Kommentteja Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan
Ehdotus Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2022-2027 on ollut kuultavana ja kuuleminen päättyi 14.5.2021. Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry kommentoi joitain omaa toimialuettaan sivuavia kohtia:
Yleistä
Vesienhoitosuunnitelmaan on kerätty vaikuttava määrä tietoa Vuoksen vesienhoitoalueen nykytilasta. Alueen yleiskuvaus sekä pinta- ja pohjavesien tila on esitetty kattavasti.
Suunnitelma on kuitenkin varsin yleisluontoinen, esimerkiksi joidenkin järvien tilan huononemisen syistä kaipaisi enemmän tietoa.
Vuoksen vesienhoitoalueella on lähes 1 200 järveä. Varsinkaan pienimmistä järvistä ei ole pysytty keräämään kattavaa seurantatietoa, mutta isojen järvien osalta ekologinen luokitus perustuu yleensä vähintään suppeaan aineistoon. Usein yksityiskohtaisempi havainnointi olisi kuitenkin tarpeen, esimerkiksi Puruveden tila on sivun 63 kartassa kauttaaltaan erinomainen, vaikka järven lahtialueet ovat voimakkaasti rehevöityneet ja veden laadun heikkeneminen etenee jatkuvasti kohti selkävesiä.
Kysymys on tietenkin resursseista, ennen kaikkea rahoituksesta. Ympäristöhallinnon rahoitus on turvattava tulevaisuudessa. Kansalaisten kiinnostusta ympäristöasioihin tulisi tukea ja ottaa vapaaehtoistoimijoita mukaan mm. erilaisiin kunnostustoimiin ja havainnointiin. Vuoksen vesistöalueella on paikallisia toimijoita, kuten Pro Puruvesi ry, jotka ovat ryhtyneet käytännön toimiin vesistöjen tilan parantamiseksi.
Vesien tilaan vaikuttavat tekijät
Yhdyskuntien vesistökuormitus on ollut vähenemään päin, haja-asutusalueiden osalta sama kehitys on hitaampaa. Teollisuuden ja yritystoiminnan vesistökuormitus on niin ikään vähentynyt. Uusi uhka on kaivosteollisuus, jonka kiinnostus Vuoksen alueeseen on koko ajan lisääntymässä. Suljettujen kaivosten jälkihuoltoon tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Lupaviranomainen on asiassa paljon vartijana.
Turpeennosto tulee vähenemään ja ehkä jopa loppumaan varsin nopeasti, joten sen osalta kyse tulee olemaan lähinnä jälkihoidon valvonnasta. Kalankasvatuskaan tuskin lisääntyy.
Maatalouden osuus ravinnekuormituksesta on edelleen suuri. Kaikesta valistuksesta huolimatta asennetasolla on vielä paljon työtä ja edellisiltä vesienhoitokausilta on jäänyt tavoitteita toteuttamatta. Harva on valmis käyttämään omia resurssejaan vesiensuojeluun koska on totuttu siihen, että kaikkeen saa valtion tukea.
Metsätalouden puolella asenteissa on sen sijaan tapahtunut myönteistä kehitystä, mutta toistaiseksi vaikutukset käytäntöihin ovat olleet vähäisiä.
Soiden ennallistaminen ja muiden tarpeettomien ojien tukkiminen olisi ensisijainen ja nopea toimi veden virtauksen hidastamiseksi ja valumien vähentämiseksi. Samalla tulisi valuma-alueittain kartoittaa mahdollisia vaelluskalojen nousuesteitä ja pyrkiä korjaamaan ne.
Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan vesientilaan. Humuksen ja kiintoaineen huuhtoutuminen vesistöihin lisääntyy sateiden myötä ja vaikuttaa veden väriin sekä saattaa uhata ranta-alueilla syyskutuisten kalojen mädin selviytymistä. Myös mikro- ja nanomuovien joutumien vesiekosysteemiin on huolestuttavaa.
Muuta
Uhanalaisten lajien osalta vesistöjen rehevöityminen on monitahoinen kysymys. Karujen vesien lajit vähenevät kun taas rehevyyttä suosivat lajit runsastuvat. Näiden joukossa on useita EU-direktiivilajeja. Tämä muodostaa kunnostustoimille haasteen, joka on ratkaisematta.
Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry
Timo Luostarinen
puheenjohtaja