Talaskangas-Joutensuo) sekä laajempi MAALI-alue. Alueella pesii merkittävän monta sensitiivistä lintulajia.

Otannevan soidensuojelualue (SSO110356) ja osittain samalle alueelle on rajattu Natura 2000 -alue Otanneva (SACFI1200921) ovat osittain kaavan suunnittelualueen sisällä ja nämä näyttäsivät olevan kaavamerkinnöin suojatut.

Kaavaselostuksen sivulla 82 kerrotaan kaavan eteläosasta runsas kaksi kilometriä on varattu osaksi maakunnallista ekologista Otanneva-Pirttimäki-Hämeensalmi-käytävää, suosituksissa leveys mainitaan vähintään kolmen kilometrin levyisenä. Osa ekologisesta käytävästä jää siis rakentamisen alle. On myös hyvä muistaa, että ekologinen käytävä on myös merkittävä ja pysyvä elinympäristö lukuisille eläin- ja kasvilajeille.

Kaavatyön tueksi on tuotu kartoille luontoselvitysten tulokset monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet. Nähtäväksi jää kuinka tämän kaavan kartoituksissa löydettyjä arvokkaita luontoarvoja vaalitaan jatkosuunnittelussa ja asemakaavoituksessa, ja kuinka monta poikkeuslupaa lajien hävittämiseksi ja karkottamiseksi joudutaan alueelle hakemaan ja saadaan.

Luontokadon torjumiseksi kaava-alueen merkittävät luontoarvot tulee ehdottomasti turvata. Myös tuleville sukupolville täytyy löytyä luonnonrauha-alueita, joihin voi mennä pakoon ihmisen aiheuttamaa melua.

Kaava-alueelta on tehty kasvillisuus- ja luontotyyppi-, pesimälinnusto-, päivä-, pöllö-, petolintu-, liito-orava-, viitasammakko-, lepakko-, sähkökoekalastus-, sudenkorento-, saukko-, nisäkkäiden lumijälkilaskenta-, suurpeto-, metsäpeura- ja kanalintuselvitys vuonna 2024. Osassa selvityksissä kerrotaan myös tehtyjen kartoitusten epävarmuustekijöistä. Yhden vuoden kartoitusten antavan tiedot vain yhdestä vuodesta, joten selvitykset eivät ole kaiken kattavia. Etenkin liito-oravan osalta on toivomisen varaa, ettei havaintojen löytyminen jää liian myöhäiseen ajankohtaa kaavoituksen edistyessä. Löydetyt luontoarvot, kuten liito-oravan huomioiminen, tulee turvata tarkoin lajin vaatimat elinympäristöpiirteet säilyttäen ja riittävin suojavyöhykkein. Lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen lisäksi elinympäristöjen toiminnallisuus tulee turvata riittävän laajoina elinympäristöinä, jotta lisääntyminen ja poikasten kasvatuskin turvataan. Tähän liittyen Kajaanin ekologinen verkosto tulee suunnittelussa ottaa tarkoin huomioon. Otamäen seutu on Kajaanin ekologisen verkoston mallinnuksessa todettu ekologisen verkoston ydinalueeksi, joka tulee kaavoituksessa ottaa huomioon.

Usein rakentamisesta kärsivät eniten suuret nisäkkäät ja ihmisen toiminnalle arat lajit sekä lajit, jotka eivät liiku. Toivottavaa on myös, että koko kaava-alueen luontoarvot selvitetään tarkoin tulevaisuudessa asemakaavavaiheessakin.

Kaiken kaikkiaan kaava-alueelta on löytynyt merkittäviä luontoarvoja mm. direktiivilajeja mm. viitasammakko ja lummelampikorento ja luultavasti liito-oravakin löytyisi kartoituksia toistettaessa parhaiten säilyneiltä metsäkuvioilta ja sekametsistä. Alueelta löytyneet arvokkaat luontotyypit ja monimuotoinen lajisto tulee säilyttää ja samoin vaikutukset ympäröiville alueille tulee arvioida tarkasti viimeistään asemakaavojen yhteydessä.

Jatkuvaan sähkönkulutuksen kasvuun ei pidä uhrata kaikkia luonnonvarojamme ja rakentamattomia alueitamme. Tulee myös nähdä rajat, minkä ympäristö kestää. Valtavasti sähköä käyttävät datakeskukset ja muut teolliset laitokset vaativat sähkökapasiteettinsa turvaamiseksi jatkuvasti lisää tuulivoima- tai muuta kulutusta lisäävää energiantuotantoa, joka ei tule riittämään loputtomasti. Otanmäki sijaitsee myös etäällä Kajaanin kaupungin keskustasta ja keskustan kehittämistä.