Taajamametsien käsittelystä on keskusteltava
Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistykselle tulee säännöllisesti yhteydenottoja taajamissa asuvilta, joiden ulkoilukäytössä olleet lähimetsät on hakattu. Tutun metsän katoaminen tai muuttuminen tunnistamattomaksi on useimmille järkytys. Yleensä kyseessä ovat kuntien omistamat maat.
Esimerkiksi Savonlinnan kaupungin sivuilla todetaan: ” Taajamametsien käsittelyä ohjaavat ensisijaisesti luonnon monimuotoisuuteen, maisemanhoitoon ja kaupunkilaisten virkistäytymiseen liittyvät näkökohdat. Olosuhteiden niin salliessa pyritään mahdollisimman pitkään kiertoaikaan ja metsien uudistumiseen vähitellen luontaisesti.”
Missä siis on vika, jos kaupunkilaisten kokemus on erilainen? Noudatetaanko tavoitteita oikeasti vai onko kyseessä viherpesu? Vai onko talousmetsien raja vedetty liian lähelle asuinalueita?
Niin Savonlinnassa kuin muissakin kunnissa avoin keskustelu taajamametsistä, niiden rajauksesta ja käsittelystä olisi tarpeen. Alueiden asukkaille tulisi hakkuusuunnitelmista tiedottaa hyvissä ajoin ja heillä tulisi olla mahdollisuus lausua mielipiteensä ja tehdä ehdotuksia.
Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys esittää, että avohakkuista taajamametsissä luovutaan kokonaan. Vuotuista hakkuutavoitetta alueille ei tule asettaa vaan on keskityttävä monimuotoisuuden lisäämiseen suosimalla mahdollisuuksien mukaan lehtipuita. Monille lajeille, kuten laululinnuille, tärkeitä pensaikoita tulisi myös säästää ja lahopuun määrää lisätä. Toimenpiteiden oikea ajoitus on myös tärkeä.
Taajamametsistä saatava hyöty ei tule puukuutioiden, vaan asukkaiden virkistyksen, liikunnan ja luontoelämysten kautta. Useiden tutkimusten mukaan metsässä oleskelu lisää sekä fyysistä että henkistä terveyttä. Taajama-alueilla metsistä saatavat luonnonarvo- ja virkistyskäyttöhyödyt voivat selvästi ylittää hakkuista saatavat hyödyt.
Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry:n syyskokouksen puolesta
Timo Luostarinen
Tiina Pulkkinen