Kunnallisvalitus Pieni-Paljakan tuulivoimaosayleiskaava (Puolangan osa)

Kunnallisvalitus on jätetty Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen 16.1.2026. Valituksessa vaadimme osayleiskaavan kumoamista lainvastaisena.

Perustelut

Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry on aiemmin (27.6.2025) jättänyt valituksen Ristijärven kunnanvaltuuston päätöksestä (28.5.2025, § 20) koskien Pieni-Paljakan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Nyt tämä valituksemme koskee saman tuulivoimahankkeen Puolangan kunnan alueelle sijoittuvaa osayleiskaavaa ja siihen liittyvää kunnanvaltuuston 10.12.2025 § 58 päätöstä.

Pieni-Paljakan tuulivoimahankkeen voimaloista kaksi sijoittuisi Puolangan kunnan alueelle ja 7 sijoittuisi Ristijärven kuntaan. Koska hanke sijoittuu kahden kunnan alueelle, molemmissa kunnissa toteutetaan omat kaavaprosessit ja erilliset osayleiskaavat. Pieni-Paljakan suunnittelualue ei kuulu Kainuun voimassaolevassa tuulivoimamaakuntakaavassa osoitettuihin seudullisesti merkittäviin tuulivoima-alueisiin. Tämä Puolangan kuntaa koskeva valitus on lähes samansisältöinen (täydennettynä) Ristijärven kunnan Pieni-Paljankan tuulivoimaosayleiskaavaa koskevan valituksen kanssa. Valitusta on täydennetty myös koko hanketta koskevilla perusteluilla. Luontomatkailua koskevassa kohdassa valituksen sisältö kohdistuu esitetyllä tavalla ainoastaan Puolangan kunnan osayleiskaavan hyväksymispäätökseen.

1. Kaavaselvityksen puutteellisuudet

Puolangan kunnan Pieni-Paljakan tuulivoimahankkeen osayleiskaava perustuu suurimmalta osalta hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Kaavaehdotuksen valmistelun aikana selvityksiä ei ole linnustoselvityksen täydentämistä lukuun ottamatta tehty.

Jo Pieni-Paljakan YVA-selostuksesta (31.1.2023) antamassamme lausunnossa totesimme, että luontoselvitykset ovat yhden kauden selvityksiä ja ne antavat suuntaviivoja alueen lajistosta ja lisäävät tietämystä, mutta yksi maastokausi jättää aukkoja lajitietoihin ja tekee havainnoista satunnaisia.

Hankealueelle laaditut luontoselvitykset on kohdennettu YVA-selostuksen (sivu 93) mukaan tuulivoimaloiden alustaville ja tiedossa oleville muille rakentamisalueille. Kaavaselvitykset eivät ole riittävällä tavalla kohdistuneet koko osayleiskaavan suunnittelualueelle. Selvitysten puutteellisuutta osoittaa, että Puolangan kunnan osayleiskaavaan on lisätty ennen hyväksymiskäsittelyä uusi yksityinen luonnonsuojelualue Nurmiahoon SL– merkinnällä (YSA27085). Tämän luonnonsuojelualueen arvoja ei ole tunnistettu lainkaan kaavaa varten laadituissa selvityksissä ja kaavaselostuksessa.

Luontoselvitysten tulee olla kattavia ja selvitysten pohjalta lajisto tulee huomioida perusteellisesti. Ja edelleen, että luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit ja muu huomionarvoinen eläimistö on syytä selvittää erityisen huolella ja koota yhteen jo olemassa olevan vanhemman lajitiedon kanssa.

On todennäköistä, että hankealueella esiintyy liito-oravaa, jonka esiintymiä on todennettu lähialueen metsissä ja Ristijärven puoleisella Pieni-Paljakan tuulivoimakaava-alueella. Potentiaaliset liito-oravan elinympäristöt voivat tulla asutuiksi useankin tyhjillään olo vuoden jälkeen ja ne ovat edelleen suojeltuja (EUTI:n ratkaisu ECLI:EU:C:2020:517). Tyhjentyneet lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat yhtä lailla direktiivin suojaamia kuin asututkin, jos on riittävän todennäköistä, että kyseinen laji palaa näille lisääntymis- ja levähdyspaikoille (EUTI C-477/19 ja C-357/20). Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) laji. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen (LLP) hävittäminen ja heikentäminen on Suomessa kiellettyä luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella.

Muutaman maastopäivän mittaiset luontoselvitykset eivät ole riittäviä varsinkaan, kun YVA-ohjelman mukaan aiempia luontoselvityksiä ei ole alueelta edes tehty. Liito-oravaselvitys on hankealueella tehty vuonna 2022 (Pieni-Paljakka, liito-oravaselvitys). Selvityksen menetelmäkuvauksesta ei käy selvästi ilmi, onko inventointi kohdistunut yksinomaan hankealueelle vai myös ympäröivälle alueelle. Vaikuttaa siltä, että hankealueen ympäristöä ei olisi selvityksessä mitenkään huomioitu muutoin kuin tarkastelemalla pelkästään olemassa olevia vanhoja havaintoja. Selvityksen mukaan maastokäynnit kohdennettiin ensisijaisesti suunniteltujen tuulivoimaloiden ja tielinjausten rakentamisalueille sekä lähtötietojen perusteella lajille soveltuviksi arvioiduille metsäkuvioille. Selvitys kohdistettiin lähtötietojen perusteella suunniteltujen voimalapaikkojen lisäksi varttuneille metsäkuvioille Mustakummun kaakkoisrinteen Kyrönsuon ja Lohikorven alueelle, sekä Pieni-Paljakan itärinteelle. Suunnittelualueelta ei kaavaselvityksessä tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Johtopäätöksissä todetaan, että suunnittelualue on pääosin liito-oravan elinympäristöksi soveltumatonta, voimakkaasti käsiteltyä kasvatusmetsää. Iäkkäitä tai uudistuskypsiä metsiä on niukasti.

Yhdistyksemme toimesta kyseessä olevalle Ristijärven puolen tuulivoimakaava-alueelle tehtiin 8.6.2025 maastokäynti, jolloin tarkasteltiin liito-oravan esiintymistä sekä kaava-alueella että myös kaavan ulkopuolisella metsäalueella. Maastotarkastuksessamme löydettiin runsaasti liito-oravan papanoita Ristijärven puolelta. Maastokäyntimme perusteella voidaan todeta se, että vaikka hankealueen metsät eivät olekaan kovin vanhoja, kaava-alueella ja alueen ulkopuolella on kuitenkin varsin varttuneita ja sellaiseksi kehittyviä metsäkuvioita, jotka soveltuvat hyvin liito- oravan elinympäristöksi, joten laji voi siten esiintyä hankealueella. Korostamme, että selvitystä ei ole tehty koko kaava-alueella, vaan muutamalla potentiaaliselta vaikuttavalla metsäkuviolla, joilla liito-orava voisi esiintyä. Alueen perusteellinen selvittäminen ei kuulu vapaaehtoisten luonnonsuojeluasiantuntijoiden tehtäväksi ja vastuulle.

Tehtyjen papanahavaintojen perusteella liito-orava esiintyy seudulla ja lajilla on mitä todennäköisimmin myös lisääntymispaikkoja Puolangan hankealueella, joten voimaloiden rakentaminen ja tiestön rakentaminen hävittävät tai heikentävät niitä. Näiden tietojen perusteella onkin selvää jo varovaisuusperiaate (Luonnonsuojelulaki 7§) huomioiden, että kaava on luonnonsuojelulain vastainen.

Tuulivoimahankkeen liito-oravaselvitys on tehty runsas kolme vuotta sitten. Kuten edellä totesimme, yksi maastokausi jättää aukkoja lajitietoihin ja tekee havainnoista osin satunnaisia ja potentiaaliset liito-oravan elinympäristöt voivat tulla asutuiksi useankin tyhjillään olo vuoden jälkeenkin. Alueella, jolla ei aikaisemmin ole tehty liito-oravaselvityksiä, lajin esiintymisen varmistaminen ja lisääntymisen turvaaminen vaatii useamman vuoden aikana tehtäviä selvityksiä. Kaavaselvitykset ovat puutteelliset.

Huomionarvoista on myös se, että tämän hankkeen itäpuolelle suunnitteilla olevan Isolehdon tuulivoimahankkeen vastaavassa selvityksessä liito-oravasta on tehty havaintoja myös hakkuualueella, vaikka ympäristö ei ole liito-oravalle tyypillisintä elinaluetta. Myös hankkeen suunnitelluilta sähkönsiirtolinjauksilta oli tehty havaintoja lajin esiintymisestä, vaikka metsäkuviot ovat paikoin ojitettuja ja niissä on tehty hakkuita. Liito-oravan todettiin silti käyttävän kuvioita säännöllisesti. Tämänkin perusteella kyseessä olevalla kaava-alueella on jo ilmakuvatarkastelun perusteella useassa paikassa lajille soveliasta elinympäristöä. Lajia esiintyy havaintojemme perusteella sekä Pieni Paljankan tuulivoimahankealueella sekä myös hankealueen ulkopuolella ja laji hyvin todennäköisesti liikkuu hankealueen kautta elinpiiriltä toiselle. Viime aikoina on todettu, että liito-orava esiintyy levinneisyysalueensa pohjoisosissa myös karummissa elinympäristöissä kuin etelämpänä.

Kaavassa ei ole riittävällä tavalla varmistettu luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitun tiukkaa suojelua edellyttävän liito-oravan suojelua. Tiukkaa suojelua edellyttävään eläinlajiin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei saa hävittää eikä heikentää, mihin hankkeen rakentaminen tulisi todennäköisesti johtamaan. Sekä voimaloita että massiivisesti rakennettavia teitä sijoittuu hyväksytyssä kaavassa liito-oravan elinympäristöksi soveltuville alueille. Liito- orava voi esiintyä missä tahansa näillä lajille soveltuvilla metsäalueilla, joilla pääsääntöisesti esiintyy paljon lehtipuustoa mm. haapaa.

2. Alueidenkäyttölain 39 §:n tarkoittaman yleiskaavan sisältövaatimusten laiminlyönti

Puolangan osayleiskaavan kaavaselostuksen 8.21 mukaan kaavalla on tunnistettu merkittäviä haitallisia vaikutuksia mm. maisemaan, linnustoon, virkistykseen ja luonnon monimuotoisuuteen, mutta näitä vaikutuksia ei ole huomioitu kaavaratkaisussa ja päätöksessä.

Alueidenkäyttölain 39 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maiseman, rakennetun ympäristön ja luonnonarvojen vaaliminen. Lisäksi 77b § edellyttää, että tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu ympäröivään maisemaan ja ympäristöön. Vaikka hankkeen suunnittelussa on todettu, että vaikutukset maisemaan ovat erittäin kielteisiä, nämä vaikutukset on täysin sivuutettu kaavaehdotuksessa sekä Ristijärven että Puolangan kunnanvaltuuston hyväksymissä osayleiskaavoissa. Myöskään mitään konkreettisia toimenpiteitä haittojen ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi ei ole esitetty. Lisäksi liito-oravaselvitys on puutteellinen eikä kaavassa ole riittävän tarkasti selvitetty ja vaalittu näiltä osin luonnonarvoja. Näyttää ilmeiseltä, että liito-oravaselvityksessä on tukeuduttu pelkästään alueen vanhoihin havaintoihin. Tämä on vastoin sekä alueidenkäyttölakia että hyvää kaavoitustapaa. Näin ollen kaavaehdotusta ei olisi tullut hyväksyä ja kunnanvaltuuston päätös on lainvastaisena kumottava.

Lisäksi alueidenkäyttölain 39 §:n mukaan maakuntakaava on otettava huomioon yleiskaavaa laadittaessa, ja se on lain 32 §:n mukaan ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Pieni-Paljakan tuulivoimapuiston osayleiskaavan kannalta seuraavat voimassa olevien maakuntakaavojen määräykset on otettava huomioon yleiskaavaa laadittaessa.

• Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan 2030 ja Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan 2035 yleismääräyksen(Kainuun tuulivoimamaakuntakaava2035, Maakuntakaavamerkinnatmaaraykset, Maakuntakaavaselostus, sivu 7) mukaan: Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on otettava huomioon kyseisen tuulivoimahankkeen sekä eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset erityisesti asutukseen, maisemaan, linnustoon, luonnon monimuotoisuuteen, eläimistöön ja ekologisiin yhteyksiin sekä kulttuuriperintöön sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia.
• Kainuun vaihemaakuntakaavan 2030 maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti arvokkaan alueen suunnittelumääräyksen mukaan: Alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon maisema-alueiden kokonaisuudet ja ominaispiirteet sekä turvata merkittävien maisemallisten arvojen säilyminen.

Puolangan osayleiskaavan kaavaselostuksen kohdassa 8.20. on esitetty hankkeen vaikutuksia ekologiseen verkostoon sivuilla 174-179. Tehty arviointi on riittämätön, menetelmiltä ja johtopäätöksiltä puutteellinen, eikä sen perusteella voida varmistua ekologisten yhteyksien huomioon ottamista riittävällä tavalla.

Pieni Paljakan tuulivoimahanke sijoittuu tosiasiallisesti ekologisen verkoston toiminnallisuuden kannalta tarkasteltuna kokonaisuudessaan Kainuun liiton selvityksessä ”Ekologiset yhteydet Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan tarkistamisessa” (2023) mukaiselle ekologisen verkoston ydinalueelle, jonka valtakunnallisena osana on Paljakan luonnonpuisto hankealueen pohjoispuolella. Kaavassa on yhteyden osalta otettu huomioon vain luonnonpuiston alue.

Puolangan osayleiskaavan kaavaselostuksen kohdan 8.20 Yhteisvaikutukset lähiseudun tuulivoimahankkeiden ja muiden hankkeiden kanssa kuvasta 8-33 puuttuu Mustakummun luonnonsuojelualueeksi perustettava alue, joka yhdistää Paljakan luonnonpuiston ja tuulivoimahankealueen samaan ekologisen verkoston maakunnallisen ja valtakunnallisen ekologisen yhteyden toiminnalliseen kokonaisuuteen.

Pieni-Paljakan tuulivoima-alue on rakentamatonta metsäistä vaaran rinnettä. Kaava-alue on siten katsottava ekologisen verkoston tärkeäksi ja keskeiseksi osaksi verkoston toiminnallisuuden kannalta, sillä se on osa ELMA-hankkeessa mainittua metsäisen luonnon ydinaluetta. Tuulivoimahanke pirstoo tämän ydinaluekokonaisuuden eteläosastaan ja siten olennaisesti heikentää tätä maakunnallista/valtakunnallista ekologista yhteyttä. Kaavassa onkin tarkoitushakuisesti väärin ja suppeasti tulkittu tätä erityisen tärkeää ekologista kokonaisuutta. Kainuun liiton selvityksessä osoitetut ekologiset yhteydet ovat ohjeellisia, eikä niitä siten sellaisenaan voida osoittaa yleiskaavassa, vaan yhteydet on tarkemmin selvitettävä ottaen huomioon ekologiselle verkostolle edellytettävät vaatimukset. Kaavassa ei ole uskottavasti perusteltu sitä, miksi maakunnallinen yhteys kulkisi vain itä-länsisuuntaisesti hankealueen pohjoispuolella eikä etelästä pohjoiseen vaarajakson suuntaisesti hankealueen kautta. Ekologisen verkoston ydinalueita ovat mm. rakentamisen ulkopuolelle säästyneet laajahkot metsäalueet, jollainen on tämäkin tuulivoimahankealue.

Kaavaselostuksessa on todettu edellä mainittuun Kainuun liiton selvitykseen perustuen: ”selvitys osoittaa Pieni-Paljakan suunnittelualuetta lähimmän ekologisen yhteyden kulkevan noin 6 km suunnittelualueen pohjoispuolella”. Johtopäätös on esitetty virheellisesti, koska Kainuun liiton selvityksen yhteenvedon (s. 47) mukaan”Raportissa tunnistettujen yhteyksien laajuus ja tarkempi sijainti maastossa vaihtelevat eikä niitä tule siten tulkita tarkkarajaisina tai levyisinä käytävinä”.

Huomionarvoista on, että edellä mainitussa Kainuun liiton selvityksessä ekologisten yhteyksien tarkasteltu on tehty Zonation-analyysejä käyttäen, jolloin tarkastelussa on maanpeiteaineiston lisäksi hyödynnetty tietoa mm. luonnonsuojelualueiden kytkeytyneisyydestä, lajikohtaisista paikkatietotarkasteluista, maakotkan pesimäalueista ja potentiaalisista pesimäalueista sekä liito- oravan elinympäristömallinnuksesta. Selvityksen sivulla 22 on esitetty metsien monimuotoisuutta kuvaavan analyysin VMA06-taso, mikä osoittaa, että Pieni-Paljakan tuulivoima-alue sijoittuu Kainuun vaarajakson valtakunnallisesti merkittävän ekologisen yhteyden eteläosaan ja alueen monimuotoisuusarvot ovat suuria.

Kainuun vaarajakso on luonnonsuojelullisesti erityisen arvokas aluekokonaisuus. Tämä alue tunnetaan Kainuun vaarajakson lehto- ja lettokeskuksena. Tälle kokonaisuudelle sijoittuvat rakentamattomat vaara-alueet ovat itsestään selvästi ekologisin perustein verkoston ydinalueita, jotka tulee yhdistää ekologisin yhteyksin, mitä kyseessä olevassa kaavassa ei ole tehty.

4. Luonnon monimuotoisuuden ja linnuston huomioinnin puutteet

Koska metsäkanalintujen soidinpaikkojen tarkkoja sijaintia ei ole salattujen tietojen vuoksi käytettävissämme, perustamme hankkeen vaikutusten arvioinnin tältä osin hankkeen YVA- selostuksessa esitettyihin tietoihin.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan hankkeen rakentamisen aikaisten häiriövaikutusten kannalta herkimmäksi lajiksi on arvioitu alueella esiintyvistä lajeista ihmistoimintaa karttavat metso ja teeri. Molempien lajien elinkierron kannalta ihmistoiminnalle herkin vaihe on ryhmäsoidin, mikä edellyttää rauhallista sijaintia ihmistoiminnan ulkopuolella.

Voimalapaikka T8 on noin 300 m etäisyydelle hankealueen tärkeimmästä teeren Sileäsuon soidinpaikasta. Näillä etäisyyksillä voimalapaikkoja varten raivattava rakennusalue ulottuu aivan soidinpaikkarajauksiin kiinni. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella tuulivoimalat myös karkottavat metsäkanalintuja etäämmälle soidinalueiltaan.

Vaikka yhden voimalapaikan poisto suunnittelualueen pohjoisosasta Puolangan puolelta lievittää hieman törmäysriskiä ja häiriövaikutusta poistetun voimalan ympäristössä, Sileäsuon ja Vaaranpäällyssuon soidinpaikkoihin kohdistuu yhtä suuri häiriövaikutus kuin YVA- selostuksessa esitetyssä suunnitelmassa, sillä tuulivoima-alueet rajautuvat soidinpaikkoihin kuten linnustoselvitysten vaikutusten arvioinnissa on todettu. Etäisyys lähimpään voimalaan Sileäsuon soidinpaikalta on kaavaratkaisussa noin 200 metriä ja Vaaranpäällyssuolta noin 150 metriä. Saksassa on suositeltu 1 km etäisyyttä voimalasta lähimpään metson ja teeren soidinpaikkaan.

Vaikka kyseessä olevassa kaavassa kyse on vain kahdesta voimalasta, on tuulivoimahanketta ja sen vaikutuksia kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena ottamalla huomioon myös hankkeen Ristijärven puolelle sijoittuva laajempi osa-alue. Kahden voimalan hankehan ei taloudellisesti ole edes toteuttamiskelpoinenkaan. Hankekokonaisuudella on siten linnustoon huomattavasti merkittävimmät vaikutukset kuin tässä kyseessä olevan kaavan vaikutusten arvioinnissa on esitetty.

Olemme saman hankkeen Ristijärven puoleisesta yleiskaavapäätöksestä tekemässämme valituksessa todenneet, että melumallinnuksen perusteella tuulivoimaloiden käytön aikana keskiäänitaso on teeren ja metson soidinalueilla pääosin 45–50 dB. Yhdellä metson soidinpaikan keskiäänitaso ylittää 50 dB:n tason. Tieliikenteen melusta tehdyssä tutkimuksessa lintukantojen on havaittu alkavan kärsiä metsäisillä alueilla 42–52 dB(A) ja avoimilla alueilla 47 dB(A) melutason kohdalla (Reijnen & Foppen 2006). Metson soidin on herkkä häiriöille, joten ääni todennäköisesti karkottaa metsot soidinpaikoiltaan. Paikkauskollisen metson osalta soitimen häiriintyminen voi estää koko lisääntymisen. Melumallinnuksen perusteella soidinpaikoille ulottuu 45–50 dB(A) sekä 40-45 dB(A) melualue.

Näillä saman hankkeen osayleiskaavoilla on siten vaikutusta metsäkanalintulajien lisääntymismenestykselle. Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvityksessä on koko Pieni-Paljakan suunnittelualueella havaittu seitsemän teeren ja kolme metson soidinpaikkaa. Yksilömäärältään suurin teeren soidin oli Puolangan puolen suunnittelualueelle sijoittuvalla Sileäsuolla, jolla havaittiin 13 koirasta ja 2 naarasta. Yli kymmenen koiraan soidinta voidaan selvityksenkin mukaan pitää merkittävänä. Kaavassa soidinalueiden huomioimisessa olisi tullut jo varovaisuusperiaatteen mukaisesti ottaa huomioon Luonnonvarakeskuksen (Luken) suositus, jonka mukaan soidinalueiden ja voimaloiden välinen etäisyys tulisi olla yli 500 m. Kainuun ELY-keskus on kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa todennutkin, että varovaisuusperiaate huomioon ottaen Luonnonvarakeskuksen esittämät voimaloiden ja soidinalueiden väliset etäisyydet sekä soidinselvitysten tulokset tulee ottaa suunnittelun lähtökohdaksi kaikkien tiedossa olevien soidinalueiden osalta. Kaava ei kuitenkaan sisällä suojaetäisyyksiä eikä suojelutoimia, vaikka soitimen merkittävyys ja rakentamisen vaikutukset siihen on tunnistettu. Kaavassa ei siten ole riittävällä tavalla otettu huomioon YVA-menettelyssä tehtyjä selvityksiä ja vaikutusten arviointeja eivätkä selvitykset ole ohjanneet kaavoitusta tältäkään osin.

Kainuun ELY-keskus on lausunnossaan myös todennut, että maakotkan reviirimallinnuksen perusteella alueelle ja lähiseudulle sijoittuu runsaasti lajin ydinreviiriksi soveltuvaa ympäristöä ja lajista on eri vuosina tehty alueella myös pesimäaikaisia havaintoja, minkä vuoksi ei täysin voida poissulkea sitä, että hankealueella tai lähialueella on pesä, jonka sijaintia ei toistaiseksi tiedetä. Toteutuessaan hanke joka tapauksessa hävittää kotkan potentiaalisen esiintymis- ja lisääntymisympäristön. Varovaisuusperiaatetta suhteessa maakotkan törmäysriskiin korostaa vuonna 2024 lähialueella tapahtunut pesivän maakotkan törmääminen tuulivoimalan lapoihin (Mesälamminkangas, Vaala). ELY-keskuksen mielestä hankkeiden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös lajin ydinreviireiksi soveltuvat potentiaaliset lajin reviiriksi soveltuvat rauhalliset alueet. Tämä mahdollistaa uusien asuttujen reviirien syntymisen ja siten turvaa lajin suotuisan suojelun tasoa. Kaavassa tätä ei ole kuitenkaan huomioitu. Huomautamme, että jo maakotkan potentiaalinen elinympäristö osoittaa, miten luontoarvoiltaan merkittävästä alueesta on kyse, mitä kaavassa ei ole kokonaisvaltaisena arvioina otettu huomioon.

Kaavaselostuksessa on todettu: Pesimälinnustolle aiheutuvat häiriö-, este- ja törmäysvaikutukset ovat kohtalaisia kielteisiä. Alueella pesii mm. FINIBA-kriteerilaji sinipyrstö, jonka esiintymistä voimalarakentaminen uhkaa.

YVA-ohjelmassa jo kerrottiin: “Hankealueen lähistöllä on erittäin uhanalaisen ja rauhoitetun jokihelmisimpukan elinympäristöä. Hankealueelta ei kuitenkaan tunneta havaintoja jokihelmisimpukasta tai taimenesta. Hankealueelta etelään laskeva Matkuksenpuro on pieni, mutta kirkasvetinen ja hiekkapohjainen puro, joka on mahdollisesti taimenelle ja jokihelmisimpukalle soveltuva elinympäristö.“ Jokihelmisimpukka eli raakku on erittäin uhanalainen (EN) ja tarvitsee elinympäristöksi puhtaita virtaavia vesiä. Tuulivoimaa ei tule rakentaa tällaiselle herkälle latvavesialueelle, jossa on erittäin arvokkaan lajin esiintymiä ja tutkimattomia vesistön osia. Epäselväksi on jäänyt ovatko raakun osalta kartoitukset olleet riittäviä.

5. Maisemavaikutusten laiminlyönti sekä melun ja virkistyskäytön haitallisten vaikutusten sivuuttaminen ja vähättely

Hankkeen YVA-menettelyssä tehdyt maisemaselvitykset ja vaikutusten arvioinnit eivät ole ohjanneet riittävästi kaavan laatimista, vaan kaavassa on täysin sivuutettu hankkeen vaikutusten arvioinnissa todetut hankkeen merkittävät kielteiset vaikutukset. Kaavassa ei ole siten riittävästi otettu huomioon alueidenkäyttölain yleiskaavalta edellytettäviä sisältövaatimuksia (39 §) eikä tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiä sisältövaatimuksia, joiden mukaan suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön (Alueidenkäyttölaki 77b §).

Mustakummun näkötornille ja Köngäskierrokselle kohdistuvat vaikutukset

Tämän Puolangan tuulivoimaosayleiskaavan kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnin kohdassa 8.5 (sivu 115) on todettu: “Mustakummun näkötornilta avautuu suunnittelualueen suuntaan kaukomaisema, joka on luonteeltaan erämainen, vaikka itse suunnittelualueen metsä onkin metsätalouskäytössä. Näkötornilta avautuva maisema luo osaltaan reitille erämaista tunnelmaa. Pienetkin muutokset maisemassa voivat rikkoa erämaisuuden tunnelman. Tuulivoimalat ovat moderni ja hallitseva elementti, joka aiheuttaa näkötornilta avautuvasta luonnonmaisemasta selkeän muutoksen ihmisten toimintojen muokkaamaksi maisemaksi.”

Pieni-Paljankan tuulivoimalat muuttavat Mustakummun näkötornista avautuvan maiseman luonnetta merkittävästi. Näkötornin maisemaan kohdistuvista muutoksista on laadittu myös erillinen kuvasovite (kuvauspaikka 3, HAVAINNEKUVALIITE-Pieni-Paljakka-8-5- 2025). Näistä merkittävistä vaikutuksista huolimatta kaava ei sisällä visuaalisten haittojen vähentämiseen tähtääviä määräyksiä, vaikka vaikutukset kohdistuvat YVA-selostuksenkin mukaan laajaan joukkoon matkailijoita ja paikallisia käyttäjiä. Kaavaluonnoksessa on todettu, että muutos kohdistuu suureen määrään ihmisiä reitin ollessa Metsähallituksen ylläpitämä ja Paljakan matkailukeskuksen kautta kulkeva retkeilyreitti.

Kaavaselostuksen sivu 115 mukaan tuulivoimahankkeen vaikutukset Köngäskierroksen varren maisemaan arvioidaan Mustakummun näkötornin ja reitin suoalueiden kohdilla erittäin suuriksi kielteisiksi, muualla Köngäskierroksen reitillä varrella suuriksi kielteisiksi. Kohteen maisema on selostuksen mukaan hyvin herkkää ja maiseman muutos erämaisen kaltaisesta alueesta tuulivoimateollisuusmaisemaksi olisi suuri.

Tämä teollinen tuulivoimapuisto vaikuttaa kaavaselostuksen mukaan kielteisesti alueen läheisyydessä tapahtuvaan luontomatkailuun ja siten myös matkailuelinkeinoon. Tuulivoimaloista aiheutuvat melu ja välke voivat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia alueen muuhunkin virkistyskäyttöön. Kaavassa ei ole kuitenkaan otettu uskottavasti huomioon luonnon virkistyskäyttöä mm. Mustakummun näkötornia (lähin voimala 600 m), jonka eteen tuulivoimalat lähes 300 metriin ulottuvine lapoineen rakennettaisiin. Tuulivoimalat tulisivat täysin tuhoamaan sen erämaisen maiseman, joka on ihmisille keskeisin syy mennä retkeilemään alueelle, ihailemaan näkötornista erämaisia horisonttiin ulottuvia vaaramaisemia ja yöpymään ilman melua tornin vieressä sijaitsevalla laavulla. Haitallista vaikutusta voimistaa entisestään voimaloiden välke, joka ulottuu näkötornille. Vaikka kaavaselostuksen mukaan melu ja välke vaikuttavat negatiivisesti retkeilyyn, kaavassa ei esitetä toimenpiteitä haittojen vähentämiseksi. UKK-reitin merkitys virkistys- ja luontomatkailukohteena onkin täysin sivuutettu kaavaratkaisussa.

Latvan kylämaisemaan kohdistuvat vaikutukset

Pieni-Paljakan tuulivoimapuiston luoteispuolella sijaitsee Kainuun vaihemaakuntakaavassa 2030 osoitettu maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti arvokas Latvan kylämaisema. Maakuntakaavan maisema-alueen merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon maisema-alueiden kokonaisuudet ja ominaispiirteet sekä turvata merkittävien maisemallisten arvojen säilyminen (Kainuun_maakuntakaavan_seurantaraportti_2015.pdf).

Maakuntakaavan merkintä perustuu Kainuun ELY-keskuksen vuonna 2013 tekemään inventointiin: Kainuun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointi 2011–2013.

Inventointiraportin mukaan Latvan kylämaiseman ominaispiirteitä on kuvattu seuraavasti:

Latvan kylä sijaitsee Latvavaaran kumpuilevalla etelärinteellä Paljakan vaarajonon länsipuolella. Kulttuurimaisemassa korostuvat perinnemaisemat; metsälaitumet ja laidunniityt. Kylärakenne on tiivis ja eheä. Ytimen muodostavat Mikkolan ja Kujalan tilat sekä Harjulan tila. Kerroksellinen rakennuskanta soveltuu sijainniltaan ja mittakaavaltaan hyvin maisemaan. Jälleenrakennuskauden rakennustyyli erottuu. Vanhempaa rakennuskantaa alueella ei juurikaan ole. Alueella on jonkin verran myös matkailu- ja majoitustoimintaa (Loma Paljakka, Paljakka Nature Point). Latvavaaran länsirinteillä on laskettelurinteet. Kylän itäpuolella kohoavat Paljakan vaarat. Mustakummulta avautuvat laajat näkymät Latvan kylän ja Latvajärven yli länteen. Maisemakuvassa vaarojen rinteet ovat taustana kylämaisemalle.

Inventointiraportin mukaan maakunnallisen arvon perusteet ovat: Tiivis, elinvoimainen mäkikylä Paljakan vaarojen vaikutuspiirissä. Maisemakuvaltaan monipuolinen ja eheä. Perinnemaisemat elävöittävät maisemakuvaa.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja kaavaselostuksessa on kuvattu tarkemmin Pieni-Paljakan tuulivoimahankkeen ja osayleiskaavan maisemavaikutuksia. Kylämaiseman ytimeen kohdistuvista maiseman kohdistuvista muutoksista on laadittu myös erillinen kuvasovite (kuvauspaikka 2). Arvioinnin perusteella tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset arvokkaaseen kylämaisemaan ja sen arvoihin ovat suuria kielteisiä, ja muutos heikentää maisema-alueen tärkeiden ominaispiirteiden säilymistä.

Pieni-Paljakan osayleiskaavaselostuksessa on kuvattu tuulivoimapuiston vaikutuksia Latvan kylämaisemaan seuraavasti: Latvan maakunnallisesti arvokas kylämaisema sijaitsee noin 3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Latvan kylän maisematyypin luonne on melko pienipiirteinen, maisematiloiltaan vaihteleva, mutta mahdollistaa pitkiä näkymiä (Kuva 8-8). Mikkolan, Kujalan ja Latvamäen tilojen pihoilta avautuu rinnepeltojen kautta kaukomaisema tuulivoimaloiden suuntaan, mutta Latvantiellä ja Harjulan pihapiirissä puusto estää paikoin näkymiä. Modernina tuotantolaitoksena tuulivoimalat nousisivat melko hallitsevana elementtinä horisontin yläpuolelle ja erottuisivat nykyisestä perinnemaisemasta poikkeavana. Mikkolan tilan vierestä kulkevan Kanervantien kautta on osoitettu Maisemareitti-niminen retkeilyreitti, joten alueella on arvoa luonto- ja kulttuurimatkailulle. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tuulivoimahankkeen vaikutukset Latvan kylän maisemaan arvioitiin suuriksi kielteisiksi. Muutos vaikuttaa oleellisella tavalla maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Pienipiirteisen perinnemaiseman arvot heikentyvät taustalta kohoavien suurimittakaavaisten voimaloiden viedessä päähuomion. Muutoksen myötä maiseman luonne muuttuu ja muutos näkyy myös kohteessa laajalla alueella.

Pieni-Paljakan tuulivoimahankkeen YVA-selostuksen vaihtoehtojen vertailun yhteenvedossa (kohta 30, s. 334-336, Pieni-Paljakka YVA-selostus_web.pdf) tuulivoimahankkeen vaihtoehtojen VE 1 ja VE 2 vaikutukset lähialueiden maisemaan on arvioitu erittäin suuriksi kielteisiksi. Myös vaihtoehdot VE 1 maisemavaikutukset kaukoalueille on arvioitu suuriksi kielteisiksi. YVA:n VE1 vastaa Ristijärven ja Puolangan kuntien hyväksymiä osayleiskaavoja.

Maisemavaikutusten merkittävyys ja sisältövaatimusten täyttyminen

Ympäristöministeriö on julkaissut vuonna 2024 päivitetyn raportin Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa (Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:29). Raportin kohdassa 4.3. on kuvattu vaikutusten merkittävyyden arviointia. Raportin sivuilla 98-99 on esitetty IMPERIA-hankkeen loppuraportin (Marttunen 2015) yhteydessä esitetty arviointikehikko (kuva 3.), joka toimii suuntaa antavana ohjeena tulosten tulkintaan.

Kuva 3. Ote Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa oppaassa esitetystä arviointikehikosta haitallisten vaikutusten tulkintaan (Ympäristöminsteriön julkaisuja 2024:29, sivu 99 ).

Arviointikehikkoon perustuen voidaan todeta, että edellä esitetyt Pieni-Paljakan tuulivoimahankkeen maisemavaikutukset ovat merkittäviä. Kaavaselostuksen mukaan paikalliset asukkaat ovat olleet asukaskyselyn perusteella eniten huolissaan nimenomaan hankkeen maisemavaikutuksista, ja huoli maisemavaikutuksista on noussut esille seurantaryhmän kokouksissa ja YVA-menettelyn yhteydessä annetuissa lausunnoissa. Yhteysviranomainen on YVA:n perustellussa päätelmässä todennut hankevaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta täytyy kehittää jatkosuunnittelussa. Kainuun ELY-keskus on Puolangan ja Ristijärven kunnille kaavaehdotuksista antamissa lausunnossaan todennut, että kaavaehdotuksen mukaista rakentamista ei voida sijoittaa herkälle alueelle siten, ettei siitä aiheutuisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Puolangan osayleiskaavan kaavaselostuksen kohdassa 8.5. on kuvattu haitallisten maisemavaikutusten lieventämiskeinoja ja todettu, ettei tutkituilla lieventämiskeinoilla voida vaikuttaa maisemavaikutusten merkittävyyteen. Arviointikehikkoa tulkitsemalla Pieni- Paljakan tuulivoimahanketta ei voi siten pitää toteuttamiskelpoisena.

Yhteenvetona edellä esitettyyn perustuen voidaan todeta sen, ettei Pieni-Paljakan osayleiskaavaa täytä alueidenkäyttölain 39 §:n rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimista sekä 77 b §:n maisemaan ja ympäristöön sopeutumista koskevia sisältövaatimuksia. Kainuun maakuntakaavojen maisemaa ja maakunnallisesti arvokkaan Latvan kyläalueen aluetta koskevat määräykset eivät ole olleet myöskään alueidenkäyttölain 32 §:n mukaisesti ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa.

6. Maakuntakaavan vastaisuus: luontomatkailun kehittämisalue

Puolangan tuulivoima osayleiskaava kaavaselostuksen (sivu 53-55, Kuva 4-25) mukaan pohjoisosa tuulivoimahankkeesta sijoittuu Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitetulle luontomatkailun kehittämisalueelle. Maakuntakaavan tavoitteisiin kuuluu luontomatkailun edellytysten tukeminen, maisemien ja luonnonympäristön vaaliminen sekä luonnon vetovoimatekijöiden säilyttäminen.

Luontomatkailun kehittämisalue on osoitettu Kainuun maakuntakaavassa 2020 osayleiskaavan kaavaselostuksen 4.10 Virkistys -kohdassa. Luontomatkailuun painottuvaan elinkeinotoimintaan suunnittelualueen ympäristössä kohdistuvat vaikutukset on arvioitu YVA-selostuksessa suuren kielteiseksi, joten teollisen tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset matkailuun ja virkistykseen tulevat olemaan merkittäviä.

Luontomatkailua ja maakuntakaavan luontomatkailun kehittämisaluetta ei ole otettu erityisesti huomioon Puolangan kunnan osayleiskaavan hyväksymispäät%ksessä. Vuonna 2016 laaditussa Kainuun Liiton ELMA-hankkeen (Ekologiset yhteydet, luontomatkailu ja hiljaiset alueet Kainuun aluekehityksessä ja maakuntakaavoituksessa) loppuraportissa Pieni-Paljakan tuulivoimahankkeen Puolangan kunnan osuus on osoitettu luontomatkailun kannalta potentiaaliseksi hiljaiseksi alueeksi. Raportin mukaisesti näitä hiljaisia alueita voidaan pitää luontomatkailun kehittämisen erityiskohteina.

Hiljaisuuteen ja luonnonrauhan äänimaisemaan kokemiseen vaikutukset ovat huomattavia, vaikka melurajoja ei aina ylittettäisikään. Vähäinenkin lisämelu korostuu hiljaisessa luonnon ympärist%ssä verrattuna esim. valtateiden varsiin ja taajama-alueisiin, joissa meluun on totuttu. Jatkuva tuulivoimaloiden melu/ääni muuttaa hiljaisuuden kokemisen kannalta alueen luonteen pysyvästi negatiiviseksi.

Kaavaselostus ei arvioi vaikutuksia laajemmin luontomatkailuun eikä matkailuympäristöön eikä se esitä mitään toimenpiteitä näiden arvojen turvaamiseksi. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa vaihtoehtojen vaikutukset elinkeinoelämään ja palveluihin on arvioitu suureksi kielteiseksi. Kaavaselostuksessa on suppeasti todettu, että tuulivoimapuisto vaikuttaa kielteisesti alueen läheisyydessä tapahtuvaan luontomatkailuun ja siten myös matkailuelinkeinoon. Vaikutusten yhteenvedossa 8.21. on todettu, että hanke aiheuttaa suuria kielteisiä vaikutuksia luontomatkailuun.

Tämän vuoksi kaava on maakuntakaavan vastainen alueidenkäyttölain 32 §:n tarkoittamalla tavalla. Tuulivoimahankkeen toteuttaminen tällä alueella on voimakkaasti ristiriidassa luontomatkailun kehittämisen kanssa. Luontomatkailu perustuu tällä alueella hiljaiseen luonnon ympäristöön ja erämaiseen maisemaan, jotka tulisivat hankkeen rakentamisen seurauksena merkittävästi heikentymään, minkä seurauksena alue menettäisi tämän alueen vetovoimatekijät luontomatkailussa.

Myös alueidenkäyttölain 39 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Oikeuskäytännön mukaan kunnalla on laaja oikeus päättää elinkeinojen painottamisesta kaavoituksen yhteydessä. Kuitenkin päätöstä tehtäessä on varmistuttava, että päätös on muiden alueidenkäyttölain vaatimusten mukainen. Maakuntakaava on ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Puolangan kunta ei ole osayleiskaavan hyväksymispäätöksen yhteydessä ottanut huomioon luontomatkailun kehittämisedellytyksiä, eikä hankkeen sijaintia maakuntakaavan mukaisella luontomatkailun kehittämisalueella ja myös Paljakan matkailupalvelujen alueen läheisyydessä. Maakuntakaavan luontomatkailun kehittämisalueen suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edistämiseen sekä luonnon monimuotoisuus- ja kulttuuriarvojen turvaamiseen.

Tuulivoimapuiston lähialueella toimii nykyisinkin luontomatkailuun perustuvia yrityksiä, jotka hyödyntävät tuulivoimapuiston hankealueen tuntumassa olevia reitistöjä ja virkistysrakenteita toiminnassaan. Vaikutusten arvioinnin mukaan Pieni-Paljakan tuulivoimaosayleiskaavalla on merkittäviä haitallisia vaikutuksia luontomatkailulle eikä luontomatkailu ole yhteensovitettavissa tuulivoimarakentamisen kanssa mm. hiljaisuuteen ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten vuoksi. Edellä valituksen kohdassa 5 on kuvattu K%ngäskierrokselle ja Mustakummun näkötornille aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia. Tällä perusteella voidaan todeta, että osayleiskaavan laadinnassa ei ole kiinnitetty erityisesti huomiota luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edistämiseen. Myös Puolangan kunnan hyväksytty kuntastrategia vuosille 2022- 2025 korostaa Paljakan merkitystä kunnan vetovoimatekijänä sekä kunnan matkailun ja luontomatkailun edistämistä ja vastuullista kasvua.

7. Vaihtoehtoisten toteutustapojen puutteellinen tarkastelu

Kaavaselostuksessa ei käsitellä riittävästi YVA-menettelyssä esillä ollutta nollavaihtoehtoa eikä lievempiä vaihtoehtoja. Vaihtoehtojen vertailu on pintapuolista eikä ole ohjannut kaavaratkaisua vaikutusten vähentämiseksi.

Perustellussa päätelmässä Kainuun ELY-keskus on yhteysviranomaisena todennut, että VE2, joka oli YVA -menettelyssä Ristijärven osa-alue hankkeesta, olisi vaihtoehdoista toteuttamiskelpoisempi, mutta senkin toteuttamisessa on pohdittava erityisesti maisemavaikutusten lieventämistoimia. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan hankevaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuutta täytyy kehittää jatkosuunnittelussa. Tästä huolimatta hanketta on laajennettu ja lisätty Ristijärven puoleiselle osalle yksi voimala lisää. Mm. tämän seurauksena haitalliset vaikutukset eivät ole vähentyneet, vaan jopa lisääntyneet, minkä seurauksena hankkeen toteuttamiskelpoisuus on entisestään heikentynyt.

8. Yhteysviranomaisen (Kainuun ELY-keskus) perustellun päätelmän laiminlyönti

Kainuun ELY-keskus on toiminut Pieni-Paljakan tuulivoimahankkeen YVA-menettelyssä yhteysviranomaisena, ja se on antanut hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta perustellun päätelmän. Tässä päätelmässä ELY-keskus on esittänyt keskeisiä huomioita, joiden tarkoituksena on ohjata hankkeen jatkosuunnittelua siten, että kaavaprosessi ja mahdollinen rakentaminen tapahtuvat vaikutusten lieventämisen ja haittojen välttämisen periaatteiden mukaisesti.

a. Luontovaikutusten arvioinnin tarkkuus ja herkkyys

Yhteysviranomainen on korostanut, että vaikutusten arvioinnissa on erityisesti kiinnitettävä huomiota seuraaviin tekijöihin: herkkien lajien (kuten kanalintujen) soidin- ja lisääntymisalueisiin, merkittäviin luonnon- ja retkeilykohteisiin (Mustakumpu, Köngäskierros) ja melu- ja välkevaikutusten erityiseen tarkkuuteen näillä alueilla. Kaava ei kuitenkaan sisällä määräyksiä suojaetäisyyksistä tai soidinalueiden turvaamisesta, vaikka vaikutukset on tunnistettu.

b. Ekologisten yhteyksien ja luontoyhteyksien säilyminen

Yhteysviranomainen toteaa, että vaikutukset ekologisiin yhteyksiin tulee arvioida maiseman ja lajiston kannalta, ei pelkästään karttamerkintöihin nojaten. ELY-keskus vaatii tarkastelua erityisesti alueen pirstoutumisen ja luonnon prosessien näkökulmasta. Kaavaselostus ei sisällä tällaista toiminnallista tarkastelua, vaan rajaa arvioinnin kapeasti karttatulkintaan ja suppeasti maakunnalliseen yhteyteen, mikä on perustellun päätelmän vaatimuksen vastaista.

c. Maisemavaikutusten arvioinnin perusteellisuus

Yhteysviranomainen painottaa vaikutusten arviointia erityisesti herkissä maisemakohteissa, kuten Mustakummun näkötorni ja Latvan kulttuurimaisema sekä valtakunnallisella UKK-reitillä (Köngäskierros). Vaikka kaavaselostus tunnistaa vaikutukset erittäin suuriksi kielteisiksi (kohta 8.5), se ei sisällä toimenpiteitä haittojen lieventämiseksi, eikä reiteille tai näkymille ole suunniteltu suojatoimenpiteitä. Tämä on ristiriidassa perustellun päätelmän kanssa.

d. Yhteisvaikutusten arviointi

Yhteysviranomainen painottaa, että Pieni-Paljakan hankkeen vaikutuksia tulee tarkastella suhteessa muihin lähialueen hankkeisiin ekologisten ja maisemallisten kokonaisuuksien kannalta. Kaavaselostuksessa yhteisvaikutuksia käsitellään vain maiseman osalta suppeasti, mutta luontovaikutusten ja lajien osalta yhteisvaikutusten arvio puuttuu käytänn%ssä kokonaan. Yhteysviranomaisen vaatima yhteisvaikutusten arviointi rajoittuu visuaaliseen tarkasteluun, eikä ekologista toiminnallisuutta eikä lajistoperusteista yhteyttä käsitellä lainkaan.

Alueidenkäyttölain 9 § ja 39 § edellyttävät, että kaavaa laadittaessa otetaan huomioon ympäristövaikutusten arviointi ja sen tulokset. Lisäksi YVA-lain mukaisesti YVA-menettelyn tarkoitus on ohjata hankkeiden suunnittelua ja päätöksentekoa. Nyt kaava ei sisällä määräyksiä tai kaavamerkintöjä, joilla ELY-keskuksen esittämät riskejä olisi lievennetty. Näin ollen voidaan perustellusti todeta, että kaavaratkaisu ei perustu vaikutusten arviointiin eikä noudata lainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi on huomattava, että pienen hankkeen hyödyt ovat vähäiset, mutta haitalliset vaikutukset vastaavasti muodostuvat eri osa-alueille kokonaisuudessaan merkittävän suuriksi, mikä hankkeen toteuttamisesta päätettäessä tulee intressivertailussa ottaa huomioon.

9. Kainuun ELY-keskuksen lausunto Ristijärven ja Puolangan osayleiskaavaehdotuksesta

Kainuun ELY-keskus on antanut 21.2.2025 lausunnon Ristijärven ja 19.6.2025 Puolangan osayleiskaavaehdotuksista. ELY-keskuksen lausunnoissa on todettu, että YVA -menettelyssä Pieni-Paljakan tuulivoimahankkeen vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena (Ristijärvi+Puolanka). Lausuntojen mukaan suurin osa luontovaikutuksista kohdistuu Ristijärven puolelle. Lausunnoissa esitetyt asiakokonaisuudet ovat kuitenkin merkittäviä perusteluja osayleiskaavojen laillisuuden arvioinnin näkökulmasta ja niiden painoarvoa kasvattaa niiden sisältöä koskeva laillisuusvaatimus (nk. Virkavastuu).

Hankkeen YVA-selostuksen perusteella (28.11.2022) perusteella on todettu, että Pieni-Paljakan osayleiskaavoilla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön, elinkeinoelämään ja palveluihin matkailun osalta, sekä elinoloihin ja virkistykseen. Yhteysviranomaisen perustellussa päätelmän mukaan merkittävät vaikutukset kohdentuvat myös luonnonympäristöön, -monimuotoisuuteen, ekologiseen verkostoon ja yhteyksiin ja yhteisvaikutuksiin muiden hankkeiden kanssa. Yhteysviranomaisen perustellussa päätelmässä on annettu ehdotuksia selvitysten täydentämiseksi ja suunnitelman muokkaamiseksi.

Kainuun ELY-keskuksen 19.6.2025 antaman lausunnossa huomionarvoisia otteita: Hanke sijoittuu luonto- ja maisema-arvoiltaan erityisen herkälle ja merkittävälle alueelle 320–340.

korkeuskäyrien välille, vaarojen lakialueille. Näin ollen vaikutukset maisemaan ovat merkittävät. Hankealueen lähistöllä on merkittäviä suojelualueita mm. Paljakan luonnonpuisto ja Säkkisenlatvan Natura 2000-alue. Suunnittelualue rajautuu sen pohjoispuolella sijaitsevaan Mustakummun alueeseen, joka on METSO-ohjelman mukaan suojeluun varattua aluetta.“

“ELY-keskus pitää tärkeänä, että tuulivoimahankkeen vaikutukset kanalintuihin otetaan huomioon törmäysriskiä laajemmin. Luonnonvarakeskus (Luke) on tuulivoimahankkeisiin liittyvissä lausunnoissaan todennut, että törmäysriskin lisäksi metsäkanalinnut saattavat välttää tuulivoimalaa ympäröivää aluetta tai käyttää sitä vähemmän lisääntymisaikana (soidinajan lisäksi myös poikasten kasvatukseen liittyvä habitaatinvalinta) lajista riippuen n. 500–600 m säteellä ja metson tapauksessa jopa yli 1000 m säteellä. Saksassa, Ruotsissa ja Itävallassa tehdyssä tutkimuksessa ei havaittu mitään viitteitä siitä, että metsot tottuisivat tuulivoimaan edes 8 vuoden aikana. Täten tuulivoimaloiden vaikutus metsäkanalintuihin ei välttämättä ulotu vain rakentamisen ajalle ja alueelle. Luke onkin katsonut, että alle 400 metrin etäisyys voimaloiden ja soidinten välissä on riittämätön.”

“Maakotkan reviirimallinnuksen perusteella alueelle ja lähiseudulle sijoittuu kuitenkin runsaasti lajin ydinreviiriksi soveltuvaa ympäristöä ja lajista on eri vuosina tehty alueella havaintoja, minkä vuoksi ei täysin voida poissulkea sitä, että hankealueella tai lähialueella on pesä, jonka sijaintia ei toistaiseksi tiedetä. Toteutuessaan hanke mahdollisesti hävittää kotkan potentiaalisen esiintymis- ja lisääntymisympäristön. ELY-keskus toteaa, että hankkeiden suunnittelussa tulisi siis ottaa huomioon myös lajin ydinreviireiksi soveltuvat potentiaaliset lajin reviiriksi soveltuvat rauhalliset alueet. Tämä mahdollistaa uusien asuttujen reviirien syntymisen ja siten turvaa lajin suotuisan suojelun tasoa. “

“ELY-keskus pitää edelleen merkittävänä puutteena, minkä on todennut jo perustelussa päätelmässä, että alueen pienvesien luontoarvoja koskien mm. puroja ja noroja, joihin hankkeella saattaa olla vaikutuksia, ei ole tarkemmin inventoitu eikä myöskään arvioitu niihin kohdistuvia vaikutuksia. Johtuen vaaran rinteelle rakentamisesta, pienvesien luontoarvot tulisi olla selvillä, jotta niihin kohdistuvat vaikutukset voidaan luotettavasti arvioida. ELY -keskuksen näkemyksen mukaan perustelua päätelmää ei tältä osin ole otettu riittävällä tavalla huomioon ja muistuttaa, että myös kaavassa tulee ottaa huomioon ympäristöhaittojen vähentäminen.”

“Kainuun maakuntaliitto on tehnyt Kainuun alueelta tarkasteluja ekologisesta verkostosta vuonna 2023. Selvityksessä ”Ekologiset yhteydet Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan tarkistamisessa” (Kainuun liitto 2023a) on määritelty maakuntatasolla keskeisimmät ekologiset yhteydet.”

“Pieni-Paljakan hanke sijoittuu tässä kokonaisuudessa maakuntakaavaselvityksessä osoitettujen ekologisten yhteyksien ja alueen keskeisimpien verkostojen ydinalueiden läheisyyteen. Kuten kaavaselostuksessa on todettu, ekologiset yhteydet, luontomatkailu ja hiljaiset alueet Kainuun aluekehityksessä ja maakuntakaavoituksessa (ELMA) -hankkeessa (2016) toteutetun kar- keamman tason metsäalueiden kytkeytyneisyystarkastelun perusteella suunnittelualue sijoittuu metsäiselle luonnon ydinalueelle. Kaavaselostuksessa on kuitenkin katsottu alueen pirstoutumisen, mm. metsätalouden toimesta, johtaneen siihen, että sillä ei enää olisi arvoja ekologisen verkoston osana. ELY-keskus toteaa, että karttatarkastelunkin perusteella alue on ehjä, eikä sillä ole ihmisen rakentamaa infrastruktuuria. Tällaisten rakentamattomien alueiden merkitys luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta on ennen kaikkea alueen yhtenäisyys ja pirstoutumattomuus. Metsätalouden häiriövaikutus on tilapäinen verrattuna alueelle pysyvästi monenlaista häiriötä aiheuttavaan toimintaan, mitä mm. tuulivoimahanke aiheuttaa. “

“ELY-keskus korostaa, että kyseessä oleva ekologisten yhteyksien solmukohta osoittaa alueen erityistä merkitystä osana Kainuun arvokkainta luonnon monimuotoisuuskeskittymää, joka tunnetaan Kainuun vaarajakson lehto- ja lettovyöhykkeenä, sekä on Kainuun liiton ELMA- hankkeessa määriteltyä metsäistä luonnon ydinaluetta. Yhtenäisen pirstoutu- mattoman alueen koosta, saa hyvä kuvan vertaa- malla sitä Paljakan luonnonpuistoon. Alue on suuruudeltaan lähes puolet luonnonpuiston pinta-alasta. “

Tämän perusteella hanketoimijan selvityksiä voi pitää puutteellisina ja myös lausuntoja puutteellisesti huomioon otetuksi.

Kainuun ELY-keskuksen Ristijärven osayleiskaavaehdotuksesta 21.2.2025 antamasta ja 19.6.2025 antamista lausunnoista käy ilmi, ettei selvityksiä ole täydennetty useiden asiasisältöjen mukaan riittävästi ja useat selvitykset ovat edelleen puutteellisia.

Osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaava-asiakirjoihin tai osayleiskaavaan ei ole tehty sellaisia täydennyksiä tai lisäselvityksiä, että yleiskaavalle asetettujen sisältövaatimusten täydentymisestä voitaisiin varmistua. Hyväksyttyyn osayleiskaavaan tehdyt täydennykset ekologisten verkostojen osalta ovat ristiriitaisia esimerkiksi metsätalouden ja tuulivoimaloiden merkityksestä metsäalueiden pirstoutumiseen suhteessa annettuun ELY-keskuksen lausuntoon. Metson soitimen osalta selostukseen ei ole tehty sellaisia täydennyksiä, jotka osoittaisivat vaikutusten lieventyneen tarkennusten myötä.

ELY-keskus on todennut Ristijärven kunnalle lausunnossaan: ”ELY-keskuksen mielestä on vaikeasti ja myös sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla perusteltavissa hanke, jonka vaikutukset keskeisiin luonto- ja maisema-arvoihin ovat jopa erittäin suuria kielteisiä. Tällä hankkeella on YVA:ssa todettu olevan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, mihin keskeisimmin vaikuttaa hankkeen sijainti arvokkaiden luonnonsuojelualueiden vieressä ja maisema-arvojen merkitystä korostaen korkealla vaaran rinteellä. ELY-keskuksen mielestä kaavaselostus osoittaa, että kaavaehdotuksen mukaista rakentamista ei voidakaan sijoittaa herkälle alueelle siten, ettei siitä aiheutuisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. ELY-keskus huomauttaa, että yleiskaavan laatimisessa tulee ottaa huomioon mm. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. ELY-keskuksen mielestä tätä vaatimusta ei ole riittävällä tavalla otettu huomioon kaavaehdotuksessa.”

ELY-keskus on lausunnoissa esittänyt useita huomioita, joiden mukaan luontovaikutusten arviointi on riittämätöntä ja selvitysten tuloksia ei ole otettu suunnittelussa huomioon. Osayleiskaavassa ei ole otettu riittävästi huomioon luonnonarvojen vaalimisen sisältövaatimusta (39§).

• Mustakummun perustettavaa luonnonsuojelualuetta ei ole otettu huomioon.
• Soidinpaikkaselvityksen tuloksia ei ole otettu suunnittelun lähtökohdaksi varovaisuusperiaatteen mukaan, ja hanke aiheuttaa haitallisia vaikutuksia erityisesti metson soidinkäyttäytymiseen.
• Linnustoselvitykseen ei ole kuulunut varsinaista petolintutarkkailua, eikä petolintujen esiintymisestä alueella ole saatu täyttä varmuutta. Toteutuessaan hanke joka tapauksessa hävittää maakotkan potentiaalisen ydinreviirin, esiintymis- ja lisääntymisympäristön.
• Suunnitelma ei ole toteuttamiskelpoinen ottaen huomioon merkittävän eroosioriskin mahdollisuus ja siitä johtuvat mahdolliset haitalliset vaikutukset Humalajoen raakkuesiintymälle.
• Pienvesien luontoarvoja ei ole tarkemmin inventoitu, eikä vaikutuksia arvioitu. ELY- keskuksen mielestä perustelua päätelmää ei tältä osin ole otettu riittävällä tavalla huomioon eikä myöskään yleiskaavan sisältövaatimusten mukaista riittävää luontoarvojen selvittämistä ja huomioon ottamista. Kaavassa tulee ottaa huomioon myös ympäristöhaittojen vähentäminen.
• Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ekologisten yhteyksiä koskevilta osilta ei ole otettu riittävällä tavalla huomioon. Kyseessä oleva ekologisten yhteyksien solmukohta osoittaa alueen erityistä merkitystä osana Kainuun arvokkainta luonnon monimuotoisuuskeskittymää, joka tunnetaan Kainuun vaarajakson lehto- ja lettovyöhykkeenä. ELY-keskus on lausunnoissa esittänyt useita huomioita, joiden mukaan maisemavaikutukset ovat kielteisiä ja selvitysten tuloksia ei ole otettu suunnittelussa huomioon. Osayleiskaavassa ei ole riittävästi otettu huomioon rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimisen sisältövaatimusta (39§). Tuulivoimahankkeen vaikutukset Latvan kylän maisemaan on arvioitu suuriksi kielteisiksi. Muutoksen on katsottu vaikuttavan oleellisella tavalla maisemaan tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi.

Kaavaselostuksessa on yhteenvetona selkeästi todettu, että kokonaisuudessaan ympärist%vaikutusten arviointiselostuksessa tuulivoimahankkeen maisemavaikutusten alle kuuden kilometrin etäisyydellä arvioitiin vaihtelevan vähäisestä kielteisestä erittäin suureen kielteiseen. Osayleiskaavojen päivitysten osalta (voimaloiden sijainnit ja määrän muutos kolmesta kahteen Puolangan puolella kun taas Ristijärvellä muutos kasvoi kuudesta seitsemään voimalaan) eivät merkittävästi vähennä YVA-menettelyn arviointiselostuksessa esitettyä arviointia.

ELY-keskus on lausunnoissa esittänyt useita huomioita, jotka liittyvät maakuntakaavassa osoitettuun valtakunnalliseen UKK-retkeilyreittiin, Köngäskierrokseen ja luontomatkailun kehittämisalueeseen. Selvityksissä vaikutukset on todettu kielteisiksi, eikä selvitysten tuloksia ole otettu huomioon. Osayleiskaavat ovat ristiriidassa maakuntakaavan merkintöjen ja määräysten kanssa, maakuntakaava ei ole ollut ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa, eikä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden sisältövaatimuksia ole otettu riittävästi huomioon (39§).

Kainuun maakuntakaavassa osoitettu luontomatkailun kehittämisalue sijoittuu osittain Pieni-Paljakan tuulivoimahankkeen suunnittelualueelle. Luontomatkailun kannalta alueen merkitystä lisää alueen kautta kulkeva Köngäskierros ja sen yhteyteen rakennettu palveluvarustus, mm. laavu sekä linnuston ja maisemien tarkkailuun rakennettu näkötorni. Luontomatkailun osalta maisemavaikutukset ovat suurimmat alle 6 km etäisyydellä voimaloista ja etenkin Köngäskierroksen varrella sijaitsevan näköalatornin huipulta.

Suunnittelun puutteena on, että kaavaehdotuksen mukaista hanketta esitetään hyväksyttäväksi, vaikka hankkeen maisemavaikutusten arvioinnin johtopäätelmät tätä aluetta koskien eivät ole käytännössä muuttuneet luonnosvaiheessa esitetystä. Kaavaselostuksessa esitetyn arvioinnin mukaan tuulivoimahankkeen vaikutukset Köngäskierroksen varren maisemaan arvioidaan Mustakummun näkötornin ja reitin suoalueiden kohdilla erittäin suuriksi kielteisiksi, muualla Köngäskierroksen reitillä varrella suuriksi kielteisiksi. Kohteen maisema on selostuksen mukaan hyvin herkkää ja maiseman muutos erämaisen kaltaisesta alueesta tuulivoimamaisemaksi olisi suuri. Ympäristövaikutusten arvioinnista säädetyn lain tavoitehan on mm. edistää arvioinnin huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa, mikä tavoite ei tässä tapauksessa ole toteutunut.

Tuulivoimapuisto vaikuttaa kaavaselostuksen mukaan kielteisesti alueen läheisyydessä tapahtuvaan luontomatkailuun ja siten myös matkailuelinkeinoon. Hankkeen vaikutukset arvokkaalle luontoalueelle ja virkistyskäytön kannalta arvokkaalle reitille, jolla luontomatkailun kehittämisen edellytyksiä on entisestään kehitetty reitin kokonaisvaltaisella kunnostamisella, ovat kokonaisuutena merkittävän haitallisia.

10. Lopuksi

Edellä esitetyin perustein Puolangan kunnanvaltuuston Pieni-Paljakan tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksymispäätös on alueidenkäyttölain 9§, 32§, 39§ sekä 77b§:n sekä luonnonsuojelulain 7§ ja 49§ vastainen. ELY-keskuksen lausunnotkin osoittavat, että hyväksytty yleiskaava on lainvastainen suhteessa alueidenkäyttölakiin. Selvitykset ovat puutteellisia ja riittämättömiä, yleiskaava ei täytä sille asetettuja sisältövaatimuksia ja maakuntakaava ei ole lain mukaisesti ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Huomion arvoista on myös, että hanketta ei ole osoitettu edes Kainuun tuulivoimamaakuntakaavassa.