Bergvalla III- asemakaavamuutosehdotus, Inkoo
–
ISY pitää edelleen tärkeimpinä alueen rakentamista ohjaavina seikkoina puhtaan ja monimuotoisen luonnon sekä valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön sekä -maiseman, Barösundin väylän, säilyttämistä. Uuden rakentaminen on sovitettava tähän ympäristöön sitä kunnioittaen.
Ingå-Sjundeå Miljöförening rf – Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys ry on tutustunut Bergvalla III- asemakaavamuutosehdokseen ja lausunut Inkoon kunnalle siitä seuraavaa.
Toistamme aiemmin alueen eri kaavoitusvaiheissa lausumamme ja syvennämme lausumaamme seuraavassa. Pidämme edelleen tärkeimpinä alueen rakentamista ohjaavina seikkoina puhtaan ja monimuotoisen luonnon sekä valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön sekä -maiseman, Barösundin väylä, säilyttämistä. Uuden rakentaminen on sovitettava tähän ympäristöön sitä kunnioittaen.
On tärkeätä, että maininta näistä myös itse kaavassa.
Kaavamääräykset
Toimenpiderajoitus – Luonnon ja kalliometsien puuston suojelemiseksi on hyvä, että MRL 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus on voimassa alueelle.
Rakentaminen – Lisäksi on pyrittävä maamassojen uusiokäyttöön alueella ja näin minimoitava raskasliikenne ja varsinkin saariston kalliomaiseman muutokset.
Hulevedet – On hyvä, että kaavamääräyksissä on selkeät määräykset hulevesien käsittelystä.
Energia – Kaavamääräyksissä edellytetään aurinkokeräinten tai muiden uusiutuvien energiamuotojen rakentamista ja käyttöä. Myöskään nämä rakenteet ja rakennelmat eivät saa näkyä tai häiritsevästi heijastaa väylälle.
LPA-1 – On hyvä, että jätepiste sijoitetaan LPA-1-alueen yhteyteen siten, että jätehuolto voidaan toteuttaa sujuvasti ja mahdollisimman vähäisellä liikennöimisellä. Eri jätejakeiden lajittelupiste kuitenkin puuttuu kaavasta.
RM-alueet – Rakentamisoikeus kaavassa vaikuttaa suurelta, koska maasto on kallioista ja muodoiltaan vaihtelevaa. Mökeistä tulisi omakotitalojen kokoisia ja mikäli niitä vieläpä kytkettäisiin toisiinsa katoksilla ja kävelysilloilla, olisi kokonaisuus hyvinkin tiheä ja kaukana luonnonrauhasta tai edes sen mielikuvasta.
Rakentamista RM-2 -alueella pitää harventaa ja katoksia, siltoja, katettuja yhteyksiä välttää myös paloturvallisuussyistä.
RM-4-alueelle on sovitettu mallinnuskuvassa yhdeksän pientä mökkiä rantakallioille. Tämäkin ratkaisu kovin taaja. Mökit on rakennettava alemmaksi, lähemmäksi tietä, jotta ne eivät näy Barösundin väylälle.
RM-3 -alueen rakennusten määrä on valtava pienen korttelin kokoon nähden. Kylpylähotelli, tai kuten kaavassa sanotaan kokoontumisrakennus, ei voi olla kaksi- tai kolmikerroksinen. Kaavan merkintä II k ½ on muutettava I k ja rakennusalaa on vähennettävä.
Rakennus on suunniteltu kalliolle. Koska sen edessä Barösundin väylän suuntaan ei ole mitään suojavyöhykettä, vain ajotie venelaiturille, on rakennus sijoitettava alemmaksi ja kauemmaksi rannasta. Kuvitteelliset kuvat 48 ja 49 eivät huomioi tielinjausta eivätkä puuston puuttumista (varsinkin rakentamisen jälkeen).
Barösundin väylän rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaiseman suojeleminen ja säilyttäminen tarkoittaa sitä, että väylältä katsottaessa eivät nykyaikaiset mökkikylän ja kylpylähotellin jne. rakennelmat saa näkyä lainkaan. Siksi ne on rakennettava suunniteltua matalammalle ja kauemmaksi rannasta.
LV/VV – Kuntalaisten ja varsinkin saaristolaisten yhteiseen käyttöön jäävä laituri- ja uimaranta-alue on pieni. Kuten alueen kaavoituksen aiemmissa vaiheissa on jo kirjattu, tulee koko rantakaistale VL-alueineen jäädä kunnan omistukseen ja hallintaan.
Kaavamääräyksen mukaan pienvenesataman osalta tulee esittää keinot yöaikaisen melun minimointiin. Tämä sama määräys tulee lisätä jokaiseen RM -alueeseen, sillä jo olemassa olevan lomakylän myöhäiseen yöhön jatkuva melu häiritsee saariston asutusta.
AP-1 – Vakituiseen asumiseen ja pienjätevesilaitoksen sekä imeytyskentän rakentamiseen suunniteltu kortteli on kaavaselostuksen mukaan savista maaperää kallioiden välissä. Rakentaminen, varsinkin jätevedenpuhdistamon ja imeytyskentän rakentaminen vaatisivat kallioiden louhimista; samoin kuin pitkän jätevesiputken kaivaminen mereen asti. Siksi jätevedenpuhdistamoa ei tule rakentaa AP-1 -alueelle.
Epäselväksi jää kaavaselostuksen teksti: ”AP-1-korttelialueen ja sen lounaispuolelle sijoittuvan kiinteistön väliin jäävää metsäaluetta, joka on ranta-asemakaavassa merkitty maisemaltaan ja kasvillisuudeltaan luonnonmukaisena säilytettäväksi VL-1-alueeksi, koskevat kaavamääräykset varmistavat metsän säilymisen suojaavana elementtinä.” Itse kaavassa ei kuitenkaan ole jätetty mitään suojavyöhykettä rajanaapuriin.
AP-1 alue soveltuu huonosti jätevesien käsittelyyn, sillä sieltä laskee oja suoraan Bölsträskiin, jolla ja jonka koko ympäristössä on huomattavia luontoarvoja. Myöskään imeytyskentälle ei ole riittävää tilaa tässä kallioisessa maastossa. Bölsträskin luontoa lähiympäristöineen ei pidä vaarantaa mahdollistamalla jätevesien laskeminen sinne. Jätevesiputki saattaisi pilata myös mainitun VL-1 -alueen.
Jätevedet – Jätevesien käsittely kannattaa toistaiseksi, kunnes koko alueelle saadaan kunnallistekniikka ja siirtoviemäri Joddbölen jäteveden puhdistamolle, keskittää nykyiseen hotellin ja mökkikylän pienpuhdistamoon sitä laajentamalla.
Kaavamääräyksissä sallitaan vesikäymälät, vaikka Inkoon saaristossa ensisijaisesti käytetään kuivakäymälöitä. Kaavamääräyksiin pitää palauttaa voimassa olevat neljä menettelyvaihtoehtoa ja lisäksi määräys mustien ja harmaiden vesien käsittelystä erikseen.
Inkoon – Siuntion Ympäristöyhdistys ry