Kannanotto susikannan hoitosuunnitelmaan Kainuussa Riistakeskus Kainuulle

Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuu piiri ry

1. Miten näette alueellisten riistaneuvostojen sidosryhmätilaisuuksien sekä alueellisten riistaneuvostojen roolin kiintiömetsästyksen suunnittelun valmistelussa?

Sidosryhmätoimintaa tulee jatkaa ja kaikkia osapuolia tulee kuulla. Metsästyksen merkitys ei saa ylikorostua, sillä luonto ja suurpedot ovat olleet Kainuussa jo ennen meitä. Yhteistoimintaa tarvitaan kattavan ja luotettavan havainto- ja näyteaineiston keruuseen. Lisäksi tarvitaan aineiston ylläpito sekä laajaan asiantuntemustietoon ja tutkimukseen perustuva susikannan koon vuosittainen arviointi sekä riittävät resurssit (Luke, Riistahallinto) tämän toteuttamiseksi.

2. Mitä voisivat olla kriteerit, minkä perusteella suden kiintiömetsästystä kohdennetaan pareihin tai laumoihin (ottaen huomioon susikannan suotuisan suojelutason säilyttämisen)?

Ensin on arvioitava tänä talvena toteutuneen kiintiömetsästyksen vaikutukset susikantaan ja jäljelle jääneisiin yksilöihin. Suden kohdalla on kyse uhanalaisesta lajista, joten luonnonsuojelun ja monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta vuosittaisia metsästyskiintiöitä ei edes tarvita. Poikkeusluvan saanti ei ole maassamme vaikeaa ns. ongelmayksilöiden poistamiseen. Häiriöyksilöitä syntyy useimmiten tilanteissa, joissa ihminen on sen itse aiheuttanut. Susikantaan liittyen keskeinen tehtävä on pitää se elinvoimaisena, kuten muunkin Suomen luontoon kuuluvien lajien kannat. Susi on huippupeto ravintopyramidihierarkiassa ja sen elinolosuhteet saaliseläimineen tulee turvata. Susi voidaan myös nähdä hirvieläinkantojen luonnollisena kurissa pitäjänä ja tervehdyttäjänä.

Tällä hetkellä suden geneettinen kirjo on kapea ja lisämetsästys ja kiintiöt kaventavat tätä entisestään. Lauma on suden luonnollinen toiminnallinen yksikkö mm. saaliseläimen kaadossa, joten laumoihin kajoaminen metsästyskiintiöin on tämän sosiaalisen eläinlajin elinvoimaisuuden kaventamista.

3. Näettekö tarvetta tarkemmalle alueelliselle tarkastelulle hoitosuunnitelmassa muun Suomen osalta ja missä tästä voisi olla hyötyä?

Kainuun sudet ovat osa koko maan populaatiota. Pitkällä aikavälillä susikannan suotuisa suojelutaso, puolueettoman ja luontodirektiivin mukainen suotuisa suojelutaso viitearvon pohjalta tulee määritellä. Suden tutkimukseen(Luke ja yliopistot) on varattava riittävät resurssit.

4. Mitkä ovat teidän Kainuun riistakeskusalueen susikannan erityispiirteet, joita tulisi ottaa huomioon?

Kainuun alue koostuu valtaosin erämaisista metsä- ja suoalueista, joissa suden elinmahdollisuudet tulee turvata ja suden leviämisen esteitä pohjoisen suuntaan tulisi purkaa ja tarkastella aikaisempaa tehokkaammin. Jos susi ei voi elää luontaisella elinalueellaan pohjoisilla saloilla niin kuinka se voisi elää etelämpänäkään. Poronhoitoalue ei saisi olla este lajin elinmahdollisuuksille. Tällä hetkellä poronhoitoalueen poikkeusluvat ovat liian helposti saatavissa.

5. Tunnistatteko joitain susikannan hoidon toimenpiteitä (esim. vahinkojen ennaltaehkäisy, metsästyksenvalvonta), mitä alueellanne tulisi kehittää ja miten? Näettekö teidän sidosryhmällä roolia ehdotetun toimenpiteen kehittämisessä tai toteuttamisessa?

Metsästystä tulee valvoa ja tähän tulee varata riittävät resurssit. Salametsästys ei ole hyväksyttävää missään muodossa. Vahinkojen ennaltaehkäisyyn tarvitaan riittävät resurssit ja rahoitus. Susi-LIFE:n hyviä käytänteitä tulee edistää ja kehittää. Petokorvausten väärinkäyttöön tulee puuttua ja valvontaan on oltava riittävät resurssit. Luonnosuojelujärjestöjen edustus myös paikallisissa susireviiriyhteistyöryhmissä ja erilaisissa seurantaryhmissä tulee turvata ja mahdollistaa.