Lausunto Löytösuon tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaluonnoksesta

28.11.2025

KAJDno-2021-1327

Kajaanin kaupungin hallitus

Kajaanin kaupungin kirjaamo

kajaani@kajaani.fi

Lausunnonantajat:

Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Kajaanin yhdistys ry

Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

Taustaa

Kajaanin kaupunki on kaavoittamassa Ilmatar Energy Oyn suunnittelemaa Löytösuon tuulivoima-aluetta Kajaanin länsiosaan. Hankealue rajautuu länsiosastaan Pyhännän kunnan rajaan (ja maakuntarajaan).

Hankkeen alun vaihtoehdot

• VE0: Hanketta ei toteuteta.
• VE1: Hankealueelle sijoitetaan enintään 35 uutta tuulivoimalaa.
• VE2: Hankealueelle sijoitetaan enintään 25 uutta tuulivoimalaa.
• VE3: Hankealueelle sijoitetaan enintään 15 uutta tuulivoimalaa. Tuulivoimalat sijoittuvat tuulivoimamaakuntakaavan mukaiselle tuulivoima-alueelle.

Kaavaratkaisussa on päädytty 27 voimalaan.

Sähkönsiirron vaihtoehdot

• SVEA: Noin 25 km pituinen 110 kV tai 400 kV voimajohtolinja Vuolijoen sähköasemalle.
• SVEB: Noin 7 km pituinen 110 kV voimajohto (ilmajohto) Kajave Oy:n hallinnoimaan 110 kV voimajohtoon.

Lausunto

Suurten tuulivoimaloiden ja laajojen tuulipuistojen rakentaminen muuttaa Kainuun ja lähiseutujen erämaista luontoa teollisuusalueiksi. Seudun erämaisuuden ja luonnonrauhan säilyminen tulee turvata. Löytösuon tv-alue kartalta katsoen on suoraan jatketta länsipuolella sijaitsevalle Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun (tv-4) Piiparinmäen tuulivoimatuontoalueelle. Löytösuon kaavoitus tuulivoimalle heikentää merkittävästi osaltaan Etelä-Kainuun ekologista vyöhykettä ja muuttaa vyöhykkeen kapeaksi käytäväksi, josta luonnonrauha on kaukana. Kolme kilometriä leveä käytävä ei takaa melutonta luonnon käytävää.

Tv-25 Löytösuo on mukana Kainuun maakuntavaltuuston kokouksessa 12.12.2023 (§ 39) hyväksymässä Kainuun tuulivoimamaakuntakaava 2035 -kaavassa, mutta paljon pienempänä kuin mitä nyt kaavoitus esittää. Valituksista huolimatta Kainuun maakuntahallitus päätti 12.02.2024 (§ 26) määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n nojalla maakuntakaavan tulemaan voimaan. Joulukuun 2023 päätöksestä (Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan 2035 hyväksyminen, Kainuun maakuntavaltuuston päätös § 39, 12.12.2023) Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri on tehnyt valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja tämän jälkeen myös maakuntahallituksen helmikuisesta päätöksestä tehtiin vaatimus samaiseen hallinto-oikeuteen. Odotamme vastausta valituksiin edelleen.

Mielestämme tuulivoimaloita ja voimajohtolinjoja ei tule sijoittaa suojelualueille eikä muutoin arvokkaille luontokohteille eikä niiden reunoille ja läheisyyteen heikentämään luonnon monimuotoisuutta. Tällaisia lajistoltaan arvokkaita kohteita löytyy Löytösuon hankealueelta useita mm. Lämpsännevan peltoaukea, jomenoka hankeluonnoksessa jää tuulivoimaloiden ympäröimäksi. Toteutuessaan hanke todennäköisimmin karkottaa pelloilta mm. uhanalaisen, vaarantuneen lajin mustapyrstökuirin.

Tuoreessa Suomen ympäristökeskuksen raportissa (9/2025, Lajien ja luontotyyppien tilanne 2019-2024 raportti EU:lle) todetaan, että monet tavanomaistenkin lintulajien kannat ovat vähentyneet huolestuttavasti. Edelliseen raporttiin (6 vuotta aiemmin) verrattuna lintujen määrä oli vähentynyt kolme miljoona paria. Linnut ovat hyviä indikaattoreita siitä mitä luonnossa tapahtuu. Odotamme, että kaavoituksessakin pyritään välttämään toimia, jotka köyhdyttävät luontoa.

Löytösuon hankealueen etelärajalla sijaitsee lajistoltaan edustava Ukonsuo ja ilmakuvatarkastelunkin perusteella alueelta löytyy myös muita luonnontilassa olevia suolaikkuja. Tällä hankealueella sijaitseva vanhojen metsien suojeluohjelman alue Patjamäki – Päivälaskunkangas tulee ehdottomasti rajata pois hankealueesta.

Noin sadan metrin etäisyydelle sijoittuu Rimpineva-Matilannevan Natura-alue, joka on samalla hankealueen pohjoisrajan ”Oulujärven länsipuolen suot” -nimisen kansallisesti tärkeän linnustoalueen osa-alue, joka on mm. kaakkurin Suomen merkittävimpiä pesimäalueita. Tämän suoalueen reunoille tuulivoimarakentaminen ei sovi lainkaan ja tuulivoimaloista tulisi pysyvää häirintää alueen herkälle pesimälinnustolle ja mm. metsäpeuralle. Löytösuon hankkeen selkeästi näkyvät ja kuuluvat voimalat tulisivat häiritsemään metsäpeuran kesälaidunnusta ja pesivää linnustoa Rimpineva-Matilannevan sekä Pöntönsuon Natura-alueilla. Jälkimmäinen Natura-alueista on jo Piiparimäen tuulivoimaloiden puristuksessa.

Hankealue sijoittuu metsäpeuran Suomenselän populaation kesälaidunalueelle sekä kulkureitille Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan talvilaitumille. Havaintojen perusteella metsäpeuraa esiintyy seudulla enenevässä määrin. Tuulivoiman vaikutuksista metsäpeuraan haluamme muistuttaa, että porotutkimusten mukaan tuulivoiman operatiivinen vaihe vaikuttaa erityisesti vasoviin vaatimiin kohdistuvaan häiriövaikutukseen, jossa vaikutus ulottuu karkeasti noin 5 kilometrin päähän (ks. Skarin ym. 2018). Tätä voi soveltaa myös metsäpeuraan siihen asti, kunnes Luken ja tuulivoimatoimijoiden välisestä yhteistyöhankkeesta saadaan tarkentavaa tietoa. Tuulivoimarakentamisen suojavyöhyke metsäpeuran keskeisiin lisääntymisalueisiin tulee olla vähintään viisi kilometriä(Luonnonvarakeskus2182/00 04 05/2023 15.9.2023) eikä kolme kilometriä kuten hanketoimija esittää. Hanke aiheuttaa elinalueiden pirstoutumista ja häiritsee lisääntymistä niin visuaalisesti kuin melunkin muodossa eikä vaikutukset silloin jää vähäisiksi kuten kaavaluonnoksessa esitetään.

Suden osalta hankealue sijoittuu Vuolijoen susireviirin alueelle. Sutta käsittelevä osuus kaavaluonnoksessa on päivittämättä ja varsin puutteellinen. Tämä jättää merkittävän epävarmuuden siihen, että hanke saattaa hävittää suden lisääntymisalueen ja täten hankkeen toteutuminen on varovaisuusperiaatteen vastaista.

Piiparinmäen (0,4 km) ja Metsälamminkankaan (5,6 km) tuulivoimahankkeen rasittavat jo nykyisellään seudun luonnon tilaa. Alle 20 kilometrin etäisyydellä on suunnitteilla lukuisia hankkeita: eteläpuolella tv-4 Kokkosuo, länsipuolella Pyhännän Pyöriänneva, eteläpuolella Luolakangas, tv-5 Murtomäki (Harsunlehto), kaakossa tv-34 Yli-Hongikko, tv-23 Katajamäki ja pohjoissuunnassa Vaalan Naulakangas ja Honkalankangas) yhteisvaikutukset arvioidaan suureksi ja merkittäviksi. Tuulivoimalat ovat erityinen uhka ilmassa kaarteleville päiväpetolinnuille.

Maakotkan (lähireviirin 19-vuotias emolintu) tuhoutuminen Oulujärven eteläpuolella olevan Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston alueella osoittaa, että tuulivoimalat muodostavat realistisen uhkatekijän suurille petolinnuille. Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Hannu Tikkanen Metsähallituksen Luontopalveluista toteaa, että 1 törmäys/20 v on merkittävän riskin raja (Rengastajien kokous, Ikaalinen 7.-9.2.2025). Aikuisten kotkien törmääminen tuulivoimalaan on suurin riski kotkareviirin autioitumiselle. Koska kyseessä on vähälukuinen petolintulaji, pienikin aikuiskuolleisuuden nousu voi vaikuttaa heikentävästi myös populaatiokehitykseen ja lajin säilymismahdollisuuksiin kyseessä olevaa reviiriä laajemmallakin alueella.

Kaavaselostuksessa Löytösuon tuulivoimahankkeen vaikutukset maakotkaan on mainittu hyvin ylimalkaisesti, joten palataan YVA-selostuksen tiivistelmään sivu 15: “Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat hankealueen lähialueella pesivään maakotkaan, jonka reviirille hanke sijoittuu. Reviirillä on jo toiminnassa oleva Piiparinmäen tuulivoimapuisto, joka jo yksistään aiheuttaa merkittävyydeltään suuren törmäysriskin reviirin yksilöille.

Vaikka lievennystoimin yksistään Löytösuon vaikutukset maakotkaan saataisiin laskettua merkittävän vaikutuksen raja-arvon alle, yhteisvaikutuksen myötä vaikutukset ovat silti merkittävät. “

Sivu 236: “Metsähallituksen petolinturekisterin (Suomen lajitietokeskus, 2022) mukaan hankealue sijoittuu kahdelle maakotkan reviirille.”

Pyhännän ja Kajaanin toiminnassa olevat Piiparinmäen sekä Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoimalat häiritsevät jo tällä hetkellä maakotkaa merkittävästi. Mikäli Löytösuon hanke toteutuu, on hyvin todennäköistä, että kotka häviää alueelta kokonaan. Maakotkan harva pesimäkanta ei kestä heikkenemistä.

Yhteenvetona voidaan todeta muun muassa näiden edellä mainittujen luontoarvojen perusteella tuulivoimarakentaminen sopii alueelle erityisen huonosti. Luontokartoitukset on tehty hyvin lyhyinä jaksoina, eikä yhdellä maastokaudella saada kattavaa lajistotietoa. Monien eliölajien kannat vaihtelevat vuosittain ja siksi kartoituksiin pitäisi varata riittävästi resursseja ja inventointeja olisi hyvä toteuttaa usean vuoden aikana.

Tuulivoimahanketta suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta eli ennalta varautumista epäiltäessä toiminnon aiheuttavan vakavaa haittaa terveydelle tai ympäristölle, varsinkin jos haitoista ei ole täyttä tieteellistä varmuutta.

Löytösuo yhdessä läheisten hankkeiden ja jo tuotantokäytössä olevien tuulipuistojen kanssa tulee muodostamaan sumpun myös muuttolinnuille. Tämän lisäksi luonnon monimuotoisuus tulee kärsimään etenkin siitä, että alueet ovat liian lähellä toisiaan.

Tuulivoimalla on tutkitusti runsaasti vaikutuksia eri lajeihin mm. pienentää populaatiokokoa, aiheuttaa muutoksia lintujen soidinkäyttäytymiseen, poikastuotto vähenee ja poikaskuolleisuuden kasvaa.

https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita

Hankealueen kaakkoisosassa sijaitsee Hautakankaan pohjavesialue. Tärkeille pohjavesialueilla ei tule tuulivoimaa rakentaa. Lisäksi mainittakoon, että hankealueen mustaliuske-esiintymien ja sulfaattimaiden selvitykset ovat jäänee puolitiehen.

Luontoarvotarkastelujen pohjalta kantamme Löytösuon tuulivoimahankkeeseen on vaihtoehto VE0 eli hanketta ei toteuteta.